Ero sivun ”Äänestys” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Rivinsisäinen

Nykyinen versio 12. huhtikuuta 2024 kello 09.16

Äänestys on yhteisön menettely päätöksen tekemiseksi silloin, kun asian ratkaisemiseen osallistuu useita henkilöitä tai kun kannatettuja ehdotuksia on useampi kuin yksi. Äänestyksessä eniten kannatusta saanut tai määräenemmistön saavuttanut ehdotus tulee päätökseksi.^[1]

Yleinen käytäntö on, että äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Äänestys eroaa vaalista siten, että se koskee asiaa, kun vaali koskee henkilöä.^[1]

Äänestystilanteet

Tavallisimpia tilanteita, joissa äänestystä käytetään, ovat yhdistysten, hallinnon päätäntäelimien, yms. kokoukset.^lähde?

Suomen hallinnolliset vaalit ovat eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit, presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit. Näissä vaaleissa vaaliehdokkaat ovat joko sitoutumattomia tai jonkun puolueen tai vaaliliiton ehdokkaina. Ääntenlaskun perusteella puolueet ja vaaliliitot saavat etua yksittäisen ehdokkaan saamista äänistä, vaikka hän ei tulisikaan valituksi vaaleissa. Näin ollen äänestäjä voi äänestää puoluetta tai henkilöä. Puhutaankin puolue- ja henkilövaaleista.^lähde?

Osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa osakkaalla on ääniä osakemääränsä mukaisesti. Tavallisesti yksi ääni per osake. Osakeyhtiöllä voi olla erilaisia osakesarjoja: toinen sarja tuottaa yhden äänen per osake ja toinen sarja esimerkiksi yhden äänen per 10 osaketta.^lähde?

Äänestys arkikielessä

Arkikielessä voidaan käyttää termiä jaloilla äänestäminen tarkoittamaan tilannetta, että hyödykkeen ostaja ei ole tyytyväinen johonkin hyödykkeen tarjoajaan ja vaihtaa tarjoajaa toiseen.^lähde?

Äänestyskäytännöt

Käytettävä äänestyskäytäntö riippuu selkeimmin äänioikeutettujen määrästä. Muita tekijöitä ovat äänestyksen julkisuus ja merkittävyys.

Avoimessa äänestyksessä kunkin kanta äänestyksessä on julkinen. Suljetussa äänestyksessä kunkin kanta on salainen. Käsiäänestyksessä nostetaan käsi kannatuksen merkiksi. Lippuäänestyksessä kirjataan lapulle kannatettava vaihtoehto. Ryhmätyömenetelmissä äänestys voidaan suorittaa siten, että jokainen merkitsee kannattamiinsa seinällä esitettyihin ideoihin tai tärkeinä pitämiinsä ongelmiin merkin, esimerkiksi viivan tai plussan.

Yhdistysten äänestyskäytännöt määritetään yhdistyksen säännöissä. Kokouksissa valitaan ääntenlaskijat.^[2]

Nukkuva äänestäjä

Nukkuvaksi äänestäjäksi kutsutaan äänioikeutettua henkilöä, joka ei käytä äänestysoikeuttaan hyväksi (ei käy äänestämässä). Äänestämättömyys voi johtua useista syistä, esimerkiksi seuraavista:

Äänestäjä ei arvosta tai halua tai muulla tavalla ei ole kiinnostunut äänestämisestä
Ehdokkaina ei ole ketään mieluisaa / vaihtoehtona ei ole mitään mieluisaa
Äänestäjä haluaa boikotoida äänestystä vastalauseena tai mielenosoituksena äänestykselle
Politiikka on viihteellistynyt jolloin viihde vie ihmisten huomiota pois varsinaisesta politiikasta, joka on asioiden hoitamista arvojen pohjalta^[3]
Äänestäjät eivät ymmärrä poliitikkoja^[3]
Yhteiskuntaluokat eivät eroa toisistaan yhtä jyrkästi kuin ennen^[4]
Ihmisillä on monia erilaisia identiteettejä, mikä vaikeuttaa valintojen tekemistä^[4]
Puolueiden väliset aatteelliset erot ovat pienentyneet^[4]
Hyvinvointivaltion rakentaminen on pienentänyt eri väestöryhmien välisiä vastakohtaisuuksia^[4]
Politiikka on aikaisempaa sidotumpi kansainväliseen ympäristöön^[4]

Erityisesti Suomessa:

Konsensuspolitiikka rajoittaa vaalituloksen vaikutusta harjoitettavaan politiikkaan^[4]
Vaalikampanja eivät anna tietoa tulevasta hallituspohjasta, jolloin äänestäjä ei tiedä vaihtoehtoa harjoitetulle politiikalle^[4]
Laajapohjaiset hallitukset ja konsensuspolitiikka hämärtävät ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta^[4]
Kansainvälisessä vertailussa heikko subjektiivinen kansalaispätevyys^[4]

Edustuksellista politiikkaa täydentää nykyään vastademokratia eli kansalaisaktivismi, jossa kansalaiset valvovat päätöksentekijöitä, nostavat esille ja politisoivat asioita, ja pakottavat kampanjoilla edustuslaitoksia muuttamaan päätöksiä ja suunnitelmia.^[5]

Äänestys valtakirjalla

Silloin kun tämä on erikseen lain tai muun säädöksen mukaan sallittu, äänioikeutettu voi siirtää äänioikeutensa toiselle henkilölle valtakirjalla.^[6] Esimerkiksi valtiollisissa vaaleissa äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti eikä sitä voi toiselle luovuttaa.^[7]

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 636. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
↑ http://kokous.ok-opintokeskus.fi/aanestys (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ^a ^b http://yle.fi/uutiset/nukkuvien_puolueen_44_prosenttia_huolenaihe/6355686
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007, s. 358. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9.
↑ Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007, s. 363. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9.
↑ http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_6 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://www.vaalit.fi/59387.htm#21 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Pacuit, Eric: Voting Methods The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

[Sanakirja-1] Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 636. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.

[2] ttp://kokous.ok-opintokeskus.fi/aanestys (Arkistoitu – Internet Archive)

[yle1-3] ttp://yle.fi/uutiset/nukkuvien_puolueen_44_prosenttia_huolenaihe/6355686

[vyd-4] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007, s. 358. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9.

[vyd2-5] Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007, s. 363. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9.

[6] ttp://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_6 (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] ttp://www.vaalit.fi/59387.htm#21 (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+{{Äänestys}}
-'''Äänestys''' on [[yhteisö]]n [[päätöksenteko|päätöksenteon]] väline. Äänestäminen on myös (yhteisön hyväksymä) tapa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tavallisesti yhteisön jäsenet ovat äänestyksessä keskenään tasavertaisia eli kullakin on yhtä paljon äänivaltaa. Äänestettävänä on eri vaihtoehtoja ja eniten ääniä saanut vaihtoehto on voittava vaihtoehto. Äänestyksessä voidaan päättää mistä tahansa asiasta. Äänestyksiä henkilöiden valitsemiseksi johonkin toimeen kutsutaan [[vaalit|vaaleiksi]].
+{{Vaalit sivupalkki}}
+'''Äänestys''' on [[yhteisö]]n menettely [[päätöksenteko|päätöksen tekemiseksi]] silloin, kun asian ratkaisemiseen osallistuu useita henkilöitä tai kun kannatettuja ehdotuksia on useampi kuin yksi. Äänestyksessä eniten kannatusta saanut tai määräenemmistön saavuttanut ehdotus tulee päätökseksi.<ref name="Sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Wiberg, Matti | Nimeke = Politiikan sanakirja | Sivu = 636 | Selite = Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Siltala | Vuosi = 2011 | Isbn = 978-952-234-048-1 }}</ref>
+Yleinen käytäntö on, että äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Äänestys eroaa [[vaali]]sta siten, että se koskee asiaa, kun vaali koskee henkilöä.<ref name="Sanakirja" />
-Tavallisimpia tilanteita, joissa äänestystä käytetään ovat [[yhdistys]]ten, hallinnon päätäntäelimien, yms. [[kokous|kokoukset]].
+== Äänestystilanteet ==
-Suomen hallinnolliset vaalit ovat [[Eduskuntavaalit]] ja [[kunnallisvaalit]], [[Suomen_presidentinvaali|Presidentinvaalit]] ja [[Europarlamenttivaalit]]. Näissä vaaleissa [[ehdokas|vaaliehdokkaat]] ovat joko sitoutumattomia tai jonkun [[puolue]]en tai [[vaaliliitto|vaaliliiton]] ehdokkaina. [[Ääntenlasku|Ääntenlaskun]] perusteella puolueet ja vaaliliitot saavat etua yksittäisen ehdokkaan saamista äänistä, vaikka hän ei tulisikaan valituksi vaaleissa. Näinollen äänestäjä voi äänestää puoluetta tai henkilöä. Puhutaankin puolue- ja henkilövaaleista.
+Tavallisimpia tilanteita, joissa äänestystä käytetään, ovat [[yhdistys]]ten, hallinnon päätäntäelimien, yms. [[kokous|kokoukset]].{{lähde}}
+Suomen hallinnolliset vaalit ovat [[eduskuntavaalit]] ja [[kunnallisvaalit]], [[Suomen presidentinvaali|presidentinvaalit]] ja [[europarlamenttivaalit]]. Näissä vaaleissa [[ehdokas|vaaliehdokkaat]] ovat joko sitoutumattomia tai jonkun [[puolue]]en tai [[vaaliliitto|vaaliliiton]] ehdokkaina. [[D’Hondtin menetelmä|Ääntenlaskun]] perusteella puolueet ja vaaliliitot saavat etua yksittäisen ehdokkaan saamista äänistä, vaikka hän ei tulisikaan valituksi vaaleissa. Näin ollen äänestäjä voi äänestää puoluetta tai henkilöä. Puhutaankin puolue- ja henkilövaaleista.{{lähde}}
-[[Osakeyhtiö]]iden [[yhtiökokous|yhtiökokouksissa]] osakkaalla on ääniä osakemääränsä mukaisesti. Tavallisesti yksi ääni per [[osake]]. Osakeyhtiöllä voi olla erilaisia [[osakesarja|osakesarjoj]]a: toinen sarja tuottaa yhden äänen per osake ja toinen sarja esimerkiksi yhden äänen per 10 osaketta.
+[[Osakeyhtiö]]iden [[yhtiökokous|yhtiökokouksissa]] osakkaalla on ääniä osakemääränsä mukaisesti. Tavallisesti yksi ääni per [[osake]]. Osakeyhtiöllä voi olla erilaisia [[osakesarja|osakesarjoj]]a: toinen sarja tuottaa yhden äänen per osake ja toinen sarja esimerkiksi yhden äänen per 10 osaketta.{{lähde}}
-Arkikielessä voidaan käyttää termiä ''jaloilla äänestäminen'' tarkoittamaan tilannetta, että [[hyödyke|hyödykkeen]] ostaja ei ole tyytyväinen johonkin hyödykkeen tarjoajaan ja vaihtaa tarjoajaa toiseen.
+== Äänestys arkikielessä ==
+Arkikielessä voidaan käyttää termiä ''jaloilla äänestäminen'' tarkoittamaan tilannetta, että [[hyödyke|hyödykkeen]] ostaja ei ole tyytyväinen johonkin hyödykkeen tarjoajaan ja vaihtaa tarjoajaa toiseen.{{lähde}}
+== Äänestyskäytännöt ==
-==Äänestyskäytännöt==
 Käytettävä äänestyskäytäntö riippuu selkeimmin äänioikeutettujen määrästä. Muita tekijöitä ovat äänestyksen julkisuus ja merkittävyys.
 Avoimessa äänestyksessä kunkin kanta äänestyksessä on julkinen. Suljetussa äänestyksessä kunkin kanta on salainen. Käsiäänestyksessä nostetaan käsi kannatuksen merkiksi. Lippuäänestyksessä kirjataan lapulle kannatettava vaihtoehto. Ryhmätyömenetelmissä äänestys voidaan suorittaa siten, että jokainen merkitsee kannattamiinsa seinällä esitettyihin ideoihin tai tärkeinä pitämiinsä ongelmiin merkin, esimerkiksi viivan tai plussan.
-Yhdistysten äänestyskäytännöt määritetään yhdistyksen säännöissä. Kokouksissa valitaan ääntenlaskijat.
+Yhdistysten äänestyskäytännöt määritetään yhdistyksen säännöissä. Kokouksissa valitaan ääntenlaskijat.<ref>http://kokous.ok-opintokeskus.fi/aanestys {{Wayback|1=http://kokous.ok-opintokeskus.fi/aanestys |päiväys=20130829032941 }}</ref>
-==Nukkuva äänestäjä==
+== Nukkuva äänestäjä ==
-Nukkuvaksi äänestäjäksi kutsutaan äänestysoikeuden omaavaa henkilöä, joka ei käytä äänestysoikeuttaan hyväksi (ei käy äänestämässä). Äänestämättömyys voi johtua kolmesta syystä:
+Nukkuvaksi äänestäjäksi kutsutaan äänioikeutettua henkilöä, joka ei käytä äänestysoikeuttaan hyväksi (ei käy äänestämässä). Äänestämättömyys voi johtua useista syistä, esimerkiksi seuraavista:
 * Äänestäjä ei arvosta tai halua tai muulla tavalla ei ole kiinnostunut äänestämisestä
 * Ehdokkaina ei ole ketään mieluisaa / vaihtoehtona ei ole mitään mieluisaa
 * Äänestäjä haluaa [[boikotti|boikotoida]] äänestystä vastalauseena tai mielenosoituksena äänestykselle
+* Politiikka on [[viihde|viihteellistynyt]] jolloin viihde vie ihmisten huomiota pois varsinaisesta politiikasta, joka on asioiden hoitamista [[arvo]]jen pohjalta<ref name="yle1">http://yle.fi/uutiset/nukkuvien_puolueen_44_prosenttia_huolenaihe/6355686</ref>
+* Äänestäjät eivät ymmärrä poliitikkoja<ref name="yle1"/>
+* Yhteiskuntaluokat eivät eroa toisistaan yhtä jyrkästi kuin ennen<ref name="vyd">{{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.) | Nimeke=Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7568-9 |Sivu=358}}</ref>
+* Ihmisillä on monia erilaisia [[Identiteetti (yhteiskuntatieteet)|identiteettejä]], mikä vaikeuttaa valintojen tekemistä<ref name="vyd"/>
+* Puolueiden väliset aatteelliset erot ovat pienentyneet<ref name="vyd"/>
+* [[Hyvinvointivaltio]]n rakentaminen on pienentänyt eri väestöryhmien välisiä  vastakohtaisuuksia<ref name="vyd"/>
+* Politiikka on aikaisempaa sidotumpi kansainväliseen ympäristöön<ref name="vyd"/>
+Erityisesti Suomessa:
-==Äänestys valtakirjalla==
+* Konsensuspolitiikka rajoittaa vaalituloksen vaikutusta harjoitettavaan politiikkaan<ref name="vyd"/>
-Äänestyksissä [[äänioikeus|äänioikeuden]] omistaja voi siirtää äänioikeuden toiselle henkilölle [[valtakirja]]lla, jos hän on itse estynyt pääsemästä äänestystilanteeseen / äänestyspaikalle.
+* Vaalikampanja eivät anna tietoa tulevasta hallituspohjasta, jolloin äänestäjä ei tiedä vaihtoehtoa harjoitetulle politiikalle<ref name="vyd"/>
+* Laajapohjaiset hallitukset ja konsensuspolitiikka hämärtävät ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta<ref name="vyd"/>
+* Kansainvälisessä vertailussa heikko subjektiivinen kansalaispätevyys<ref name="vyd"/>
+Edustuksellista politiikkaa täydentää nykyään vastademokratia eli [[kansalaisaktivismi]], jossa kansalaiset valvovat päätöksentekijöitä, nostavat esille ja politisoivat asioita, ja pakottavat kampanjoilla edustuslaitoksia muuttamaan päätöksiä ja suunnitelmia.<ref name="vyd2">{{Kirjaviite | Tekijä=Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.) | Nimeke=Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-44-7568-9 |Sivu=363}}</ref>
+== Äänestys valtakirjalla ==
+Silloin kun tämä on erikseen lain tai muun säädöksen mukaan sallittu, [[äänioikeus|äänioikeutettu]] voi siirtää äänioikeutensa toiselle henkilölle [[valtakirja]]lla.<ref>http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_6 {{Wayback|1=http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_6 |päiväys=20130912000623 }}</ref> Esimerkiksi valtiollisissa vaaleissa äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti eikä sitä voi toiselle luovuttaa.<ref>http://www.vaalit.fi/59387.htm#21 {{Wayback|1=http://www.vaalit.fi/59387.htm#21 |päiväys=20121028120322 }}</ref>
+== Katso myös ==
-==Katso myös==
-* [[Sähköinen äänestys]]
 * [[Ennakkoäänestys]]
+* [[Sähköinen äänestys]]
+* [[Vaalilautakunta]]
+* [[Vaali]]t
 * [[Vaalivilppi]]
+== Lähteet ==
+{{Viitteet}}
+== Aiheesta muualla ==
+{{commonscat}}
+* {{SEP | Id=voting-methods | Tekijä=Pacuit, Eric | Nimeke=Voting Methods}}
+{{Kansalaisvaikuttamisen tavat}}
 [[Luokka:Päätöksenteko]]
 [[Luokka:Vaalit]]
-[[ar:اقتراع]]
-[[ca:Vot]]
-[[cs:Hlasování]]
-[[da:Afstemning]]
-[[de:Abstimmung (Stellungnahme)]]
-[[et:Hääletus]]
-[[el:Ψηφοφορία]]
-[[en:Voting]]
-[[es:Voto (elecciones)]]
-[[fr:Vote]]
-[[gl:Voto]]
-[[ko:투표]]
-[[nl:Stemming (meningsuiting)]]
-[[ja:投票]]
-[[pl:Głosowanie]]
-[[pt:Votação]]
-[[ru:Голосование]]
-[[scn:Vutazzioni]]
-[[simple:Voting]]
-[[sk:Hlasovanie]]
-[[sv:Votering]]
-[[vi:Đầu phiếu]]
-[[tr:Oy verme]]
-[[ur:رائے دہندگی]]
-[[zh:投票]]

Ero sivun ”Äänestys” versioiden välillä

Nykyinen versio 12. huhtikuuta 2024 kello 09.16

Sisällys

Äänestystilanteet

Äänestys arkikielessä

Äänestyskäytännöt

Nukkuva äänestäjä

Äänestys valtakirjalla

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Ero sivun ”Äänestys” versioiden välillä

Nykyinen versio 12. huhtikuuta 2024 kello 09.16

Äänestystilanteet

Äänestys arkikielessä

Äänestyskäytännöt

Nukkuva äänestäjä

Äänestys valtakirjalla

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku