[go: nahoru, domu]

Äiwoo

edit

Noun

edit

sii

  1. fish

References

edit

Alemannic German

edit

Alternative forms

edit

Etymology

edit

From Middle High German sin, from Old High German sīn (to be) (with some inflections from Proto-Germanic *wesaną (to be) and *beuną (to be, exist, become)), from Proto-Indo-European *es-, *h₁es- (to be, exist). Cognate with German sein.

Pronunciation

edit

Verb

edit

sii (third-person singular simple present isch, past participle gsii, past subjunctive weer, auxiliary sii)

  1. to be
    • 1978, Rolf Lyssey and Christa Maerker, Die Schweizermacher (transcript):
      Wänn sind Si s'letscht Mal dunde gsi?
      When were you last down there?
  2. (auxiliary, taking a past participle) to have (used in forming the perfect tense)
    Coordinate term: haa

Conjugation

edit

References

edit

Aukan

edit

Etymology 1

edit

From Sranan Tongo siri (seed), from English seed.

Noun

edit

sii

  1. seed
  2. fruit
  3. a grain of rice
  4. pill

Etymology 2

edit

Ideophone

edit

sii

  1. Signifies gliding gently on water

Finnish

edit

Etymology

edit

From Proto-Finnic *sii, from Proto-Uralic *śiŋe.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈsiː/, [ˈs̠iː]
  • Rhymes: -iː
  • Syllabification(key): sii

Noun

edit

sii

  1. Synonym of siihirsi

Declension

edit
Inflection of sii (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative sii siit
genitive siin siiden
siitten
partitive siitä siitä
illative siihin siihin
singular plural
nominative sii siit
accusative nom. sii siit
gen. siin
genitive siin siiden
siitten
partitive siitä siitä
inessive siissä siissä
elative siistä siistä
illative siihin siihin
adessive siillä siillä
ablative siiltä siiltä
allative siille siille
essive siinä siinä
translative siiksi siiksi
abessive siittä siittä
instructive siin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sii (Kotus type 18/maa, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative siini siini
accusative nom. siini siini
gen. siini
genitive siini siideni
siitteni
partitive siitäni siitäni
inessive siissäni siissäni
elative siistäni siistäni
illative siihini siihini
adessive siilläni siilläni
ablative siiltäni siiltäni
allative siilleni siilleni
essive siinäni siinäni
translative siikseni siikseni
abessive siittäni siittäni
instructive
comitative siineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative siisi siisi
accusative nom. siisi siisi
gen. siisi
genitive siisi siidesi
siittesi
partitive siitäsi siitäsi
inessive siissäsi siissäsi
elative siistäsi siistäsi
illative siihisi siihisi
adessive siilläsi siilläsi
ablative siiltäsi siiltäsi
allative siillesi siillesi
essive siinäsi siinäsi
translative siiksesi siiksesi
abessive siittäsi siittäsi
instructive
comitative siinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative siimme siimme
accusative nom. siimme siimme
gen. siimme
genitive siimme siidemme
siittemme
partitive siitämme siitämme
inessive siissämme siissämme
elative siistämme siistämme
illative siihimme siihimme
adessive siillämme siillämme
ablative siiltämme siiltämme
allative siillemme siillemme
essive siinämme siinämme
translative siiksemme siiksemme
abessive siittämme siittämme
instructive
comitative siinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative siinne siinne
accusative nom. siinne siinne
gen. siinne
genitive siinne siidenne
siittenne
partitive siitänne siitänne
inessive siissänne siissänne
elative siistänne siistänne
illative siihinne siihinne
adessive siillänne siillänne
ablative siiltänne siiltänne
allative siillenne siillenne
essive siinänne siinänne
translative siiksenne siiksenne
abessive siittänne siittänne
instructive
comitative siinenne
third-person possessor
singular plural
nominative siinsä siinsä
accusative nom. siinsä siinsä
gen. siinsä
genitive siinsä siidensä
siittensä
partitive siitään
siitänsä
siitään
siitänsä
inessive siissään
siissänsä
siissään
siissänsä
elative siistään
siistänsä
siistään
siistänsä
illative siihinsä siihinsä
adessive siillään
siillänsä
siillään
siillänsä
ablative siiltään
siiltänsä
siiltään
siiltänsä
allative siilleen
siillensä
siilleen
siillensä
essive siinään
siinänsä
siinään
siinänsä
translative siikseen
siiksensä
siikseen
siiksensä
abessive siittään
siittänsä
siittään
siittänsä
instructive
comitative siineen
siinensä

Derived terms

edit
compounds

Anagrams

edit

Hunsrik

edit

Pronoun

edit

sii (Wiesemann spelling)

  1. Alternative spelling of sie

Italian

edit

Pronunciation

edit

Verb

edit

sii

  1. second-person singular imperative of essere

References

edit
  1. ^ sii in Luciano Canepari, Dizionario di Pronuncia Italiana (DiPI)

Latin

edit

Noun

edit

siī

  1. genitive singular of sion

Njyem

edit

Noun

edit

sii

  1. genet

North Frisian

edit

Alternative forms

edit

Etymology

edit

From Old Frisian sidza, sega, from Proto-Germanic *sagjaną. Cognates include West Frisian sizze, Danish sige.

Pronunciation

edit

Verb

edit

sii

  1. (Sylt) to say

Conjugation

edit

Northern Ohlone

edit

Noun

edit

sii

  1. water

Northern Sami

edit

Pronunciation

edit
  • (Kautokeino) IPA(key): /ˈsij/

Pronoun

edit

sii

  1. they (more than two of them)

Inflection

edit
Inflection of sii (irregular)
Nominative sii
Genitive sīn
Nominative sii
Genitive sīn
Accusative sīn
Illative sidjiide
Locative sīs
Comitative sīnguin
Essive sīnin

See also

edit
Personal pronouns
singular dual plural
1st person mun moai mii
2nd person don doai dii
3rd person son soai sii

Further reading

edit
  • Koponen, Eino, Ruppel, Klaas, Aapala, Kirsti, editors (2002–2008), Álgu database: Etymological database of the Saami languages[1], Helsinki: Research Institute for the Languages of Finland

Rama

edit

Noun

edit

sii

  1. water

References

edit

Romanian

edit

Verb

edit

a sii (third-person singular present siește, past participle siit) 4th conj.

  1. Obsolete form of sfii.

Conjugation

edit

References

edit
  • sii in Academia Română, Micul dicționar academic, ediția a II-a, Bucharest: Univers Enciclopedic, 2010. →ISBN

Somali

edit

Verb

edit

sii

  1. to give

Spanish

edit

Etymology

edit

Presumably from si and after English iff.

Conjunction

edit

sii

  1. (mathematics) iff

Quotations

edit

West Makian

edit

Etymology

edit

Cognate with Ternate isi.

Pronunciation

edit

Noun

edit

sii

  1. urine

Verb

edit

sii

  1. (intransitive) to urinate

Conjugation

edit
Conjugation of sii (action verb)
singular plural
inclusive exclusive
1st person tesii mesii asii
2nd person nesii fesii
3rd person inanimate isii desii
animate
imperative nisii, sii fisii, sii

References

edit
  • Clemens Voorhoeve (1982) The Makian languages and their neighbours[2], Pacific linguistics