Ero sivun ”An-Nasr” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
p luokkafix |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Ghadir_Khumm_et_sa_signification.jpg|pienoiskuva|Profeetta vuonna 632 Ghadir Khumm -lammen luona yhdessä Alin kanssa.]] |
[[Tiedosto:Ghadir_Khumm_et_sa_signification.jpg|pienoiskuva|Profeetta vuonna 632 Ghadir Khumm -lammen luona yhdessä Alin kanssa.]] |
||
[[Tiedosto:Chapter 110, An-Nasr (Murattal) - Recitation of the Holy Qur'an.mp3|pienoiskuva|Suura 110 arabialaisena resitaationa]] |
|||
'''An-Nasr''' ({{k-ar|ٱلنَّصْر}}, {{k-fi|Avun suura}}) on [[Koraani]]n 110. suura. Se luokitellaan medinalaiseksi eli myöhäisvaiheen suuraksi, ja siinä on kolme jaetta. [[Islamilainen historiankirjoitus|Islamilaisen perimätiedon]] mukaan se on ajallisesti viimeinen kokonainen suura ja ilmoitettiin profeetta Muhammedin jäähyväispyhiinvaelluksella vuonna [[632]].<ref>Hämeen-Anttila 1997, s. 232</ref> |
'''An-Nasr''' ({{k-ar|ٱلنَّصْر}}, {{k-fi|Avun suura}}) on [[Koraani]]n 110. suura. Se luokitellaan medinalaiseksi eli myöhäisvaiheen suuraksi, ja siinä on kolme jaetta. [[Islamilainen historiankirjoitus|Islamilaisen perimätiedon]] mukaan se on ajallisesti viimeinen kokonainen suura ja ilmoitettiin profeetta Muhammedin jäähyväispyhiinvaelluksella vuonna [[632]].<ref>Hämeen-Anttila 1997, s. 232</ref> |
||
Nykyinen versio 24. elokuuta 2024 kello 22.40
An-Nasr (arab. ٱلنَّصْر, suom. Avun suura) on Koraanin 110. suura. Se luokitellaan medinalaiseksi eli myöhäisvaiheen suuraksi, ja siinä on kolme jaetta. Islamilaisen perimätiedon mukaan se on ajallisesti viimeinen kokonainen suura ja ilmoitettiin profeetta Muhammedin jäähyväispyhiinvaelluksella vuonna 632.[1]
Teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuran sisältönä on kehotus ylistää Jumalaa. Se kuuluu Ahsen-Bören suomennoksessa seuraavasti:[2][3]
- Kun Jumalalta apu ja voitto tulee,
- kun näet ihmisten suurin joukoin liittyvän Jumalan uskontoon,
- silloin ylistä Herrasi kunniaa ja ano Hänen anteeksiantoaan. Totisesti, Hän palkitsee moninkertaisesti.
Islamilainen tulkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muhammad ibn Jarir al-Tabari käsitteli 900-luvun alussa lyhyttä suuraa kuuden sivun verran ja antoi sille eksegeettisen selityksen.[4] Tabari katsoi, että ensimmäisessä jakeessa mainitulla voitolla tarkoitettiin Muhammedin voittoa Mekasta ja sen quraiš -heimosta. "Suurin joukoin" mukaan liittyvillä ihmisillä tarkoitettiin jemeniläisiä ja Nizar -heimoa. Viimeinen jae viittaa siihen, että profeetan kuolema oli jo lähellä.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5.
- Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
- Tabari: Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume II. Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought, 2017. ISBN 978 1911141 26 6.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltävä suura: Al-Kafirun |
Koraanin suurat | Seuraava suura: Al-Masad |
| An-Nasr | ||
|
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 | ||