Ero sivun ”Bandyliiga” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8
meneillään
Rivi 1: Rivi 1:
{{Urheilusarja
{{Urheilusarja
| nimi = Jääpallon Bandyliiga
| nimi = Jääpallon Bandyliiga
| meneillään = Bandyliigakausi 2021–2022
| meneillään = Bandyliigakausi 2022–2023
| logo =Bandyliiga Logo.jpg
| logo =Bandyliiga Logo.jpg
| pikseliä =
| pikseliä =

Versio 25. syyskuuta 2022 kello 11.59

Jääpallon Bandyliiga
Meneillään oleva kausi
Bandyliigakausi 2022–2023
Laji Jääpallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1908 (nimi Bandyliiga 1991)
Edeltäjä Jääpallon SM-sarja
Joukkueita 9
Hallitseva mestari Veiterä
Eniten mestaruuksia HIFK (17)
Alempi taso Suomi-sarja
TV Yle
Sivusto https://www.bandyliiga.fi/
Kuva kauden 2013–2014 loppuottelusta Oulussa.

Bandyliiga (ruots. Bandyligan) on miesten jääpallon korkein sarjataso Suomessa. Sen järjestää Suomen Jääpalloliitto. Sarjan voittaja on jääpallon Suomen-mestari. Jääpallon Suomen-mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, ensimmäisenä joukkuepallopelinä Suomessa. Korkeinta sarjatasoa on kutsuttu nimellä Bandyliiga kaudesta 1991–1992 lähtien.

Historia

Suomessa jääpallon kilpailutoiminta alkoi organisoitua Suomen Palloliiton perustamisen myötä vuonna 1907. Vuonna 1908 ratkaistiin ensimmäinen Suomen-mestaruus, kun Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) voitti Helsingin IFK:n finaalissa maalein 8–3. Jääpallo sai näin kunnian olla ensimmäinen joukkuepallopeli, jossa ratkaistiin Suomen-mestaruus. Siitä lähtien jääpallon Suomen-mestaruus on ratkaistu vuosittain. Ainoastaan vuosina 1918, 1940 ja 1942 mestaruus jäi ratkaisematta sotien vuoksi.

Mestaruudesta pelattiin cup-kilpailuna vuoteen 1931, jolloin siirryttiin yksinkertaiseen sarjaan. Yksinkertaista sarjaa jatkettiin vuoteen 1937. Sen jälkeen oli kaksilohkoinen sarja. Vuonna 1941 sarja oli kolmilohkoinen ja sotatalvina 1943 ja 1944 Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna. Nelilohkoinen mestaruussarja käynnistyi sodan jälkeen. Kaksilohkoiseen palattiin kahden kauden jälkeen eli 1947 ja edelleen yksilohkoiseen 1953. Työväen Urheiluliiton seurat tulivat Palloliiton sarjoihin 1956. Yksilohkoista sarjaa pelattiin vuoteen 1969. Poikkeuksen muodosti vuosi 1965, jolloin pelattiin kahdessa SM-sarjan lohkossa. Kaksinkertainen yksilohkoinen sarja käynnistyi kaudella 1969–1970 ja siihen lisättiin pudotuspelit kaudella 1976–1977.[1]

Suomen parhaimpia jääpalloseuroja lajin alkuvuosikymmeninä 1910-luvulta 1930-luvulle olivat Viipurin Sudet (aluksi nimellä Viipurin Bandy- ja Jalkapalloseura) sekä Helsingin IFK. Warkauden Pallo -35 on ollut yksi Suomen johtavista seuroista 1940-luvulta lähtien. Seuran saavutuksena on yhteensä 16 Suomen-mestaruutta. Oulu nousi kaupunkina jääpallokartalle 1950-luvulla Oulun Palloseuran johdolla. OPS voitti 1950- ja 1960-luvulla kaikkiaan seitsemän mestaruutta, joista viisi peräkkäin, mikä on peräkkäisten voitettujen jääpallon Suomen-mestaruuksien ennätys. OPS:n valtakauden päättyessä suomalaisessa jääpalloilussa 1970-luvulla alkoi toisen oululaisseuran, Oulun Luistinseuran, nousu. OLS on saavuttanut historiansa aikana 16 Suomen-mestaruutta. 1990-luvulla Suomen kärkijoukkueiden joukkoon nousi Tornion Palloveikot, joka on ollut 2000-luvulla menestynein suomalainen jääpalloseura saavuttamalla kuusi SM-kultaa.

Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen jääpallon Suomen-mestaruuden ratkaisusta. Helsingissä pelatussa juhlafinaalissa Oulun Luistinseura voitti Tornion Palloveikot rangaistuslyöntien jälkeen. Koska muutama vuosi oli jäänyt pelaamatta Suomen-mestaruudesta, 100. mestaruuden voitti keväällä 2010 Helsingin IFK.

Sarjajärjestelmä

Bandyliigan sarjajärjestelmä uusittiin kaudelle 2020-2021. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta jatkavat ylempään ja viisi seuraavaa alempaan jatkosarjaan. Jatkosarjoissa joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Jatkosarjojen jälkeen pudotuspeleihin selviävät kaikki joukkueet ylemmästä jatkosarjasta sekä alemman jatkosarjan kaksi parasta.

Puolivälierät pelataan paras kolmesta -periaatteella. Välierät pelataan paras viidestä.

Finaali pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen joukkueen kotikentällä paras yhdestä eli kerrasta poikki -menetelmällä.

Mikäli ottelutilanne puolivälierissä, välierissä, finaalissa tai pronssiottelussa on tasan varsinaisen peliajan jälkeen, ottelua jatketaan 2 x 10 minuutin jatkoajalla. Jatkoajalla on käytössä äkkikuolemaperiaate eli ottelu päättyy välittömästi maaliin. Mikäli ottelu on jatkoajan jälkeen tasan, suoritetaan rangaistuslyöntikilpailu.

Bandyliigaseurat kartalla

Tilastoja

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo jääpallon SM-mitalisteista

Eniten jääpallon Suomen-mestaruuksia on voittanut Helsingin IFK 17 mestaruudella. Ykköspaikkaa piti hallussaan vuoteen 1995 asti Viipurin Sudet. Uusimpana joukkueena mestariluetteloon on lisätty JPS vuonna 2019.

Eniten maaleja

Maalintekijätilastoa on pidetty vuodesta 1963 lähtien. Runkosarjan tilastokärki kauden 2021-2022 jälkeen:

Sija Pelaaja Joukkue Maalit
1. Veikko Niemikorpi OPS, OLS, HIFK 692
2. Jari Vaattovaara ToPV 662
3. Harri Kauhanen WP-35 656
4. Marko Kilpeläinen OPS, OLS 633
5. Samuli Niskanen OPS, OLS 516
6. Matti Alatalo OLS 495
7. Janne Hauska* Veiterä, WP-35, HIFK, Kampparit 457
8. Pekka Vartiainen OLS, Akilles 439
9. Igor Zolotarev ToPV , Kampparit, LRK Tornio 430
10. Lasse Laakkonen WP-35, Akilles, HIFK 431
11. Rasmus Lindqvist Akilles 416
12. Arto Loukkola OPS, OLS 413
13. Petri Parviainen Akilles, Botnia, HIFK 392
14. Jarmo Kehusmaa Vastus, Botnia, ToPV 381
15. Tomi Mustonen* Narukerä 370
16. Janne Koponen Veiterä, JPS, Botnia, HIFK 362
17. Seppo Laakkonen WP-35 348
18. Antti Laine JPS, HIFK, Kampparit 340
19. Lauri Söderström Botnia, HIFK 327
20. Lauri Arponen Narukerä 296

* pelasi Bandyliigassa kaudella 2021-2022

Eniten otteluita

Eniten Bandyliigan runkosarjaotteluita kauden 2021-2022 jälkeen:

Sija Pelaaja Joukkue Ottelut
1. Joni Maaranen* Kampparit, HIFK, WP-35, JPS 470
2. Jari Valta OPS, OLS 464
3. Tommi Niittylä* Vesta, Botnia, HIFK 447
4. Tommi Heikkilä Narukerä 433
5. Juha Laitinen HIFK 430
6. Lasse Laakkonen WP-35, Akilles, HIFK 427
7. Kim Johansson Akilles 424
8. Petri Parviainen Akilles, Botnia, HIFK 421
9. Pauli Riento Narukerä 421
10. Ari Kukkonen Botnia, Akilles, HIFK 418
11. Heikki Hyvönen Narukerä 412
12. Rasmus Lindqvist Akilles 406
13. Magnus Gustafsson Akilles 405
14. Jarmo Haavisto HIFK 404
15. Igor Zolotarev ToPV , Kampparit, LRK Tornio 402
16. Jari Vaattovaara ToPV 401
17. Marko Kilpeläinen OPS, OLS 390
18. Mikko Hyvönen Kampparit, WP-35 371
19. Veikko Niemikorpi OPS, OLS, HIFK 371
20. Petteri Luomansuu OPS, OLS 365

* pelasi Bandyliigassa kaudella 2021-2022

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Anttinen, Pekka: Sata vuotta oululaista jääpalloa, s. 7. Botnia-69 ry, 2006. ISBN 952-92-0998-3

Aiheesta muualla

Jääpallon SM-sarjan kaudet
Cup-kilpailut
1900-luku 1908 1909 1910
1910-luku 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 (1918) 1919 1920
1920-luku 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930
Mestaruussarja
1930-luku 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940
1940-luku 1941 1942 1943 (cup) 1944 (cup) 1945 1946 1947 1948 1949 1950
1950-luku 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960
1960-luku 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1969–70
1970-luku 1970–71 1971–72 1972–73 1973–74 1974–75 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91
Bandyliiga
1990-luku 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010–luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
2020–luku 2020–21 2021–22 2022–23 2023–24 2024–25
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bandyliiga&oldid=20805812”