Ero sivun ”Mikkelin tuomiokirkko” versioiden välillä

Mikkelin tuomiokirkko

Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko. Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko rakennettiin peittämättömästä punatiilestä 1896–1897. Kirkko on Suomen uusgoottisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä.

Historia

Mikkelin kaupungin perustamiskirja kirjoitettiin 1838. Ensimmäisen puolen vuosisatansa aikana kaupungilla ei ollut omaa seurakuntaa tai kirkkoa, ja sen asukkaat joutuivat käymään Mikkelin maalaiskunnan kirkossa. Kaupunkilaisten pitkään jatkuneiden pyyntöjen jälkeen perustettiin Mikkelin kaupunkiseurakunta 1891. Kirkon piirustukset tilattiin Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimmalta kirkkoarkkitehdilta Josef Stenbäckiltä. Se rakennettiin Ristinmäelle, jossa harjoitteli aikoinaan tarkk'ampujapataljoona.

Kirkko kärsi vain vähäisiä vaurioita jatkosodan pommituksissa, jotka tuhosivat huomattavan osan vanhaa Mikkeliä. Sodan jälkeen 1945 Viipurin hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Mikkeliin ja kirkko vihittiin tuomiokirkoksi.

Arkkitehtuuri

Punatiilinen kirkkorakennus kuuluu Stenbäckin onnistuneimpiin töihin ja edustaa tyylipuhdasta uusgotiikkaa. Perinteisestä kirkonrakennustavasta poiketen kirkon alttaria ei arkkitehdin ehdotuksesta sijoitettu itäpäätyyn, auringonnousun ilmansuuntaan, vaan länteen. Näin kirkon torni ja julkisivu saatiin sijoitettua kaupunginpuoleiseen itäpäätyyn. Kirkonkellot tilattiin Bochumin valimosta Saksasta ja aikaa näyttävä tornikello kelloseppä G. V. Linderothilta Tukholmasta. Puolipyöreän holvikaton kattaman kirkkosalin lehterit, urkufasadi, alttari ja saarnatuoli koristeltiin runsain puuleikkauksin.

Sisätilat

Kirkko peruskorjattiin vuosina 1954–55 funkisarkkitehti Matti Välikankaan johdolla vastaamaan uuden asemansa asettamia vaatimuksia. Tällöin muun muassa rakennettiin uusi sakasti ja kirkkosalin ilme muuttui pelkistetymmäksi. Vanha saarnatuoli korvattiin funkistyylisellä ja vanhan urkufasadin taakse rakennettiin uudet, Elis Mårtenssonin suunnittelemat Kangasalan urkutehtaan 51-äänikertaiset urut, joissa on neljä sormiota ja jalkio. Alun perin 25-äänikertaiset urut oli rakentanut urkujenrakentaja Bror Axel Thulé Kangasalta.

Alttarikuorin kahteen ikkunaan hankittiin 1955 Antti Salmenlinnan suuret lasimaalaukset. Vasemmanpuoleisen ikkunan maalaukset kuvaavat Viipurin hiippakunnan historiaa, ja siihen ovat kuvattuna muun muassa piispat Mikael Agricola ja Paavali Juusten sekä näkymä Viipurin kaupungista, Käkisalmen linna ja Sortavalan luterilainen kirkko. Oikeanpuoleinen ikkuna kuvastaa Mikkelin ja Savon historiaa: sen keskushahmo on kaupungin nimikkopyhimys arkkienkeli Mikael, jota ympäröivät Savon ja Mikkelin vaakunat, Olavinlinna sekä Mikkelin keskiaikainen kivisakasti. Alttaritaulun Jeesus ristillä maalasi Pekka Halonen 1899.

Rakennus ja ympäristö

Kirkkorakennuksen yhdistää kaupungin järvisatamaan maisemaväylä, joka kulkee Mikkelin keskustan halki. Kirkon ja sataman välinen liikenneyhteys poikkeaa maisemakäytävästä osittain.

Aiheesta muualla

• Mikkelin tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Mikkelin seurakuntayhtymä - Mikkelin Tuomiokirkko
• Mikkelin tuomiokirkon kellonlyönnit (Ylen äänite)
• Kirkon kuva
• Mikkelin tuomiokirkon urkujen dispositio ynnä muuta tietoa (englanniksi)

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia