Nukleosomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kuvassa näkyy neljästä histoniparista ja sen ympärille kiertyneestä DNA:sta muodostunut nukleosomi sekä histoni-1-proteiini, joka yhdistää peräkkäisiä nukleosomeja tiiviisti toisiinsa.

Nukleosomi on kromatiinin alhaisin järjestäytymisen muoto. Se koostuu histoni-proteiinista, jonka ympärille kaksijuosteinen DNA on kiertynyt. Nukleosomin tarkoitus on pakata pitkä DNA-molekyyli niin, että se mahtuu solun tai tuman sisälle. Nukleosomi tarjoaa DNA:lle kuusinkertaisen pakkauksen.

Nukleosomin sydämessä oleva histoni muodostuu kahdeksasta histoni-proteiinista (H2A, H2B, H3 ja H4), joiden muodostama rakenne kuvataan yleensä sylinterin muotoiseksi. Oktameerin korkeus on kuusi nm ja halkaisija 11 nm. DNA kiertyy histonin ympärille kahteen kertaan.

Kun DNA:ta leikataan nukleaasientsyymillä nukleosomien välistä, jää yhteen nukleosomiin noin 200 emäsparia DNA:ta. Pidempiaikainen altistus nukleosomille jättää jäljelle 147 emäsparin pituisen DNA-juosteen, joka yhdessä histonin kanssa muodostaa ydinpartikkelin (core particle). Ydinpartikkelien väliin jäävää DNA:ta kutsutaan linkkeri-DNA:ksi ja sen pituus vaihtelee kahdeksasta 114:ään emäspariin. Histoni-proteiineista H1 assosioituu linkkeri-DNA:n kanssa.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nukleosomi&oldid=13566143”