piiritys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]piiritys (39)
- piirittämisen toteutus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpiːrit̪ys/
- tavutus: pii‧ri‧tys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piiritys | piiritykset |
| genetiivi | piirityksen | piiritysten piirityksien |
| partitiivi | piiritystä | piirityksiä |
| akkusatiivi | piiritys; piirityksen |
piiritykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piirityksessä | piirityksissä |
| elatiivi | piirityksestä | piirityksistä |
| illatiivi | piiritykseen | piirityksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piirityksellä | piirityksillä |
| ablatiivi | piiritykseltä | piirityksiltä |
| allatiivi | piiritykselle | piirityksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piirityksenä | piirityksinä |
| translatiivi | piiritykseksi | piirityksiksi |
| abessiivi | piirityksettä | piirityksittä |
| instruktiivi | – | piirityksin |
| komitatiivi | – | piirityksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piiritykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piiritys- | |
Etymologia
[muokkaa]piirittää (heikko vartalo piiritä-) + -ys
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- piiritys Kielitoimiston sanakirjassa