naimaikä

Finnish

Etymology

naima- +‎ ikä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑi̯mɑˌikæ/, [ˈnɑ̝i̯mɑ̝ˌik̟æ]
• Rhymes: -ikæ
• Syllabification^(key): nai‧ma‧i‧kä

Noun

naimaikä

1. marrying age (age at which a person gets married)

Declension

Inflection of naimaikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		naimaikä	naimaiät
genitive		naimaiän	naimaikien
partitive		naimaikää	naimaikiä
illative		naimaikään	naimaikiin
		singular	plural
nominative		naimaikä	naimaiät
accusative	nom.	naimaikä	naimaiät
	gen.	naimaiän
genitive		naimaiän	naimaikien naimaikäin rare
partitive		naimaikää	naimaikiä
inessive		naimaiässä	naimai’issä
elative		naimaiästä	naimai’istä
illative		naimaikään	naimaikiin
adessive		naimaiällä	naimai’illä
ablative		naimaiältä	naimai’iltä
allative		naimaiälle	naimai’ille
essive		naimaikänä	naimaikinä
translative		naimaiäksi	naimai’iksi
abessive		naimaiättä	naimai’ittä
instructive		—	naimai’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of naimaikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative naimaikäni naimaikäni accusative nom. naimaikäni naimaikäni gen. naimaikäni genitive naimaikäni naimaikieni naimaikäini rare partitive naimaikääni naimaikiäni inessive naimaiässäni naimai’issäni elative naimaiästäni naimai’istäni illative naimaikääni naimaikiini adessive naimaiälläni naimai’illäni ablative naimaiältäni naimai’iltäni allative naimaiälleni naimai’illeni essive naimaikänäni naimaikinäni translative naimaiäkseni naimai’ikseni abessive naimaiättäni naimai’ittäni instructive — — comitative — naimaikineni second-person singular possessor singular plural nominative naimaikäsi naimaikäsi accusative nom. naimaikäsi naimaikäsi gen. naimaikäsi genitive naimaikäsi naimaikiesi naimaikäisi rare partitive naimaikääsi naimaikiäsi inessive naimaiässäsi naimai’issäsi elative naimaiästäsi naimai’istäsi illative naimaikääsi naimaikiisi adessive naimaiälläsi naimai’illäsi ablative naimaiältäsi naimai’iltäsi allative naimaiällesi naimai’illesi essive naimaikänäsi naimaikinäsi translative naimaiäksesi naimai’iksesi abessive naimaiättäsi naimai’ittäsi instructive — — comitative — naimaikinesi first-person plural possessor singular plural nominative naimaikämme naimaikämme accusative nom. naimaikämme naimaikämme gen. naimaikämme genitive naimaikämme naimaikiemme naimaikäimme rare partitive naimaikäämme naimaikiämme inessive naimaiässämme naimai’issämme elative naimaiästämme naimai’istämme illative naimaikäämme naimaikiimme adessive naimaiällämme naimai’illämme ablative naimaiältämme naimai’iltämme allative naimaiällemme naimai’illemme essive naimaikänämme naimaikinämme translative naimaiäksemme naimai’iksemme abessive naimaiättämme naimai’ittämme instructive — — comitative — naimaikinemme second-person plural possessor singular plural nominative naimaikänne naimaikänne accusative nom. naimaikänne naimaikänne gen. naimaikänne genitive naimaikänne naimaikienne naimaikäinne rare partitive naimaikäänne naimaikiänne inessive naimaiässänne naimai’issänne elative naimaiästänne naimai’istänne illative naimaikäänne naimaikiinne adessive naimaiällänne naimai’illänne ablative naimaiältänne naimai’iltänne allative naimaiällenne naimai’illenne essive naimaikänänne naimaikinänne translative naimaiäksenne naimai’iksenne abessive naimaiättänne naimai’ittänne instructive — — comitative — naimaikinenne third-person possessor singular plural nominative naimaikänsä naimaikänsä accusative nom. naimaikänsä naimaikänsä gen. naimaikänsä genitive naimaikänsä naimaikiensä naimaikäinsä rare partitive naimaikäänsä naimaikiään naimaikiänsä inessive naimaiässään naimaiässänsä naimai’issään naimai’issänsä elative naimaiästään naimaiästänsä naimai’istään naimai’istänsä illative naimaikäänsä naimaikiinsä adessive naimaiällään naimaiällänsä naimai’illään naimai’illänsä ablative naimaiältään naimaiältänsä naimai’iltään naimai’iltänsä allative naimaiälleen naimaiällensä naimai’illeen naimai’illensä essive naimaikänään naimaikänänsä naimaikinään naimaikinänsä translative naimaiäkseen naimaiäksensä naimai’ikseen naimai’iksensä abessive naimaiättään naimaiättänsä naimai’ittään naimai’ittänsä instructive — — comitative — naimaikineen naimaikinensä

Derived terms

• naimaikäinen

 

See also

• avioitumisikä
• avioikä

Further reading

• “naimaikä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03