Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nro92 (keskustelu | muokkaukset)
p siirsi sivun Unioni Naisasialiitto Suomessa uudelle nimelle Naisasialiitto Unioni: uusi nimi
 
(33 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Naisasialiitto Unioni ry – Kvinnosaksförbundet Unionen rf''' (ent. '''Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf''') on vuonna 1892 perustettu poliittisesti sitoutumaton [[feminismi|feministinen]] järjestö. Yhdistyksen tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen.<ref name="Unioni">{{Verkkoviite |Tekijä=Naisasialiitto Unioni |Osoite= http://www.naisunioni.fi/jarjesto |Nimeke= Naisasialiitto Unioni |Julkaisu= |Julkaisija= |Ajankohta= |Viitattu= 2.7.2017}}</ref> Unionin jäsenyys on avoin kaikille naisille itsemäärittelyä kunnioittaen.<ref name="Unioni: jäsenyys">{{Verkkoviite |Tekijä=Naisasialiitto Unioni |Osoite= http://www.naisunioni.fi/jaseniksi-kaikki-naiset-itsemaarittelya-kunnioittaen/|Nimeke= Tiedote: Jäseniksi kaikki naiset itsemäärittelyä kunnioittaen |Julkaisu= |Julkaisija= |Ajankohta=23.3.2014 |Viitattu= 2.3.2019}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Naisunionin+kokouksesta+k%C3%A4veli+ulos+30+protestiksi++miehet+eiv%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4se+j%C3%A4seniksi/a1385263459271 | Nimeke = Helsingin Sanomat | Tekijä = Sanoma Oy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.11.2013 | Kieli = Fin }}</ref> Unionin hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2021 [[Fatim Diarra]].<ref name="Unioni: Hallitus 2019">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.naisunioni.fi/unionin-hallitus/|Nimeke=Unionin hallitus 2021|Tekijä=Naisasialiitto Unioni|Julkaisu=|Ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=22.2.2021}}</ref>
'''Naisasialiitto Unioni ry (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry) – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf''' on naisten aseman parantamista ajava [[feminismi|feministinen]] järjestö.


Naisasialiitto Unioni pyrkii vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistymiseen parantamalla lainsäädäntöä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhdistys julkaisee [[Tulva (lehti)|''Tulva''-lehteä]]. Unioni jakaa vuosittain [[Vuoden Lyyti]] -palkinnon ansiokkaasta tasa-arvotyöstä. Unioni on itse edustettuna erilaisissa naisten asemaa ja tasa-arvoa edistävissä järjestöissä ja toimielimissä, kuten [[Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis|Naisjärjestöt yhteistyössä]] (NYTKIS) ja [[International Alliance of Women]] (IAW).
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861&ndash;1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850&ndash;1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853&ndash;1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854&ndash;1937), [[Helmi Tengen]] (1875&ndash;1971), feministi [[Gerda von Mickwitz]] ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865&ndash;1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena [[ajokortti|ajokortin]] Suomessa.


==Historia==
Unioni naisasialiitto vastusti aluksi [[Suomen naisyhdistys|Suomen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.
{{Kesken}}
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat muun muassa [[Maikki Friberg]], [[Helena Westermarck]], [[Lucina Hagman]], [[Adelaïde Ehrnrooth]], [[Annie Furuhjelm]], [[Helmi Tengén]], [[Gerda von Mickwitz]] ja [[Ida Salin]]. Unioni Naisasialiitto vastusti aluksi [[Suomen naisyhdistys|Suomen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.


=== Puheenjohtajia ===
Vuonna 1980 perustettu [[Avoin Naisten Korkeakoulu]] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa [[Villa Salin]] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
*[[Lucina Hagman]] 1893–1908
*[[Annie Furuhjelm]] 1908–1913
*[[Lucina Hagman]] 1913–1920
*[[Maikki Friberg]] 1920–1927
*[[Thyra von Beetzen-Östman]] 1928–1938
*[[Märta von Alfthan]] 1939–1948
*[[Saga Lundström]] 1949–1955
*[[Olga Bremer]] 1956–1957
*[[Ellen Tudeer-Karvonen]] 1957–1962
*[[Gunhild Jalo]] 1962–
*[[Irina Matvejew]]
*[[Kari Mattila]] 1977–1978
*[[Ann-Mari Pihlström]] 1979–
*[[Helena Auvinen]]
*[[Helvi Saarinen]] 1983–
*[[Marjut Jyrkinen]]
*[[Aino Heikkinen]] 2001
*[[Piia Puu Oksanen]] 2002
*[[Katju Aro]] 2003–2004
*[[Veronika Honkasalo]] 2005–2008
*[[Katju Aro]] 2014–2016
*[[Nina Järviö]] 2018
*[[Sallamaari Muhonen]] 2019
*[[Fatim Diarra]] 2020–2024


==Lähteet==
Naisasialiitto Unioni julkaisee [[Tulva (lehti)|Tulva-lehteä]].
{{Viitteet}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Alfthan, Märta von | Nimeke=Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa | Selite=(Sju årtionden med Unioni, naisasialiitto Suomessa r.y. – Unionen, kvinnosaksförbund i Finland r.f.) Suomentanut Tyyni Tuulio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni, naisasialiitto Suomessa: Kirjayhtymä | Vuosi=1966}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Alfthan, Märta von | Nimeke=Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa | Selite=(Sju årtionden med Unioni, naisasialiitto Suomessa r.y. – Unionen, kvinnosaksförbund i Finland r.f.) Suomentanut Tyyni Tuulio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni, naisasialiitto Suomessa: Kirjayhtymä | Vuosi=1966}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hagner, Minna & Försti, Teija | Nimeke=Suffragettien sisaret | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni Naisasialiitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-92-0643-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hagner, Minna & Försti, Teija | Nimeke=Suffragettien sisaret | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unioni Naisasialiitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-92-0643-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Eeva-Liisa & Degerstadt, Nina | Nimeke=Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf – Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992 | Selite=Översättning: Nina Roos | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Unionen Kvinnosaksförbund i Finland | Vuosi=1994}} (15 s.)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Eeva-Liisa & Degerstadt, Nina | Nimeke=Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf – Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992 | Selite=Översättning: Nina Roos | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Unionen Kvinnosaksförbund i Finland | Vuosi=1994}} (15 s.)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana | Selite=Ilmestynyt myös väitöskrijana | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11956-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jallinoja, Riitta | Nimeke=Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana | Selite=Ilmestynyt myös väitöskirjana | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11956-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri | Nimeke=Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4587-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri | Nimeke=Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-37-4587-2}}


Rivi 20: Rivi 46:
*[http://www.naisunioni.fi/ Unionin kotisivut]
*[http://www.naisunioni.fi/ Unionin kotisivut]


[[Luokka:Suomalaiset naisjärjestöt]]
[[Luokka:Suomalaiset feministiset järjestöt]]
[[Luokka:Feministiset järjestöt]]

Nykyinen versio 14. syyskuuta 2024 kello 23.10

Naisasialiitto Unioni ry – Kvinnosaksförbundet Unionen rf (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf) on vuonna 1892 perustettu poliittisesti sitoutumaton feministinen järjestö. Yhdistyksen tavoitteena on naisten aseman parantaminen ja sukupuolisyrjinnän poistaminen.[1] Unionin jäsenyys on avoin kaikille naisille itsemäärittelyä kunnioittaen.[2] [3] Unionin hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2021 Fatim Diarra.[4]

Naisasialiitto Unioni pyrkii vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistymiseen parantamalla lainsäädäntöä ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhdistys julkaisee Tulva-lehteä. Unioni jakaa vuosittain Vuoden Lyyti -palkinnon ansiokkaasta tasa-arvotyöstä. Unioni on itse edustettuna erilaisissa naisten asemaa ja tasa-arvoa edistävissä järjestöissä ja toimielimissä, kuten Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS) ja International Alliance of Women (IAW).

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat muun muassa Maikki Friberg, Helena Westermarck, Lucina Hagman, Adelaïde Ehrnrooth, Annie Furuhjelm, Helmi Tengén, Gerda von Mickwitz ja Ida Salin. Unioni Naisasialiitto vastusti aluksi Suomen naisyhdistyksen tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään Miina Sillanpään alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.

Puheenjohtajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Naisasialiitto Unioni: Naisasialiitto Unioni naisunioni.fi. Viitattu 2.7.2017.
  2. Naisasialiitto Unioni: Tiedote: Jäseniksi kaikki naiset itsemäärittelyä kunnioittaen naisunioni.fi. 23.3.2014. Viitattu 2.3.2019.
  3. Sanoma Oy: Helsingin Sanomat hs.fi. Viitattu 25.11.2013. Fin
  4. Naisasialiitto Unioni: Unionin hallitus 2021 naisunioni.fi. Viitattu 22.2.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alfthan, Märta von: Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa. (Sju årtionden med Unioni, naisasialiitto Suomessa r.y. – Unionen, kvinnosaksförbund i Finland r.f.) Suomentanut Tyyni Tuulio. Helsinki: Unioni, naisasialiitto Suomessa: Kirjayhtymä, 1966.
  • Hagner, Minna & Försti, Teija: Suffragettien sisaret. Helsinki: Unioni Naisasialiitto, 2006. ISBN 952-92-0643-7.
  • Nurmi, Eeva-Liisa & Degerstadt, Nina: Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf – Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992. Översättning: Nina Roos. Helsingfors: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland, 1994. (15 s.)
  • Jallinoja, Riitta: Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: Naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Ilmestynyt myös väitöskirjana. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11956-3.
  • Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]