Ero sivun ”Dmitri Medvedev” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 85.76.108.15 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
(21 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{päivitettävä}}
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = Dmitri Medvedev
| nimi = Dmitri Medvedev
| alkuperäinen nimi = Дмитрий Xyecoc Медведев
| alkuperäinen nimi = Дмитрий Медведев
| kuva = Дмитрий Медведев (08-04-2022).jpg
| kuva = Дмитрий Медведев (08-04-2022).jpg
| kuvateksti = Medvedev vuonna 2022.
| kuvateksti = Medvedev vuonna 2022.
Rivi 54: Rivi 53:


Medvedevin hallitus erosi tammikuussa 2020. Tarkoituksena oli pedata pohjaa Putinin ajamille perustuslakimuutoksille. Pääministeriksi nousi [[Mihail Mišustin]].
Medvedevin hallitus erosi tammikuussa 2020. Tarkoituksena oli pedata pohjaa Putinin ajamille perustuslakimuutoksille. Pääministeriksi nousi [[Mihail Mišustin]].

Siirryttyään [[Venäjän federaation turvallisuusneuvosto|turvallisuusneuvoston]] varapuheenjohtajaksi Dmitri Medvedevin suosio on ollut laskussa. Hän on tullut tunnetuksi äärimmäisten mielipiteiden laukojana, joissa on "läpeensä fasistinen sävy". Näistä voi päätellä, että Medvedev on joutunut [[Statisti|statistin]] rooliin.<ref name=":0" />


== Henkilöhistoria ==
== Henkilöhistoria ==
Rivi 69: Rivi 70:
=== Vuoden 2008 presidentinvaalit ===
=== Vuoden 2008 presidentinvaalit ===
{{pääartikkeli|[[Venäjän presidentinvaali 2008]]}}
{{pääartikkeli|[[Venäjän presidentinvaali 2008]]}}
[[10. joulukuuta]] 2007 presidentti Putin lupautui tukemaan Dmitri Medvedevin presidenttiehdokkuutta vuoden 2008 maalisvaaleissa. Putinin lisäksi Medvedevin presidenttiehdokkuuden taakse astuivat samana päivänä [[Yhtenäinen Venäjä]] -puolue, [[Oikeudenmukainen Venäjä]], [[Venäjän agraaripuolue|Agraaripuolue]] ja Kansalaisvoima.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2007/12/10/internacional/1197285836.html |Nimeke=Dmitri Medvedev, candidato del partido de Putin a las presidenciales rusas|Julkaisija=El Mundo|Luettu=10.12.2007}}</ref> 11. joulukuuta presidenttiehdokas Medvedev pyysi Putinia Venäjän pääministeriksi tämän vuonna 2008 päättyvän presidenttikauden jälkeen.
[[10. joulukuuta]] 2007 presidentti Putin lupautui tukemaan Dmitri Medvedevin presidenttiehdokkuutta vuoden 2008 maalisvaaleissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001541939.html|nimeke=Kanerva: Medvedev bisneshenkinen ja maltillinen|julkaisu=is.fi|viitattu=2023-06-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Putinin lisäksi Medvedevin presidenttiehdokkuuden taakse astuivat samana päivänä [[Yhtenäinen Venäjä]] -puolue, [[Oikeudenmukainen Venäjä]], [[Venäjän agraaripuolue|Agraaripuolue]] ja Kansalaisvoima.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2007/12/10/internacional/1197285836.html |Nimeke=Dmitri Medvedev, candidato del partido de Putin a las presidenciales rusas|Julkaisija=El Mundo|Luettu=10.12.2007}}</ref> 11. joulukuuta presidenttiehdokas Medvedev pyysi Putinia Venäjän pääministeriksi tämän vuonna 2008 päättyvän presidenttikauden jälkeen.


Dmitri Medvedev voitti vaalit 70,3 prosentin kannatuksella. Äänestysprosentti nousi yli 69 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id84213.html |Nimeke=Medvedev odotetusti ylivoimainen Venäjän presidentinvaaleissa|Julkaisija=YLE Uutiset|Luettu=3.3.2008}}</ref> Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta edustavien tarkkailijoiden mukaan vaalit eivät olleet täysin reilut tai demokraattiset, mutta niiden tulos heijastaa kuitenkin melko hyvin kansan tahtoa.<ref name="yle2">{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/24h/id84240.html |Nimeke=Tarkkailijat löysivät puutteita Venäjän vaaleista|Julkaisija=YLE Uutiset|Luettu=3.3.2008}}</ref> Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa toistuivat samat puutteet kuin joulukuun parlamenttivaaleissa, mikä kyseenalaistaa vaalien demokraattisuuden, eikä vaaleja voi myöskään pitää reiluina, sillä ehdokkailla ei ollut samanlaista mahdollisuutta näkyvyyteen tiedotusvälineissä.<ref name="yle2" />
Dmitri Medvedev voitti vaalit 70,3 prosentin kannatuksella. Äänestysprosentti nousi yli 69 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id84213.html |Nimeke=Medvedev odotetusti ylivoimainen Venäjän presidentinvaaleissa|Julkaisija=YLE Uutiset|Luettu=3.3.2008}}</ref> Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta edustavien tarkkailijoiden mukaan vaalit eivät olleet täysin reilut tai demokraattiset, mutta niiden tulos heijastaa kuitenkin melko hyvin kansan tahtoa.<ref name="yle2">{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/24h/id84240.html |Nimeke=Tarkkailijat löysivät puutteita Venäjän vaaleista|Julkaisija=YLE Uutiset|Luettu=3.3.2008}}</ref> Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa toistuivat samat puutteet kuin joulukuun parlamenttivaaleissa, mikä kyseenalaistaa vaalien demokraattisuuden, eikä vaaleja voi myöskään pitää reiluina, sillä ehdokkailla ei ollut samanlaista mahdollisuutta näkyvyyteen tiedotusvälineissä.<ref name="yle2" />
Rivi 82: Rivi 83:
Dmitri Medvedev teki ensimmäisen virallisen [[valtiovierailu]]nsa [[Suomi|Suomeen]] 20–21. huhtikuuta 2009. Vierailun aikana hän keskusteli presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] kanssa maanostokysymyksistä, kaupankäynnistä ja viisumivapaudesta. Medvedev nosti esiin ehdotuksensa eurooppalaiseksi turvallisuusjärjestelmäksi ja kannatti maakaasuputken rakentamista. Hän piti juhlapuheen [[Helsingin yliopisto]]n juhlasalissa ja vieraili [[Hietaniemen hautausmaa]]lla laskien seppeleen [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] haudalle. Vierailun aikana nähtiin rauhallinen mielenosoitus [[presidentinlinna]]n edessä.<ref> [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/04/medvedev_saapui_halosen_vieraaksi_690491.html Yle-uutiset 20.4.2009, haettu 22.4.2009]</ref>
Dmitri Medvedev teki ensimmäisen virallisen [[valtiovierailu]]nsa [[Suomi|Suomeen]] 20–21. huhtikuuta 2009. Vierailun aikana hän keskusteli presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] kanssa maanostokysymyksistä, kaupankäynnistä ja viisumivapaudesta. Medvedev nosti esiin ehdotuksensa eurooppalaiseksi turvallisuusjärjestelmäksi ja kannatti maakaasuputken rakentamista. Hän piti juhlapuheen [[Helsingin yliopisto]]n juhlasalissa ja vieraili [[Hietaniemen hautausmaa]]lla laskien seppeleen [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] haudalle. Vierailun aikana nähtiin rauhallinen mielenosoitus [[presidentinlinna]]n edessä.<ref> [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/04/medvedev_saapui_halosen_vieraaksi_690491.html Yle-uutiset 20.4.2009, haettu 22.4.2009]</ref>


Toisen kerran Medvedev kävi Suomessa 20.&ndash;21. heinäkuuta 2010.<ref>http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1676696 </ref>
Toisen kerran Medvedev kävi Suomessa 20.&ndash;21. heinäkuuta 2010.<ref>http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1676696 {{Wayback|1=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1676696 |päiväys=20090423024003 }}</ref>

== Muuttuneet puheet ==
Ollessaan presidenttinä Medvedeviä pidettiin [[Liberalismi|liberaalina]] poliitikkona venäläisellä mittapuulla. 2020-luvulla hänen viestinsä [[Sosiaalinen media|sosiaalisessa mediassa]] ovat muuttuneet. Medvedev on muun muassa kehottanut Japanin pääministeriä tekemään itsemurhan ja uhannut Hollannin [[Haag|Haagia]] pommituksilla. Haagissa sijaitsee [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|kansainvälinen rikostuomioistuin ICC]], joka teki presidentti Vladimir Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20027212|nimeke=Medvedev suoltaa somessa törkeyksiä, ja se ihmetyttää tutkijaakin: ”Jumalattoman radikaali ja läpeensä fasistinen sävy”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-04-24|viitattu=2023-04-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Ukrainan suhteen Medvedevin puheissa on nähtävissä [[Kiihotus kansanryhmää vastaan|kiihottamista kansanmurhaan]]. Dmitri Medvedev on todennut [[Ukrainalaiset|ukrainalaisista]] muun muassa: "Vihaan heitä. He ovat paskiaisia ja friikkejä. Niin kauan kuin minussa henki pihisee, aion tehdä kaikkeni, jotta heidät pyyhitään maailmankartalta."

[[Twitter|Twitterissä]] Medvedev perustelee kuuden kohdan listalla, ”miksi Ukraina häviää maailmankartalta”. Hän käy läpi, kuinka ”kukaan ei tarvitse Ukrainaa”. Hän myös väittää, että ukrainalaisetkaan eivät tarvitse ”natsi-Ukrainaa”. Hän kutsuu ukrainalaisia verta imeviksi [[Parasiitti|parasiiteiksi]] ja ehdottaa, että jäljelle jääneet ukrainalaiset voisivat liittyä [[Antarktis|Antarktikseen]] pingviinien seuraksi.<ref name=":0" />

[[Ulkopoliittinen instituutti|Ulkopoliittisen instituutin]] vanhempi tutkija [[Jussi Lassila]] arvioi, että Medvedevin suosio on ollut Venäjällä pohjamudissa, ja hänen asemansa on todennäköisesti vain huonontunut kirjoitteluiden seurauksena.<ref name=":0" />


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==
Rivi 102: Rivi 112:
== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==
* Taisto Tolvanen: Medvedev ja Putinin varjo (Minerva, 2010)
* Taisto Tolvanen: Medvedev ja Putinin varjo (Minerva, 2010)

== Aiheesta muualla ==
{{commons|Dmitry Medvedev}}
{{wikisitaatit}}
{{wikisitaatit}}


Rivi 115: Rivi 122:
{{AAKKOSTUS:Medvedev, Dmitri}}
{{AAKKOSTUS:Medvedev, Dmitri}}


[[Luokka:Venäjän federaation pääministerit]]
[[Luokka:Puolueiden puheenjohtajat]]
[[Luokka:Puolueiden puheenjohtajat]]
[[Luokka:Venäjän presidentit]]
[[Luokka:Venäjän presidentit]]
Rivi 121: Rivi 129:
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Internet-persoonat]]

Versio 18. helmikuuta 2024 kello 20.11

Dmitri Medvedev
Дмитрий Медведев
Medvedev vuonna 2022.
Medvedev vuonna 2022.
Venäjän federaation turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja
16. tammikuuta 2020 alkaen
Venäjän pääministeri
8. toukokuuta 2012 – 16. tammikuuta 2020
Presidentti Vladimir Putin
Varapääministeri Igor Šuvalov
Edeltäjä Viktor Zubkov (vt.)
Seuraaja Mihail Mišustin
Venäjän 3. presidentti
7. toukokuuta 2008 – 7. toukokuuta 2012
Pääministeri Vladimir Putin
Edeltäjä Vladimir Putin
Seuraaja Vladimir Putin
Yhtenäisen Venäjän puheenjohtaja
25. huhtikuuta 2012 –
Edeltäjä Vladimir Putin
Venäjän ensimmäinen varapääministeri
14. marraskuuta 2005 – 12. toukokuuta 2008
Pääministeri Mihail Fradkov
Viktor Zubkov
Edeltäjä Mihail Kasjanov
Seuraaja Viktor Zubkov
Igor Šuvalov
Henkilötiedot
SyntynytDmitri Anatoljevitš Medvedev
14. syyskuuta 1965 (ikä 59)
Neuvostoliitto Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto (nykyään Pietari, Venäjä)
Ammatti asianajaja
virkamies
Puoliso Svetlana Medvedeva
(aviol. 1993)
Lapset Ilja Medvedev
Tiedot
Puolue Yhtenäinen Venäjä
NKP (ennen 1991)
Itsenäinen (1991–2011)
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
da-medvedev.ru

Dmitri Anatoljevitš Medvedev (ven. Дми́трий Анато́льевич Медве́дев, s. 14. syyskuuta 1965 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen poliitikko, joka toimii Venäjän federaation turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana.[1] Hän toimi Venäjän kolmantena presidenttinä vuosina 2008–2012. Hän toimi myös Venäjän pääministerinä vuosina 2012–2020. Hänet valittiin 70,3 % kannatuksella presidentiksi Venäjän vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Medvedev astui virkaansa 7. toukokuuta 2008 ja luopui virastaan 7. toukokuuta 2012. Sekä hänen edeltäjänsä että seuraajansa on maan nykyinen presidentti Vladimir Putin.

Medvedev nimitettiin presidentti Vladimir Putinin presidentinhallinnon apulaiskansliapäälliköksi vuonna 1999. Hän oli myös Gazpromin hallituksen puheenjohtajana 2000–2001, varapuheenjohtajana vuosina 2001–2002 ja taas puheenjohtajana vuodesta 2002. Venäjän laajan presidentinhallinnon johtajana eli kansliapäällikkönä Medvedev toimi vuosina 2003–2005. Hänet nimitettiin Venäjän ensimmäiseksi varapääministeriksi marraskuussa 2005.

Medvedeviä pidetään Putinin johtamia silovikkeja hieman liberaalimpien niin sanotun teknokraattien ryhmän tosiasiallisena johtajana[2]. Medvedev on silti sanonut, että parlamentarismi olisi Venäjälle katastrofi[3]. Medvedev on esiintynyt korruption vastustajana. Mutta oppositio syytti vuonna 2017 Medvedeviä korruptiosta, mikä laukaisi protestit.

Medvedevin hallitus erosi tammikuussa 2020. Tarkoituksena oli pedata pohjaa Putinin ajamille perustuslakimuutoksille. Pääministeriksi nousi Mihail Mišustin.

Siirryttyään turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajaksi Dmitri Medvedevin suosio on ollut laskussa. Hän on tullut tunnetuksi äärimmäisten mielipiteiden laukojana, joissa on "läpeensä fasistinen sävy". Näistä voi päätellä, että Medvedev on joutunut statistin rooliin.[4]

Henkilöhistoria

Medvedev on lähtöisin korkeasti koulutetusta perheestä. Hänen isänsä Anatoli opetti teknillisessä instituutissa ja äitinsä Julija kieltä ja kirjallisuutta Herzenin instituutissa. Perhe sai tämän ansiosta oman asunnon Kupsilasta Pietarin eteläpuolelta. Asepalveluksensa hän suoritti Karjalassa ja yleni tykistön vänrikiksi.[5] Tulevan vaimonsa Svetlana Vladimirovna o.s. Linnikin Medvedev tapasi seitsemännellä luokalla koulussa nro 305 Leningradissa. Heillä on poika Ilja (s. 1996). Medvedev kastettiin 23-vuotiaana ortodoksisen kirkon jäseneksi.

Medvedev valmistui Leningradin valtionyliopiston oikeustieteen osastolta 1987 ja suoritti oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon 1990. Hän opetti samassa, nyt nimensä Pietarin valtionyliopistoksi muuttaneessa korkeakoulussa dosenttina vuosina 1991–1999. Hän on yksi ensimmäistä kertaa 1991 julkaistun kolmiosaisen yliopistojen siviililain oppikirjan kirjoittajista.

Medvedevin poliittinen ura alkoi 1990 Leningradin kaupunginneuvoston palveluksessa Anatoli Sobtšakin alaisuudessa ja hän oli 1991–1996 pormestarin toimiston ulkoasiainvaliokunnan lakiasiantuntijana muun muassa Putinin alaisuudessa.

Vuosina 1993–1999 Medvedev toimi pietarilaisen metsäteollisuusyhtiö Ilim Pulpin palveluksessa lakiasianjohtajana. Vuonna 1998 hänet valittiin niin ikään Bratski LPK -paperitehtaan hallituksen jäseneksi. Vuonna 1999 hän siirtyi Moskovaan Putinin mukana. Venäläinen lehti SmartMoney kirjoitti, että Medvedevin vuonna 1999 omistamat Ilim Pulpin osakkeet olisivat 300 miljoonan euron arvoiset, jos hän omistaisi ne edelleen. Medvedevin varoiksi ilmoitettiin presidentinvaalikampanjan alla 76 111 euroa. Perheellä on kuitenkin 364 neliömetrin asunto Minsk-kadulla Moskovassa.[5]

Medvedevin vastuulla olivat varapääministerinä neljä sosiaalista ”kansallista projektia”: terveydenhuolto, koulutus, asuminen ja maatalous. Näihin jaettiin valtion rahaa 7,6 miljardia euroa vuonna 2007.lähde?

Vuoden 2008 presidentinvaalit

Pääartikkeli: Venäjän presidentinvaali 2008

10. joulukuuta 2007 presidentti Putin lupautui tukemaan Dmitri Medvedevin presidenttiehdokkuutta vuoden 2008 maalisvaaleissa.[6] Putinin lisäksi Medvedevin presidenttiehdokkuuden taakse astuivat samana päivänä Yhtenäinen Venäjä -puolue, Oikeudenmukainen Venäjä, Agraaripuolue ja Kansalaisvoima.[7] 11. joulukuuta presidenttiehdokas Medvedev pyysi Putinia Venäjän pääministeriksi tämän vuonna 2008 päättyvän presidenttikauden jälkeen.

Dmitri Medvedev voitti vaalit 70,3 prosentin kannatuksella. Äänestysprosentti nousi yli 69 prosenttiin.[8] Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta edustavien tarkkailijoiden mukaan vaalit eivät olleet täysin reilut tai demokraattiset, mutta niiden tulos heijastaa kuitenkin melko hyvin kansan tahtoa.[9] Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa toistuivat samat puutteet kuin joulukuun parlamenttivaaleissa, mikä kyseenalaistaa vaalien demokraattisuuden, eikä vaaleja voi myöskään pitää reiluina, sillä ehdokkailla ei ollut samanlaista mahdollisuutta näkyvyyteen tiedotusvälineissä.[9]

Politiikka

Presidenttinä Medvedev on siirtänyt syrjään joukon alueiden johtajia ja kuvernöörejä, joista osa on ollut vallassa lähes 20 vuotta.[10] Lähtöpassit saivat mm. Orjolia vuosina 1993–2009 johtanut Jegor Strojev, Tatarstania vuodesta 1991 johtanut Mintimer Şäymiev ja Baškortostania vuodesta 1993 johtanut Mortaza Räximev, sekä Moskovan pormestari Juri Lužkov, jonka Medvedev erotti 28. syyskuuta 2010, kun hän kieltäytyi eroamasta.

Valtiovierailut Suomeen

Dmitri Medvedev yhdessä Tarja Halosen kanssa lehdistötilaisuudessa

Dmitri Medvedev teki ensimmäisen virallisen valtiovierailunsa Suomeen 20–21. huhtikuuta 2009. Vierailun aikana hän keskusteli presidentti Tarja Halosen kanssa maanostokysymyksistä, kaupankäynnistä ja viisumivapaudesta. Medvedev nosti esiin ehdotuksensa eurooppalaiseksi turvallisuusjärjestelmäksi ja kannatti maakaasuputken rakentamista. Hän piti juhlapuheen Helsingin yliopiston juhlasalissa ja vieraili Hietaniemen hautausmaalla laskien seppeleen Urho Kekkosen haudalle. Vierailun aikana nähtiin rauhallinen mielenosoitus presidentinlinnan edessä.[11]

Toisen kerran Medvedev kävi Suomessa 20.–21. heinäkuuta 2010.[12]

Muuttuneet puheet

Ollessaan presidenttinä Medvedeviä pidettiin liberaalina poliitikkona venäläisellä mittapuulla. 2020-luvulla hänen viestinsä sosiaalisessa mediassa ovat muuttuneet. Medvedev on muun muassa kehottanut Japanin pääministeriä tekemään itsemurhan ja uhannut Hollannin Haagia pommituksilla. Haagissa sijaitsee kansainvälinen rikostuomioistuin ICC, joka teki presidentti Vladimir Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023.[4]

Ukrainan suhteen Medvedevin puheissa on nähtävissä kiihottamista kansanmurhaan. Dmitri Medvedev on todennut ukrainalaisista muun muassa: "Vihaan heitä. He ovat paskiaisia ja friikkejä. Niin kauan kuin minussa henki pihisee, aion tehdä kaikkeni, jotta heidät pyyhitään maailmankartalta."

Twitterissä Medvedev perustelee kuuden kohdan listalla, ”miksi Ukraina häviää maailmankartalta”. Hän käy läpi, kuinka ”kukaan ei tarvitse Ukrainaa”. Hän myös väittää, että ukrainalaisetkaan eivät tarvitse ”natsi-Ukrainaa”. Hän kutsuu ukrainalaisia verta imeviksi parasiiteiksi ja ehdottaa, että jäljelle jääneet ukrainalaiset voisivat liittyä Antarktikseen pingviinien seuraksi.[4]

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että Medvedevin suosio on ollut Venäjällä pohjamudissa, ja hänen asemansa on todennäköisesti vain huonontunut kirjoitteluiden seurauksena.[4]

Yksityiselämä

Medvedev pitää 70-luvun rock-musiikista, jota alkoi kuunnella jo neuvostoaikoina. Nuorena hän keräili länsiyhtyeiden kuten Black Sabbathin, Led Zeppelinin ja Deep Purplen kasetteja. Hänellä on myös laaja kokoelma Deep Purplen LP-levyjä,[13] ja yhtye soitti Medvedevin läksiäisissä hänen jättäessään Gazpromin puhemiehen aseman.

Medvedevin poika Ilja Medvedev liittyi näyttävästi Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen kesällä 2022. Hän sai samalla isansä johtamassa puolueessa luottamustehtäviä, yhtenä tarkoituksena houkutella puolueelle nuoria äänestäjiä.[14]

Kritiikkiä

Tunnetun venäläisen oppositioaktivistin Aleksei Navalnyin korruption vastainen järjestö julkaisi maaliskuussa 2017 videon "Teille hän ei ole Dimon" (Он вам не Димон, On VAM ne Dimon).[15] Siinä kerrottiin Medvedevin omistavan huomattavan omaisuuden välikäsien kautta.[16] Lisäksi videossa väitetään Medvedevin hankkineen noin miljardi dollaria lahjusten avulla.[17] Videon julkaiseminen laukaisi vuonna 2017 protesteja ja laski Medvedevin suosion alimmilleen kymmeneen vuoteen.[18] Medvedev itse kiisti videon korruptiosyytökset.[19]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Security Council structure en.kremlin.ru. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/technocrats.htm, GlobalSecurity, Home :: Military :: World :: Russia :: Introduction :: Government :: Military :: Technocrats
  3. ↑ Medvedev torjuu parlamentaarisen demokratian Yle Uutiset ulkomaat 11.09.2010
  4. ↑ a b c d Medvedev suoltaa somessa törkeyksiä, ja se ihmetyttää tutkijaakin: ”Jumalattoman radikaali ja läpeensä fasistinen sävy” Yle Uutiset. 24.4.2023. Viitattu 24.4.2023.
  5. ↑ a b Tracking the Rise of Putin’s Crown Prince February 26, 2008. Spieger.
  6. ↑ Kanerva: Medvedev bisneshenkinen ja maltillinen is.fi. Viitattu 4.6.2023.
  7. ↑ Dmitri Medvedev, candidato del partido de Putin a las presidenciales rusas El Mundo. Viitattu 10.12.2007.
  8. ↑ Medvedev odotetusti ylivoimainen Venäjän presidentinvaaleissa YLE Uutiset. Viitattu 3.3.2008.
  9. ↑ a b Tarkkailijat löysivät puutteita Venäjän vaaleista YLE Uutiset. Viitattu 3.3.2008.
  10. ↑ http://www.rp.pl/artykul/123162,510225.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Yle-uutiset 20.4.2009, haettu 22.4.2009
  12. ↑ http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1676696 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Russian ’bear’ who loves Black Sabbath set to succeed Putin RIA.
  14. ↑ Arja Paananen: Kommentti: Dmitri Medvedev toi Ilja-poikansa yllättäen julkisuuteen – operaatio ”perintöprinssi” etenee Ilta-Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 2.7.2022.
  15. ↑ Он вам не Димон Youtube
  16. ↑ Oppositio on herännyt Venäjällä The Ulkopolitist. 16.6.2017. Viitattu 17.9.2020.
  17. ↑ Hän ei ole Dimon sinulle - He Is Not Dimon to You - qwe.wiki fi.qwe.wiki. Viitattu 17.9.2020.
  18. ↑ Martti Kiuru: Venäläisnuoriso ryntäsi kaduille - alkoiko Medvedevin lähtölaskenta? Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 17.9.2020.
  19. ↑ Corruption claims 'nonsense' - Russian PM Medvedev BBC News. 4.4.2017. Viitattu 18.9.2020. (englanti)

Kirjallisuutta

  • Taisto Tolvanen: Medvedev ja Putinin varjo (Minerva, 2010)
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Dmitri Medvedev.
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dmitri_Medvedev&oldid=22201645”