kielinen

Finnish

kieli (“tongue, language, (in an instrument) string”) +‎ -inen

kielinen (not comparable)

(chiefly in compounds) being of a language
Minkä kielinen tuo sanomalehti on?
What is the language of that newspaper?

Se on ranskankielinen.
It's in French.
(in compounds) -lingual
kaksikielinen ― bilingual
(in compounds) -tongued
pitkäkielinen ― long-tongued
(chiefly in compounds) -speaking, -phone (used to form adjectives and nouns that indicate a speaker of a certain language e.g. French-speaking, Francophone)
(music, in compounds) -string, -stringed
Sitar on monikielinen soitin.
Sitar is a multi-stringed instrument.

12-kielinen kitara ― 12-string guitar

teräskielinen kitara ― steel-string guitar

In Finnish the names of languages are often the same as that of the country or a geographic area where the language is spoken, only with a small initial letter (e.g. Englanti → englanti, Ranska → ranska). The name of a language might be same as the word referring to a member of the nation, tribe, etc. that speaks the language (e.g. atsteekki). Any name of a language can be combined with the adjective kielinen to produce an adjective which refers to that particular language. Note that the name of the language is in the genitive:
englanti → englanninkielinen (“English, in English”)
The word kielinen can be used alone in cases where the language is not specified, such as in questions.
Minkä kielinen tämä teksti on?
In which language is this text?
kielinen is not used adverbially. The Finnish equivalent for the expression "in [language]" is usually the translative case, although kielellä may also be used:
Kirjoitan mielelläni englanniksi.
I like to write in English.

Kirjoitan mielelläni englannin kielellä.
I like to write in English.

Onko Teillä tätä kirjaa englanniksi?
Do you have this book in English?

Inflection of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kielinen	kieliset
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
illative		kieliseen	kielisiin
		singular	plural
nominative		kielinen	kieliset
accusative	nom.	kielinen	kieliset
accusative	gen.	kielisen	kieliset
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
inessive		kielisessä	kielisissä
elative		kielisestä	kielisistä
illative		kieliseen	kielisiin
adessive		kielisellä	kielisillä
ablative		kieliseltä	kielisiltä
allative		kieliselle	kielisille
essive		kielisenä	kielisinä
translative		kieliseksi	kielisiksi
abessive		kielisettä	kielisittä
instructive		—	kielisin
comitative		—	kielisine

Possessive forms of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kieliseni	kieliseni
accusative	nom.	kieliseni	kieliseni
accusative	gen.	kieliseni	kieliseni
genitive		kieliseni	kielisteni kielisieni
partitive		kielistäni	kielisiäni
inessive		kielisessäni	kielisissäni
elative		kielisestäni	kielisistäni
illative		kieliseeni	kielisiini
adessive		kieliselläni	kielisilläni
ablative		kieliseltäni	kielisiltäni
allative		kieliselleni	kielisilleni
essive		kielisenäni	kielisinäni
translative		kielisekseni	kielisikseni
abessive		kielisettäni	kielisittäni
instructive		—	—
comitative		—	kielisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kielisesi	kielisesi
accusative	nom.	kielisesi	kielisesi
accusative	gen.	kielisesi	kielisesi
genitive		kielisesi	kielistesi kielisiesi
partitive		kielistäsi	kielisiäsi
inessive		kielisessäsi	kielisissäsi
elative		kielisestäsi	kielisistäsi
illative		kieliseesi	kielisiisi
adessive		kieliselläsi	kielisilläsi
ablative		kieliseltäsi	kielisiltäsi
allative		kielisellesi	kielisillesi
essive		kielisenäsi	kielisinäsi
translative		kieliseksesi	kielisiksesi
abessive		kielisettäsi	kielisittäsi
instructive		—	—
comitative		—	kielisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kielisemme	kielisemme
accusative	nom.	kielisemme	kielisemme
accusative	gen.	kielisemme	kielisemme
genitive		kielisemme	kielistemme kielisiemme
partitive		kielistämme	kielisiämme
inessive		kielisessämme	kielisissämme
elative		kielisestämme	kielisistämme
illative		kieliseemme	kielisiimme
adessive		kielisellämme	kielisillämme
ablative		kieliseltämme	kielisiltämme
allative		kielisellemme	kielisillemme
essive		kielisenämme	kielisinämme
translative		kieliseksemme	kielisiksemme
abessive		kielisettämme	kielisittämme
instructive		—	—
comitative		—	kielisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kielisenne	kielisenne
accusative	nom.	kielisenne	kielisenne
accusative	gen.	kielisenne	kielisenne
genitive		kielisenne	kielistenne kielisienne
partitive		kielistänne	kielisiänne
inessive		kielisessänne	kielisissänne
elative		kielisestänne	kielisistänne
illative		kieliseenne	kielisiinne
adessive		kielisellänne	kielisillänne
ablative		kieliseltänne	kielisiltänne
allative		kielisellenne	kielisillenne
essive		kielisenänne	kielisinänne
translative		kieliseksenne	kielisiksenne
abessive		kielisettänne	kielisittänne
instructive		—	—
comitative		—	kielisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		kielisensä	kielisensä
accusative	nom.	kielisensä	kielisensä
accusative	gen.	kielisensä	kielisensä
genitive		kielisensä	kielistensä kielisiensä
partitive		kielistään kielistänsä	kielisiään kielisiänsä
inessive		kielisessään kielisessänsä	kielisissään kielisissänsä
elative		kielisestään kielisestänsä	kielisistään kielisistänsä
illative		kieliseensä	kielisiinsä
adessive		kielisellään kielisellänsä	kielisillään kielisillänsä
ablative		kieliseltään kieliseltänsä	kielisiltään kielisiltänsä
allative		kieliselleen kielisellensä	kielisilleen kielisillensä
essive		kielisenään kielisenänsä	kielisinään kielisinänsä
translative		kielisekseen kieliseksensä	kielisikseen kielisiksensä
abessive		kielisettään kielisettänsä	kielisittään kielisittänsä
instructive		—	—
comitative		—	kielisineen kielisinensä

compounds

kielinen