aurattu

Finnish

Participle

aurattu

1. past passive participle of aurata

Declension

Inflection of aurattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		aurattu	auratut
genitive		auratun	aurattujen
partitive		aurattua	aurattuja
illative		aurattuun	aurattuihin
		singular	plural
nominative		aurattu	auratut
accusative	nom.	aurattu	auratut
	gen.	auratun
genitive		auratun	aurattujen
partitive		aurattua	aurattuja
inessive		auratussa	auratuissa
elative		auratusta	auratuista
illative		aurattuun	aurattuihin
adessive		auratulla	auratuilla
ablative		auratulta	auratuilta
allative		auratulle	auratuille
essive		aurattuna	aurattuina
translative		auratuksi	auratuiksi
abessive		auratutta	auratuitta
instructive		—	auratuin
comitative		—	aurattuine

Possessive forms of aurattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aurattuni aurattuni accusative nom. aurattuni aurattuni gen. aurattuni genitive aurattuni aurattujeni partitive aurattuani aurattujani inessive auratussani auratuissani elative auratustani auratuistani illative aurattuuni aurattuihini adessive auratullani auratuillani ablative auratultani auratuiltani allative auratulleni auratuilleni essive aurattunani aurattuinani translative auratukseni auratuikseni abessive auratuttani auratuittani instructive — — comitative — aurattuineni second-person singular possessor singular plural nominative aurattusi aurattusi accusative nom. aurattusi aurattusi gen. aurattusi genitive aurattusi aurattujesi partitive aurattuasi aurattujasi inessive auratussasi auratuissasi elative auratustasi auratuistasi illative aurattuusi aurattuihisi adessive auratullasi auratuillasi ablative auratultasi auratuiltasi allative auratullesi auratuillesi essive aurattunasi aurattuinasi translative auratuksesi auratuiksesi abessive auratuttasi auratuittasi instructive — — comitative — aurattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative aurattumme aurattumme accusative nom. aurattumme aurattumme gen. aurattumme genitive aurattumme aurattujemme partitive aurattuamme aurattujamme inessive auratussamme auratuissamme elative auratustamme auratuistamme illative aurattuumme aurattuihimme adessive auratullamme auratuillamme ablative auratultamme auratuiltamme allative auratullemme auratuillemme essive aurattunamme aurattuinamme translative auratuksemme auratuiksemme abessive auratuttamme auratuittamme instructive — — comitative — aurattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative aurattunne aurattunne accusative nom. aurattunne aurattunne gen. aurattunne genitive aurattunne aurattujenne partitive aurattuanne aurattujanne inessive auratussanne auratuissanne elative auratustanne auratuistanne illative aurattuunne aurattuihinne adessive auratullanne auratuillanne ablative auratultanne auratuiltanne allative auratullenne auratuillenne essive aurattunanne aurattuinanne translative auratuksenne auratuiksenne abessive auratuttanne auratuittanne instructive — — comitative — aurattuinenne third-person possessor singular plural nominative aurattunsa aurattunsa accusative nom. aurattunsa aurattunsa gen. aurattunsa genitive aurattunsa aurattujensa partitive aurattuaan aurattuansa aurattujaan aurattujansa inessive auratussaan auratussansa auratuissaan auratuissansa elative auratustaan auratustansa auratuistaan auratuistansa illative aurattuunsa aurattuihinsa adessive auratullaan auratullansa auratuillaan auratuillansa ablative auratultaan auratultansa auratuiltaan auratuiltansa allative auratulleen auratullensa auratuilleen auratuillensa essive aurattunaan aurattunansa aurattuinaan aurattuinansa translative auratukseen auratuksensa auratuikseen auratuiksensa abessive auratuttaan auratuttansa auratuittaan auratuittansa instructive — — comitative — aurattuineen aurattuinensa

Anagrams

• tuurata