“Isompi ko lato... täynnä kiemurtelevia köysijä... olento on kokonaisuuvessaan vähän niinkö kananmunan muotoinen ja isompi ko mikkään mitä oon eläissäni nähäny, ja sillä on kymmenittäin sianpään kokosia jalakoja jokka sulkeutuvat puolittain sen astuvessa... siinä ei oo mittään kiintiää - ihanko hillova koko otus ja täynnä erillisiä, luikertelevia köysijä jokka on lähellä toisiaan... suuria, mulukosilimiä joka puolella... kymmene tai kakskymmentä suuta tai kärsää pistää essiin joka puolelta sen kylijistä, yhtä isoja ko savupiiput ja heiluvat ja avautuvat ja sulukeutuvat koko ajan - kaikki harmaita ja niissä on jonkinlaisia sinisiä tai purppuranpunaisia renkuloita... Ja Luoja siunakkoon taivaassa - sillä on kasvot siellä yläpuolella...”