Unebi
Unebi / 畝傍 | |
---|---|
Unebi lähdössä Le Havresta 1886 |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Forges et Chantiers de la Gironde, Ranska |
Kölinlasku | 17. toukokuuta 1884 |
Laskettu vesille | 6. huhtikuuta 1886 |
Palveluskäyttöön | lokakuu 1886 |
Poistui palveluskäytöstä | kadonnut merellä joulukuussa 1886 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 3 673 t |
Pituus | 98 m (vesiraja) |
Leveys | 13,1 m |
Syväys | 5,72 m |
Koneteho | 5 500 hv |
Nopeus | 18,5 solmua |
Miehistöä | 280-400 miestä |
Aseistus | |
Aseistus |
4 × 10" BL Mk I - Mk IV -tykkiä 7 × 6" BL Mk II - VI -tykkiä 2 × 6 naulan QF Hotchkiss -tykkiä 10 × neliputkista 1 naulan Nordenfelt -tykkiä 4 × Gatling-konekivääriä 4 × 14" torpedoputkea |
Unebi (jap. 畝傍) oli Keisarillisen Japanin laivaston panssarikansiristeilijä. Lokakuussa 1886 valmistunut alus katosi matkalla Ranskasta Japaniin.
Taustaa
Ennen ensimmäistä Kiinan ja Japanin välistä sotaa tapahtunut poliittisen jännityksen kasvaminen aiheutti Japanissa kiinnostuksen hankkia laivastolleen panssarikansiristeilijä. Alustyypin hankintaa puolsivat sen suuri nopeus, vahva aseistus ja panssarointi sekä suhteellisen edullinen hinta, minkä merkitystä korosti Japanin oman telakkateollisuuden kyvyttömyys valmistaa kyseisen kaltaisia aluksia. Lisäksi hankinnan tarvetta lisäsi Kiinan laivastolleen ostamat kaksi taistelulaivaa, panssarikansiristeilijä sekä panssaroidut tykkiveneet. Japanin laivastolle tilattiin kolme panssarikansiristeilijää, joista kaksi Armstrong Whitworthilta ja kolmas Ranskasta.
Valmistus
Alus tilattiin Forges et Chantiers de la Girondelta Ranskasta. Sen köli laskettiin 17. toukokuuta 1884 ja alus laskettiin vesille 6. huhtikuuta 1886. Alus valmistui vielä saman vuoden lokakuussa.
Aluksella oli kolmimastoinen parkkitakilointi, mikä mahdollisti höyrykoneiden käytön säästöä pitkillä matkoilla.
Palvelus
Unebi katosi siirtopurjehduksella Ranskasta Japaniin joulukuussa 1866 Etelä-Kiinan merellä Singaporesta lähdettyään. Aluksesta ei löytynyt eloonjääneitä eikä hylkyä. Aluksen muistomerkki on Aoyaman hautausmaalla Tokiossa.
Aluksen tuhouduttua Japanin hallitus peruutti toisen samankaltaisen aluksen valmistuksen ja se vastaanotti korvauksen telakalta luovuttamatta jääneestä aluksesta. Saatu korvaus käytettiin Chiyodan hankintaan.
Edeltäjä: ei |
Keisarillisen Japanin laivaston panssariristeilijät | Seuraaja: Naniwa-luokka |
Lähteet
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)