Ero sivun ”Bandyliiga” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
18 545 muokkausta
Päivitetty. Porin Narukerä uudeksi hallitsevaksi Bandyliigan mestariksi.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
24 25 käynnistyy
(13 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Urheilusarja
{{Urheilusarja
| nimi = Jääpallon Bandyliiga
| nimi = Jääpallon Bandyliiga
| meneillään = Bandyliigakausi 2022–2023
| meneillään = Bandyliigakausi 2024–2025
| logo =Bandyliiga Logo.jpg
| logo =Bandyliiga Logo.jpg
| pikseliä =
| pikseliä =
Rivi 11: Rivi 11:
| joukkueita = 9
| joukkueita = 9
| maa = {{Suomi}}
| maa = {{Suomi}}
|perustettu=| mestari = [[Narukerä]]
|perustettu=| mestari = [[Veiterä]]<ref>https://yle.fi/a/74-20079523</ref>
| eniten = [[HIFK Bandy|HIFK]]
| eniten = [[HIFK Bandy|HIFK]]
| mestaruudet = 17
| mestaruudet = 17
Rivi 27: Rivi 27:
Suomessa jääpallon kilpailutoiminta alkoi organisoitua [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] perustamisen myötä vuonna 1907. Vuonna [[Jääpallon SM-sarja 1908|1908]] ratkaistiin ensimmäinen Suomen-mestaruus, kun [[PUS|Polyteknikkojen Urheiluseura]] (PUS) voitti [[HIFK Bandy|Helsingin IFK:n]] finaalissa maalein 8–3. Jääpallo sai näin kunnian olla ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin Suomen-mestaruus. Siitä lähtien jääpallon Suomen-mestaruus on ratkaistu vuosittain. Ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 mestaruus jäi ratkaisematta sotien vuoksi.
Suomessa jääpallon kilpailutoiminta alkoi organisoitua [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] perustamisen myötä vuonna 1907. Vuonna [[Jääpallon SM-sarja 1908|1908]] ratkaistiin ensimmäinen Suomen-mestaruus, kun [[PUS|Polyteknikkojen Urheiluseura]] (PUS) voitti [[HIFK Bandy|Helsingin IFK:n]] finaalissa maalein 8–3. Jääpallo sai näin kunnian olla ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin Suomen-mestaruus. Siitä lähtien jääpallon Suomen-mestaruus on ratkaistu vuosittain. Ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 mestaruus jäi ratkaisematta sotien vuoksi.


Mestaruudesta pelattiin cup-kilpailuna vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1931|1931]], jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan. Yksinkertaista sarjaa jatkettiin vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1937|1937]]. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna [[Jääpallon SM-sarja 1941|1941]] sarja oli kolmilohkoinen ja sotatalvina [[Jääpallon SM-sarja 1943|1943]] ja [[Jääpallon SM-sarja 1944|1944]] Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen eli [[Jääpallon SM-sarja 1947|1947]] ja edelleen yksilohkoiseen [[Jääpallon SM-sarja 1953|1953]]. [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen Urheiluliiton]] seurat tulivat Palloliiton sarjoihin [[Jääpallon SM-sarja 1956|1956]]. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1969|1969]]. Poikkeuksen muodosti vuosi [[Jääpallon SM-sarja 1965|1965]], jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksinkertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella [[Jääpallon SM-sarjakausi 1969−1970|1969–1970]] ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella [[Jääpallon SM-sarjakausi 1976−1977|1976–1977]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anttinen, Pekka | Nimeke = Sata vuotta oululaista jääpalloa | Vuosi = 2006 | Sivu = 7 | Julkaisija = [[Botnia-69]] ry | Tunniste = ISBN 952-92-0998-3 }}</ref>
Mestaruudesta pelattiin cup-kilpailuna vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1931|1931]], jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan. Yksinkertaista sarjaa jatkettiin vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1937|1937]]. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna [[Jääpallon SM-sarja 1941|1941]] sarja oli kolmilohkoinen ja sotatalvina [[Jääpallon SM-sarja 1943|1943]] ja [[Jääpallon SM-sarja 1944|1944]] Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen eli [[Jääpallon SM-sarja 1947|1947]] ja edelleen yksilohkoiseen [[Jääpallon SM-sarja 1953|1953]]. [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen Urheiluliiton]] seurat tulivat Palloliiton sarjoihin [[Jääpallon SM-sarja 1956|1956]]. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen [[Jääpallon SM-sarja 1969|1969]]. Poikkeuksen muodosti vuosi [[Jääpallon SM-sarja 1965|1965]], jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksinkertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella [[Jääpallon SM-sarjakausi 1969−1970|1969–1970]] ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella [[Jääpallon SM-sarjakausi 1976−1977|1976–1977]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anttinen, Pekka | Nimeke = Sata vuotta oululaista jääpalloa | Vuosi = 2006 | Sivu = 7 | Julkaisija = Botnia-69 ry | Tunniste = ISBN 952-92-0998-3 }}</ref>


Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910-luvulta 1930-luvulle olivat [[Sudet (urheiluseura)|Viipurin Sudet]] (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä [[HIFK Bandy|Helsingin IFK]]. [[Warkauden Pallo -35]] on ollut yksi Suomen johtavista seuroista 1940-luvulta lähtien. Seuran saavutuksena on yhteensä 16 Suomen-mestaruutta. [[Oulu]] nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla [[Oulun Palloseura (jääpallo)|Oulun Palloseuran]] johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen-mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|Oulun Luistinseuran]], nousu. OLS on saavuttanut historiansa aikana 16 Suomen-mestaruutta. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon nousi [[Tornion Palloveikot]], joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa.
Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910-luvulta 1930-luvulle olivat [[Sudet (urheiluseura)|Viipurin Sudet]] (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä [[HIFK Bandy|Helsingin IFK]]. [[Warkauden Pallo -35]] on ollut yksi Suomen johtavista seuroista 1940-luvulta lähtien. Seuran saavutuksena on yhteensä 16 Suomen-mestaruutta. [[Oulu]] nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla [[Oulun Palloseura (jääpallo)|Oulun Palloseuran]] johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen-mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|Oulun Luistinseuran]], nousu. OLS on saavuttanut historiansa aikana 16 Suomen-mestaruutta. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon nousi [[Tornion Palloveikot]], joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa.
Rivi 34: Rivi 34:


== Sarjajärjestelmä ==
== Sarjajärjestelmä ==
Bandyliigan sarjajärjestelmä uusittiin [[Bandyliigakausi 2020–2021|kaudelle 2020-2021]]. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta jatkavat ylempään ja viisi seuraavaa alempaan jatkosarjaan. Jatkosarjoissa joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Jatkosarjojen jälkeen pudotuspeleihin selviävät kaikki joukkueet ylemmästä jatkosarjasta sekä alemman jatkosarjan kaksi parasta.
Bandyliigan sarjajärjestelmä uusittiin [[Bandyliigakausi 2020–2021|kaudelle 2020-2021]]. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta jatkavat ylempään ja viisi seuraavaa alempaan jatkosarjaan. Jatkosarjojen jälkeen pudotuspeleihin selviävät kaikki joukkueet ylemmästä jatkosarjasta sekä alemman jatkosarjan kaksi parasta.


Puolivälierät pelataan paras kolmesta -periaatteella. Välierät pelataan paras viidestä.
Puolivälierät pelataan paras kolmesta -periaatteella. Välierät pelataan paras viidestä.
Rivi 43: Rivi 43:
käytössä [[Äkkikuolema (urheilu)|äkkikuolemaperiaate]] eli ottelu päättyy välittömästi maaliin. Mikäli ottelu on jatkoajan jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuslyöntikilpailu.
käytössä [[Äkkikuolema (urheilu)|äkkikuolemaperiaate]] eli ottelu päättyy välittömästi maaliin. Mikäli ottelu on jatkoajan jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuslyöntikilpailu.


{{location map+ |Finland |float=right|width=200|caption=Bandyliigaseurat kartalla |places=
{{location map+ |Suomi |float=right|width=200|caption=Bandyliigaseurat kartalla |places=
{{location map~ |Finland |lat=60.2335 |long=25.3950 |label=[[Akilles Bandy|Akilles]]|position=right}}
{{location map~ |Suomi |lat=60.2335 |long=25.3950 |label=[[Akilles Bandy|Akilles]]|position=right}}
{{location map~ |Finland |lat=60.1015|long=24.5615 |label=[[Botnia-69|Botnia]]|position=left}}
{{location map~ |Suomi |lat=60.1015|long=24.5615 |label=[[Botnia-69|Botnia]]|position=left}}
{{location map~ |Finland |lat=60.1015|long=24.5615 |label=[[HIFK Bandy|HIFK]]|position=bottom}}
{{location map~ |Suomi |lat=60.1015|long=24.5615 |label=[[HIFK Bandy|HIFK]]|position=bottom}}
{{location map~ |Finland |lat=62.1425 |long=25.4440 |label=[[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|JPS]]|position=left}}
{{location map~ |Suomi |lat=62.1425 |long=25.4440 |label=[[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|JPS]]|position=left}}
{{location map~ |Finland |lat=61.4115 |long=27.1625 |label=[[Mikkelin Kampparit|Kampparit]]|position=right}}
{{location map~ |Suomi |lat=61.4115 |long=27.1625 |label=[[Mikkelin Kampparit|Kampparit]]|position=right}}
{{location map~ |Finland |lat=61.2905 |long=21.4750 |label=[[Narukerä]]|position=top}}
{{location map~ |Suomi |lat=61.2905 |long=21.4750 |label=[[Narukerä]]|position=top}}
{{location map~ |Finland |lat=65.0100 |long=25.2800 |label=[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]|position=right}}
{{location map~ |Suomi |lat=65.0100 |long=25.2800 |label=[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]|position=right}}
{{location map~ |Finland |lat=61.0400 |long=28.1100 |label=[[Veiterä]]|position=right}}
{{location map~ |Suomi |lat=61.0400 |long=28.1100 |label=[[Veiterä]]|position=right}}
{{location map~ |Finland |lat=62.1850 |long=27.5335 |label=[[Warkauden Pallo -35|WP-35]]|position=right}}
{{location map~ |Suomi |lat=62.1850 |long=27.5335 |label=[[Warkauden Pallo -35|WP-35]]|position=right}}
}}
}}


Rivi 65: Rivi 65:
* 16: [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|Oulun Luistinseura]]
* 16: [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|Oulun Luistinseura]]
* 14: [[Sudet (jääpallo)|Viipurin Sudet]]
* 14: [[Sudet (jääpallo)|Viipurin Sudet]]
⚫
* 8: [[Veiterä|Lappeenrannan Veiterä]]
* 7: [[Oulun Palloseura (jääpallo)|Oulun Palloseura]]
* 7: [[Oulun Palloseura (jääpallo)|Oulun Palloseura]]
⚫
* 7: [[Veiterä|Lappeenrannan Veiterä]]
* 6: [[Tornion Palloveikot]]
* 6: [[Tornion Palloveikot]]
* 5: [[Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)|Helsingin Jalkapalloklubi]]
* 5: [[Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)|Helsingin Jalkapalloklubi]]
Rivi 76: Rivi 76:
* 2: [[Viipurin Palloseura]]
* 2: [[Viipurin Palloseura]]
* 2: [[Mikkelin Kampparit]]
* 2: [[Mikkelin Kampparit]]
⚫
* 2: [[Narukerä|Porin Narukerä]]
* 1: [[Mikkelin Palloilijat]]
* 1: [[Mikkelin Palloilijat]]
* 1: [[Lappeenrannan Urheilu-Miehet]]
* 1: [[Lappeenrannan Urheilu-Miehet]]
⚫
* 2: [[Narukerä|Porin Narukerä]]
* 1: [[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|Jyväskylän Seudun Palloseura]]
* 1: [[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|Jyväskylän Seudun Palloseura]]


=== Eniten maaleja ===
=== Eniten maaleja ===
Maalintekijätilastoa on pidetty vuodesta 1963 lähtien. Runkosarjan tilastokärki kauden 2021-2022 jälkeen:
Maalintekijätilastoa on pidetty vuodesta 1963 lähtien. Runkosarjan tilastokärki kauden 2022-2023 jälkeen:


{| cellpadding="6" border="1" cellspacing="0" class="wikitable"
{| cellpadding="6" border="1" cellspacing="0" class="wikitable"
Rivi 103: Rivi 103:
| 6. || [[Matti Alatalo (jääpalloilija)|Matti Alatalo]] ||[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]||'''495'''
| 6. || [[Matti Alatalo (jääpalloilija)|Matti Alatalo]] ||[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]||'''495'''
|- align="center"
|- align="center"
| 7. || [[Janne Hauska]]* || [[Veiterä]], [[WP-35]], [[HIFK Bandy|HIFK]], [[Kampparit]]||'''457'''
| 7. || [[Janne Hauska]]* || [[Veiterä]], [[WP-35]], [[HIFK Bandy|HIFK]], [[Kampparit]]||'''468'''
|- align="center"
|- align="center"
| 8. || [[Pekka Vartiainen]] ||[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]], [[Akilles Bandy|Akilles]]||'''439'''
| 8. || [[Pekka Vartiainen]] ||[[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]], [[Akilles Bandy|Akilles]]||'''439'''
|- align="center"
|- align="center"
| 9. || [[Igor Zolotarev]] || [[ToPV]] , [[Kampparit]], [[LRK Tornio]] || '''430'''
| 9. || [[Lasse Laakkonen]] || [[WP-35]], [[Akilles Bandy|Akilles]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''431'''
|- align="center"
|- align="center"
| 10. || [[Lasse Laakkonen]] || [[WP-35]], [[Akilles Bandy|Akilles]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''431'''
| 10. || [[Igor Zolotarev]] || [[ToPV]] , [[Kampparit]], [[LRK Tornio]] || '''430'''
|- align="center"
|- align="center"
| 11. || [[Rasmus Lindqvist]] ||[[Akilles Bandy|Akilles]]||'''416'''
| 11. || [[Rasmus Lindqvist]] ||[[Akilles Bandy|Akilles]]||'''416'''
Rivi 119: Rivi 119:
| 14. || [[Jarmo Kehusmaa]] ||[[Veitsiluodon Vastus|Vastus]], [[Botnia]], [[ToPV]]||'''381'''
| 14. || [[Jarmo Kehusmaa]] ||[[Veitsiluodon Vastus|Vastus]], [[Botnia]], [[ToPV]]||'''381'''
|- align="center"
|- align="center"
| 15. || [[Tomi Mustonen (jääpalloilija)|Tomi Mustonen]]* ||[[Narukerä]]||'''370'''
| 14. || [[Tomi Mustonen (jääpalloilija)|Tomi Mustonen]]* ||[[Narukerä]]||'''381'''
|- align="center"
|- align="center"
| 16. || [[Janne Koponen( jääpalloilija)|Janne Koponen]] || [[Veiterä]], [[JPS]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''362'''
| 16. || [[Janne Koponen( jääpalloilija)|Janne Koponen]] || [[Veiterä]], [[JPS]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''362'''
Rivi 132: Rivi 132:
|- align="center"
|- align="center"
|}
|}
<nowiki>*</nowiki> pelasi Bandyliigassa kaudella [[Bandyliigakausi_2021–2022|2021-2022]]
<nowiki>*</nowiki> pelasi Bandyliigassa kaudella [[Bandyliigakausi_2022–2023|2022-2023]]


=== Eniten otteluita ===
=== Eniten otteluita ===
Eniten Bandyliigan runkosarjaotteluita kauden 2021-2022 jälkeen:
Eniten Bandyliigan runkosarjaotteluita kauden 2022-2023 jälkeen:


{| cellpadding="6" border="1" cellspacing="0" class="wikitable"
{| cellpadding="6" border="1" cellspacing="0" class="wikitable"
Rivi 144: Rivi 144:
! width="60" bgcolor="#ddddff" | Ottelut
! width="60" bgcolor="#ddddff" | Ottelut
|- align="center"
|- align="center"
| 1. || [[Joni Maaranen]]* || [[Kampparit]], [[HIFK Bandy|HIFK]], [[WP-35]], [[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|JPS]]||'''470'''
| 1. || [[Joni Maaranen]] || [[Kampparit]], [[HIFK Bandy|HIFK]], [[WP-35]], [[Jyväskylän Seudun Palloseura (jääpallo)|JPS]]||'''470'''
|- align="center"
|- align="center"
| 2. || [[Jari Valta]] ||[[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]||'''464'''
| 2. || [[Jari Valta]] ||[[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]||'''464'''
|- align="center"
|- align="center"
| 3. || [[Tommi Niittylä]]* ||[[Kulosaaren Vesta|Vesta]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''447'''
| 3. || [[Tommi Niittylä]]* ||[[Kulosaaren Vesta|Vesta]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''463'''
|- align="center"
|- align="center"
| 4. || [[Tommi Heikkilä]] || [[Narukerä]]||'''433'''
| 4. || [[Tommi Heikkilä]] || [[Narukerä]]||'''433'''
Rivi 160: Rivi 160:
| 8. || [[Petri Parviainen]] ||[[Akilles Bandy|Akilles]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''421'''
| 8. || [[Petri Parviainen]] ||[[Akilles Bandy|Akilles]], [[Botnia]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''421'''
|- align="center"
|- align="center"
| 9. || [[Pauli Riento]] ||[[Narukerä]]||'''421'''
| 8. || [[Pauli Riento]] ||[[Narukerä]]||'''421'''
|- align="center"
|- align="center"
| 10. || [[Ari Kukkonen]] ||[[Botnia]], [[Akilles Bandy|Akilles]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''418'''
| 10. || [[Ari Kukkonen]] ||[[Botnia]], [[Akilles Bandy|Akilles]], [[HIFK Bandy|HIFK]]||'''418'''
Rivi 180: Rivi 180:
| 18. || [[Mikko Hyvönen]] || [[Kampparit]], [[WP-35]]||'''371'''
| 18. || [[Mikko Hyvönen]] || [[Kampparit]], [[WP-35]]||'''371'''
|- align="center"
|- align="center"
| 19. || [[Veikko Niemikorpi]] ||[[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]], [[HIFK Bandy|HIFK]] ||'''371'''
| 18. || [[Veikko Niemikorpi]] ||[[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]], [[HIFK Bandy|HIFK]] ||'''371'''
|- align="center"
|- align="center"
| 20. || [[Petteri Luomansuu]] || [[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]|| '''365'''
| 20. || [[Petteri Luomansuu]] || [[Oulun Palloseura (jääpallo)|OPS,]] [[Oulun Luistinseura (jääpallo)|OLS]]|| '''365'''
|- align="center"
|- align="center"
|}
|}
<nowiki>*</nowiki> pelasi Bandyliigassa kaudella [[Bandyliigakausi_2021–2022|2021-2022]]
<nowiki>*</nowiki> pelasi Bandyliigassa kaudella [[Bandyliigakausi_2022–2023|2022-2023]]


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 203: Rivi 203:
* [http://www.finbandy.fi/fi/ Suomen Jääpalloliitto]
* [http://www.finbandy.fi/fi/ Suomen Jääpalloliitto]


{{Bandyliiga}}
{{Jääpallon pääsarjakaudet}}
{{Jääpallon pääsarjakaudet}}
{{Urheilun pääsarjat Suomessa}}
{{Urheilun pääsarjat Suomessa}}

Versio 18. heinäkuuta 2024 kello 02.00

Jääpallon Bandyliiga
Meneillään oleva kausi
Bandyliigakausi 2024–2025
Laji Jääpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1908 (nimi Bandyliiga 1991)
Edeltäjä Jääpallon SM-sarja
Joukkueita 9
Hallitseva mestari Veiterä[1]
Eniten mestaruuksia HIFK (17)
Alempi taso Suomi-sarja
TV Yle
Kuva kauden 2013–2014 loppuottelusta Oulussa.

Bandyliiga (ruots. Bandyligan) on miesten jääpallon korkein sarjataso Suomessa. Sen järjestää Suomen Jääpalloliitto. Sarjan voittaja on jääpallon Suomen-mestari. Jääpallon Suomen-mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, ensimmäisenä joukkuepallopelinä Suomessa. Korkeinta sarjatasoa on kutsuttu nimellä Bandyliiga kaudesta 1991–1992 lähtien.

Historia

Suomessa jääpallon kilpailutoiminta alkoi organisoitua Suomen Palloliiton perustamisen myötä vuonna 1907. Vuonna 1908 ratkaistiin ensimmäinen Suomen-mestaruus, kun Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) voitti Helsingin IFK:n finaalissa maalein 8–3. Jääpallo sai näin kunnian olla ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin Suomen-mestaruus. Siitä lähtien jääpallon Suomen-mestaruus on ratkaistu vuosittain. Ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 mestaruus jäi ratkaisematta sotien vuoksi.

Mestaruudesta pelattiin cup-kilpailuna vuoteen 1931, jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan. Yksinkertaista sarjaa jatkettiin vuoteen 1937. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna 1941 sarja oli kolmilohkoinen ja sotatalvina 1943 ja 1944 Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen eli 1947 ja edelleen yksilohkoiseen 1953. Työväen Urheiluliiton seurat tulivat Palloliiton sarjoihin 1956. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen 1969. Poikkeuksen muodosti vuosi 1965, jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksinkertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella 1969–1970 ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella 1976–1977.[2]

Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910-luvulta 1930-luvulle olivat Viipurin Sudet (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä Helsingin IFK. Warkauden Pallo -35 on ollut yksi Suomen johtavista seuroista 1940-luvulta lähtien. Seuran saavutuksena on yhteensä 16 Suomen-mestaruutta. Oulu nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla Oulun Palloseuran johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen-mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, Oulun Luistinseuran, nousu. OLS on saavuttanut historiansa aikana 16 Suomen-mestaruutta. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon nousi Tornion Palloveikot, joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa.

Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen jääpallon Suomen-mestaruuden ratkaisusta. Helsingissä pelatussa juhlafinaalissa Oulun Luistinseura voitti Tornion Palloveikot rangaistuslyöntien jälkeen. Koska muutama vuosi oli jäänyt pelaamatta Suomen-mestaruudesta, 100. mestaruuden voitti keväällä 2010 Helsingin IFK.

Sarjajärjestelmä

Bandyliigan sarjajärjestelmä uusittiin kaudelle 2020-2021. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta jatkavat ylempään ja viisi seuraavaa alempaan jatkosarjaan. Jatkosarjojen jälkeen pudotuspeleihin selviävät kaikki joukkueet ylemmästä jatkosarjasta sekä alemman jatkosarjan kaksi parasta.

Puolivälierät pelataan paras kolmesta -periaatteella. Välierät pelataan paras viidestä.

Finaali pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen joukkueen kotikentällä paras yhdestä eli kerrasta poikki -menetelmällä.

Mikäli ottelutilanne puolivälierissä, välierissä, finaalissa tai pronssiottelussa on tasan varsinaisen peliajan jälkeen, ottelua jatketaan 2 x 10 minuutin jatkoajalla. Jatkoajalla on käytössä äkkikuolemaperiaate eli ottelu päättyy välittömästi maaliin. Mikäli ottelu on jatkoajan jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuslyöntikilpailu.

Bandyliigaseurat kartalla

Tilastoja

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo jääpallon SM-mitalisteista

Eniten jääpallon Suomen-mestaruuksia on voittanut Helsingin IFK 17 mestaruudella. Ykköspaikkaa piti hallussaan vuoteen 1995 asti Viipurin Sudet. Uusimpana joukkueena mestariluetteloon on lisätty JPS vuonna 2019.

Eniten maaleja

Maalintekijätilastoa on pidetty vuodesta 1963 lähtien. Runkosarjan tilastokärki kauden 2022-2023 jälkeen:

Sija Pelaaja Joukkue Maalit
1. Veikko Niemikorpi OPS, OLS, HIFK 692
2. Jari Vaattovaara ToPV 662
3. Harri Kauhanen WP-35 656
4. Marko Kilpeläinen OPS, OLS 633
5. Samuli Niskanen OPS, OLS 516
6. Matti Alatalo OLS 495
7. Janne Hauska* Veiterä, WP-35, HIFK, Kampparit 468
8. Pekka Vartiainen OLS, Akilles 439
9. Lasse Laakkonen WP-35, Akilles, HIFK 431
10. Igor Zolotarev ToPV , Kampparit, LRK Tornio 430
11. Rasmus Lindqvist Akilles 416
12. Arto Loukkola OPS, OLS 413
13. Petri Parviainen Akilles, Botnia, HIFK 392
14. Jarmo Kehusmaa Vastus, Botnia, ToPV 381
14. Tomi Mustonen* Narukerä 381
16. Janne Koponen Veiterä, JPS, Botnia, HIFK 362
17. Seppo Laakkonen WP-35 348
18. Antti Laine JPS, HIFK, Kampparit 340
19. Lauri Söderström Botnia, HIFK 327
20. Lauri Arponen Narukerä 296

* pelasi Bandyliigassa kaudella 2022-2023

Eniten otteluita

Eniten Bandyliigan runkosarjaotteluita kauden 2022-2023 jälkeen:

Sija Pelaaja Joukkue Ottelut
1. Joni Maaranen Kampparit, HIFK, WP-35, JPS 470
2. Jari Valta OPS, OLS 464
3. Tommi Niittylä* Vesta, Botnia, HIFK 463
4. Tommi Heikkilä Narukerä 433
5. Juha Laitinen HIFK 430
6. Lasse Laakkonen WP-35, Akilles, HIFK 427
7. Kim Johansson Akilles 424
8. Petri Parviainen Akilles, Botnia, HIFK 421
8. Pauli Riento Narukerä 421
10. Ari Kukkonen Botnia, Akilles, HIFK 418
11. Heikki Hyvönen Narukerä 412
12. Rasmus Lindqvist Akilles 406
13. Magnus Gustafsson Akilles 405
14. Jarmo Haavisto HIFK 404
15. Igor Zolotarev ToPV , Kampparit, LRK Tornio 402
16. Jari Vaattovaara ToPV 401
17. Marko Kilpeläinen OPS, OLS 390
18. Mikko Hyvönen Kampparit, WP-35 371
18. Veikko Niemikorpi OPS, OLS, HIFK 371
20. Petteri Luomansuu OPS, OLS 365

* pelasi Bandyliigassa kaudella 2022-2023

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ https://yle.fi/a/74-20079523
  2. ↑ Anttinen, Pekka: Sata vuotta oululaista jääpalloa, s. 7. Botnia-69 ry, 2006. ISBN 952-92-0998-3.

Aiheesta muualla

Jääpallon SM-sarjan kaudet
Cup-kilpailut
1900-luku 1908 1909 1910
1910-luku 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 (1918) 1919 1920
1920-luku 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930
Mestaruussarja
1930-luku 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940
1940-luku 1941 1942 1943 (cup) 1944 (cup) 1945 1946 1947 1948 1949 1950
1950-luku 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960
1960-luku 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1969–70
1970-luku 1970–71 1971–72 1972–73 1973–74 1974–75 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91
Bandyliiga
1990-luku 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010–luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
2020–luku 2020–21 2021–22 2022–23 2023–24
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bandyliiga&oldid=22519345”