kieli

芬蘭語

詞源1

源自原始芬蘭語 *keeli ← 原始烏拉爾語 *käle。與愛沙尼亞語 keel、北薩米語 giella等同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞̯li]

名詞

kieli

1. 舌頭
2. 語言
3. 語言風格
4. 形似舌頭的物體構件，如鎖舌、鞋舌
5. 鐘錘
6. (音樂) 弦
7. (音樂) 簧片

使用注意

可以用來代替語言名詞，以與形似的專有名詞區分。如islanti (“冰島語”) → islannin kieli。

變格

kieli 的屈折 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)
主格		kieli	kielet
屬格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
入格		kieleen	kieliin
		單數	複數
主格		kieli	kielet
賓格	主	kieli	kielet
	屬	kielen
屬格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
內格		kielessä	kielissä
出格		kielestä	kielistä
入格		kieleen	kieliin
接格		kielellä	kielillä
離格		kieleltä	kieliltä
向格		kielelle	kielille
樣格		kielenä	kielinä
轉移格		kieleksi	kieliksi
欠格		kielettä	kielittä
手段格		—	kielin
共格		請參閱下方的所有格形式。

kieli 的所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kieleni kieleni 賓格 主 kieleni kieleni 屬 kieleni 屬格 kieleni kielteni kielieni 部分格 kieltäni kieliäni 內格 kielessäni kielissäni 出格 kielestäni kielistäni 入格 kieleeni kieliini 接格 kielelläni kielilläni 離格 kieleltäni kieliltäni 向格 kielelleni kielilleni 樣格 kielenäni kielinäni 轉移格 kielekseni kielikseni 欠格 kielettäni kielittäni 手段格 — — 共格 — kielineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kielesi kielesi 賓格 主 kielesi kielesi 屬 kielesi 屬格 kielesi kieltesi kieliesi 部分格 kieltäsi kieliäsi 內格 kielessäsi kielissäsi 出格 kielestäsi kielistäsi 入格 kieleesi kieliisi 接格 kielelläsi kielilläsi 離格 kieleltäsi kieliltäsi 向格 kielellesi kielillesi 樣格 kielenäsi kielinäsi 轉移格 kieleksesi kieliksesi 欠格 kielettäsi kielittäsi 手段格 — — 共格 — kielinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kielemme kielemme 賓格 主 kielemme kielemme 屬 kielemme 屬格 kielemme kieltemme kieliemme 部分格 kieltämme kieliämme 內格 kielessämme kielissämme 出格 kielestämme kielistämme 入格 kieleemme kieliimme 接格 kielellämme kielillämme 離格 kieleltämme kieliltämme 向格 kielellemme kielillemme 樣格 kielenämme kielinämme 轉移格 kieleksemme kieliksemme 欠格 kielettämme kielittämme 手段格 — — 共格 — kielinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kielenne kielenne 賓格 主 kielenne kielenne 屬 kielenne 屬格 kielenne kieltenne kielienne 部分格 kieltänne kieliänne 內格 kielessänne kielissänne 出格 kielestänne kielistänne 入格 kieleenne kieliinne 接格 kielellänne kielillänne 離格 kieleltänne kieliltänne 向格 kielellenne kielillenne 樣格 kielenänne kielinänne 轉移格 kieleksenne kieliksenne 欠格 kielettänne kielittänne 手段格 — — 共格 — kielinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kielensä kielensä 賓格 主 kielensä kielensä 屬 kielensä 屬格 kielensä kieltensä kieliensä 部分格 kieltään kieltänsä kieliään kieliänsä 內格 kielessään kielessänsä kielissään kielissänsä 出格 kielestään kielestänsä kielistään kielistänsä 入格 kieleensä kieliinsä 接格 kielellään kielellänsä kielillään kielillänsä 離格 kieleltään kieleltänsä kieliltään kieliltänsä 向格 kielelleen kielellensä kielilleen kielillensä 樣格 kielenään kielenänsä kielinään kielinänsä 轉移格 kielekseen kieleksensä kielikseen kieliksensä 欠格 kielettään kielettänsä kielittään kielittänsä 手段格 — — 共格 — kielineen kielinensä

派生語彙

• 名詞：kieleke
• 形容詞：kielellinen, kielevä, kielinen
• 動詞：kieliä

複合詞

複合詞

• alkukieli
• ammattikieli
• anopinkieli
• arkikieli
• bantukieli
• elekieli
• erikoiskieli
• hallintokieli
• hoivakieli
• häpykieli
• häränkieli
• intiaanikieli
• kansalliskieli
• kansankieli
• kansliakieli
• kantakieli
• kapulakieli
• kehonkieli
• keinokieli
• kengänkieli
• kielenhuolto
• kielenkanta
• kielenkärki
• kielenkääntäjä
• kielenopas
• kielenopetus
• kielenparsi
• kielentuntemus
• kielentutkija
• kielentutkimus
• kielenviljely
• kielialue
• kieliasu
• kielifilosofia
• kielifysiologia
• kielihistoria
• kielihäiriö
• kielijänne
• kielikampela
• kielikello

• kielikoe
• kielikorva
• kielikoulu
• kielikukkanen
• kielikunta
• kielikurssi
• kielikuva
• kielikylpy
• kielilaboratorio
• kielilainsäädäntö
• kielileike
• kielilläpuhuja
• kieliluu
• kielimaantiede
• kielimakkara
• kielimanifesti
• kielimies
• kielimuoto
• kielimuuri
• kielinero
• kielinäyte
• kieliopas
• kieliopisto
• kielioppi
• kielipesä
• kielipihdit
• kielipolitiikka
• kielipsykologia
• kielipuoli
• kielipää
• kielireskripti
• kielirisa
• kieliside
• kielisilta
• kielisoitin
• kielisosiologia
• kielistudio
• kielisukulaisuus
• kielisyöpä
• kielitaidoton

• kielitaistelu
• kielitaito
• kielitaitoinen
• kielitaju
• kielitiede
• kielitoimisto
• kielitulehdus
• kielitunne
• kielitutkimus
• kielitutkinto
• kieliviila
• kielivirhe
• kieliyhteisö
• kieliäänikerta
• kieliäänne
• kieltenopetus
• kieltenpidin
• kirjakieli
• kissankieli
• kohdekieli
• koirankieli
• komentosarjakieli
• konekieli
• kontinkieli
• korukieli
• kotikieli
• koululaiskieli
• kukkaskieli
• kulttuurikieli
• kuvakieli
• käännöskieli
• käärmeenkieli
• lakikieli
• lapsenkieli
• lastenkieli
• lukonkieli
• lähdekieli
• lähtökieli
• maailmankieli
• mainoskieli

• merkkikieli
• muotokieli
• mustalaiskieli
• nykykieli
• ohjelmointikieli
• opetuskieli
• palkeenkieli
• paperikieli
• pianonkieli
• pikkukieli
• poronkieli
• puhekieli
• puhuntokieli
• runokieli
• ruskeakieli
• ruumiinkieli
• salakieli
• samojedikieli
• satakieli
• sekakieli
• selkokieli
• selväkieli
• sivistyskieli
• sotilaskieli
• sukukieli
• sukulaiskieli
• sävelkieli
• tekokieli
• tytärkieli
• työkieli
• urheilukieli
• vaa’ankieli
• valtakieli
• viittomakieli
• virkakieli
• viulunkieli
• vähemmistökieli
• yleiskieli
• äidinkieli
• äännekieli

熟語

• kielen päällä
• kieli solmussa
• purra kieltänsä
• pitää kieli keskellä suuta

詞源2

發音

• (直陳式) 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞̯li]
• (命令式，否定形) 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯liˣ/, [ˈk̟ie̞̯li(ʔ)]

動詞

kieli

1. kieliä 的第三人称单数直陈式过去时形式。
2. kieliä 的直陈式现在时共否定形式。
3. kieliä 的第二人称单数命令式现在时形式。
4. kieliä 的第二人称单数命令式现在时共否定形式。

異序詞

• keili, leiki, liike

卡累利阿語

詞源

來自原始芬蘭語 *keeli，來自原始烏拉爾語 *käle。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯li/
• 斷字：kie‧li

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌頭
2. 語言

來源

• P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), “kieli”, Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, ISBN 5-88170-020-1

克文語

詞源

來自芬蘭語 kieli，來自原始芬蘭語 *keeli，來自原始烏拉爾語 *käle。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯li/

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌頭
2. 語言

來源

• Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk, Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, ISBN 978-82-02-56965-5, 页293

利維卡累利阿語

詞源

來自原始芬蘭語 *keeli。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈkie̯li/
• 斷字：kie‧li

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieldy)

1. 舌頭
2. 語言
3. 鐘錘

衍生詞

(複合詞)：

• karjalan kieli

 

來源

• Olga Žarinova (2012) Pagizemmo Karjalakse [一起來說卡累利阿語], 聖彼得堡, ISBN 978-5-91997-073-6, 页10
• Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版, ISBN 978-5-88170-342-4, 页105