säännöllinen

Finnish

Etymology

sääntö +‎ -llinen. First attested in Carl Helenius: Suomalainen ja ruozalainen sanakirja ("Finnish and Swedish Dictionary", 1838).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsæːnːølːinen/, [ˈs̠æːnːø̞lˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): sään‧nöl‧li‧nen

Adjective

säännöllinen (comparative säännöllisempi, superlative säännöllisin)

1. regular

   säännöllinen monikulmio ― regular polygon

   säännöllinen verbi ― weak verb (literally, “regular verb”)

Declension

Inflection of säännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		säännöllinen	säännölliset
genitive		säännöllisen	säännöllisten säännöllisien
partitive		säännöllistä	säännöllisiä
illative		säännölliseen	säännöllisiin
		singular	plural
nominative		säännöllinen	säännölliset
accusative	nom.	säännöllinen	säännölliset
	gen.	säännöllisen
genitive		säännöllisen	säännöllisten säännöllisien
partitive		säännöllistä	säännöllisiä
inessive		säännöllisessä	säännöllisissä
elative		säännöllisestä	säännöllisistä
illative		säännölliseen	säännöllisiin
adessive		säännöllisellä	säännöllisillä
ablative		säännölliseltä	säännöllisiltä
allative		säännölliselle	säännöllisille
essive		säännöllisenä	säännöllisinä
translative		säännölliseksi	säännöllisiksi
abessive		säännöllisettä	säännöllisittä
instructive		—	säännöllisin
comitative		—	säännöllisine

Possessive forms of säännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative säännölliseni säännölliseni accusative nom. säännölliseni säännölliseni gen. säännölliseni genitive säännölliseni säännöllisteni säännöllisieni partitive säännöllistäni säännöllisiäni inessive säännöllisessäni säännöllisissäni elative säännöllisestäni säännöllisistäni illative säännölliseeni säännöllisiini adessive säännölliselläni säännöllisilläni ablative säännölliseltäni säännöllisiltäni allative säännölliselleni säännöllisilleni essive säännöllisenäni säännöllisinäni translative säännöllisekseni säännöllisikseni abessive säännöllisettäni säännöllisittäni instructive — — comitative — säännöllisineni second-person singular possessor singular plural nominative säännöllisesi säännöllisesi accusative nom. säännöllisesi säännöllisesi gen. säännöllisesi genitive säännöllisesi säännöllistesi säännöllisiesi partitive säännöllistäsi säännöllisiäsi inessive säännöllisessäsi säännöllisissäsi elative säännöllisestäsi säännöllisistäsi illative säännölliseesi säännöllisiisi adessive säännölliselläsi säännöllisilläsi ablative säännölliseltäsi säännöllisiltäsi allative säännöllisellesi säännöllisillesi essive säännöllisenäsi säännöllisinäsi translative säännölliseksesi säännöllisiksesi abessive säännöllisettäsi säännöllisittäsi instructive — — comitative — säännöllisinesi first-person plural possessor singular plural nominative säännöllisemme säännöllisemme accusative nom. säännöllisemme säännöllisemme gen. säännöllisemme genitive säännöllisemme säännöllistemme säännöllisiemme partitive säännöllistämme säännöllisiämme inessive säännöllisessämme säännöllisissämme elative säännöllisestämme säännöllisistämme illative säännölliseemme säännöllisiimme adessive säännöllisellämme säännöllisillämme ablative säännölliseltämme säännöllisiltämme allative säännöllisellemme säännöllisillemme essive säännöllisenämme säännöllisinämme translative säännölliseksemme säännöllisiksemme abessive säännöllisettämme säännöllisittämme instructive — — comitative — säännöllisinemme second-person plural possessor singular plural nominative säännöllisenne säännöllisenne accusative nom. säännöllisenne säännöllisenne gen. säännöllisenne genitive säännöllisenne säännöllistenne säännöllisienne partitive säännöllistänne säännöllisiänne inessive säännöllisessänne säännöllisissänne elative säännöllisestänne säännöllisistänne illative säännölliseenne säännöllisiinne adessive säännöllisellänne säännöllisillänne ablative säännölliseltänne säännöllisiltänne allative säännöllisellenne säännöllisillenne essive säännöllisenänne säännöllisinänne translative säännölliseksenne säännöllisiksenne abessive säännöllisettänne säännöllisittänne instructive — — comitative — säännöllisinenne third-person possessor singular plural nominative säännöllisensä säännöllisensä accusative nom. säännöllisensä säännöllisensä gen. säännöllisensä genitive säännöllisensä säännöllistensä säännöllisiensä partitive säännöllistään säännöllistänsä säännöllisiään säännöllisiänsä inessive säännöllisessään säännöllisessänsä säännöllisissään säännöllisissänsä elative säännöllisestään säännöllisestänsä säännöllisistään säännöllisistänsä illative säännölliseensä säännöllisiinsä adessive säännöllisellään säännöllisellänsä säännöllisillään säännöllisillänsä ablative säännölliseltään säännölliseltänsä säännöllisiltään säännöllisiltänsä allative säännölliselleen säännöllisellensä säännöllisilleen säännöllisillensä essive säännöllisenään säännöllisenänsä säännöllisinään säännöllisinänsä translative säännöllisekseen säännölliseksensä säännöllisikseen säännöllisiksensä abessive säännöllisettään säännöllisettänsä säännöllisittään säännöllisittänsä instructive — — comitative — säännöllisineen säännöllisinensä

Antonyms

• epäsäännöllinen

Derived terms

• säännöllisesti
• säännöllistää
• säännöllisyys

 

compounds

• epäsäännöllinen

 

Further reading

• “säännöllinen”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03