aijoittaa

Ingrian

Etymology

From aita (“fence”) +‎ -oittaa. Akin to Finnish aidoittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑi̯joi̯tːɑː/, [ˈɑi̯jətːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑi̯joi̯tːɑː/, [ˈɑi̯jo̞i̯tːɑː]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈɑi̯joi̯tːɑːk/, [ˈɑi̯jo̞i̯tːɑːɡ̊]
• Rhymes: -ɑi̯joi̯tːɑː
• Hyphenation: ai‧joit‧taa

Verb

aijoittaa

1. (transitive) to fence

Conjugation

Conjugation of aijoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aijoitan	en aijoita	1st singular	oon aijoittant, oon aijoittanut	en oo aijoittant, en oo aijoittanut
2nd singular	aijoitat	et aijoita	2nd singular	oot aijoittant, oot aijoittanut	et oo aijoittant, et oo aijoittanut
3rd singular	aijoittaa	ei aijoita	3rd singular	ono aijoittant, ono aijoittanut	ei oo aijoittant, ei oo aijoittanut
1st plural	aijoitamma	emmä aijoita	1st plural	oomma aijoittanneet	emmä oo aijoittanneet
2nd plural	aijoitatta	että aijoita	2nd plural	ootta aijoittanneet	että oo aijoittanneet
3rd plural	aijoittaat1), aijoittavat2), aijoitettaa	evät aijoita, ei aijoiteta	3rd plural	ovat aijoittanneet	evät oo aijoittanneet, ei oo aijoitettu
impersonal	aijoitettaa	ei aijoiteta	impersonal	ono aijoitettu	ei oo aijoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aijoitin	en aijoittant, en aijoittanut	1st singular	olin aijoittant, olin aijoittanut	en olt aijoittant, en olt aijoittanut
2nd singular	aijoitit	et aijoittant, et aijoittanut	2nd singular	olit aijoittant, olit aijoittanut	et olt aijoittant, et olt aijoittanut
3rd singular	aijoitti	ei aijoittant, ei aijoittanut	3rd singular	oli aijoittant, oli aijoittanut	ei olt aijoittant, ei olt aijoittanut
1st plural	aijoitimma	emmä aijoittanneet	1st plural	olimma aijoittanneet	emmä olleet aijoittanneet
2nd plural	aijoititta	että aijoittanneet	2nd plural	olitta aijoittanneet	että olleet aijoittanneet
3rd plural	aijoittiit1), aijoittivat2), aijoitettii	evät aijoittanneet, ei aijoitettu	3rd plural	olivat aijoittanneet	evät olleet aijoittanneet, ei olt aijoitettu
impersonal	aijoitettii	ei aijoitettu	impersonal	oli aijoitettu	ei olt aijoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aijoittaisin	en aijoittais	1st singular	olisin aijoittant, olisin aijoittanut	en olis aijoittant, en olis aijoittanut
2nd singular	aijoittaisit, aijoittaist1)	et aijoittais	2nd singular	olisit aijoittant, olisit aijoittanut	et olis aijoittant, et olis aijoittanut
3rd singular	aijoittais	ei aijoittais	3rd singular	olis aijoittant, olis aijoittanut	ei olis aijoittant, ei olis aijoittanut
1st plural	aijoittaisimma	emmä aijoittais	1st plural	olisimma aijoittanneet	emmä olis aijoittanneet
2nd plural	aijoittaisitta	että aijoittais	2nd plural	olisitta aijoittanneet	että olis aijoittanneet
3rd plural	aijoittaisiit1), aijoittaisivat2), aijoitettais	evät aijoittais, ei aijoitettais	3rd plural	olisivat aijoittanneet	evät olis aijoittanneet, ei olis aijoitettu
impersonal	aijoitettais	ei aijoitettais	impersonal	olis aijoitettu	ei olis aijoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	aijoita	elä aijoita	2nd singular	oo aijoittant, oo aijoittanut	elä oo aijoittant, elä oo aijoittanut
3rd singular	aijoittakkoo	elköö aijoittako	3rd singular	olkoo aijoittant, olkoo aijoittanut	elköö olko aijoittant, elköö olko aijoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	aijoittakkaa	elkää aijoittako	2nd plural	olkaa aijoittanneet	elkää olko aijoittanneet
3rd plural	aijoittakkoot	elkööt aijoittako, elköö aijoitettako	3rd plural	olkoot aijoittanneet	elkööt olko aijoittanneet, elköö olko aijoitettu
impersonal	aijoitettakoo	elköö aijoitettako	impersonal	olkoo aijoitettu	elköö olko aijoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	aijoittanen	en aijoittane
2nd singular	aijoittanet	et aijoittane
3rd singular	aijoittannoo	ei aijoittane
1st plural	aijoittanemma	emmä aijoittane
2nd plural	aijoittanetta	että aijoittane
3rd plural	aijoittannoot	evät aijoittane, ei aijoitettane
impersonal	aijoitettanoo	ei aijoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		aijoittaa	present	aijoittava	aijoitettava
2nd	inessive	aijoittaes	past	aijoittant, aijoittanut	aijoitettu
	instructive	aijoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (aijoittakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	aijoittammaa
	inessive	aijoittamas
	elative	aijoittamast
	abessive	aijoittamata
4th	nominative	aijoittamiin
	partitive	aijoittamista, aijoittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 6
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 16