Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Ernst August, Jacob Ferdinand Voetin maalaama muotokuva.

Ernst August (20. marraskuuta 1629 Herzberg am Harz23. tammikuuta 1698 Herrenhausenin linna) oli ensimmäinen Hannoverin vaaliruhtinas vuosina 1692–1698. Hän oli myös Ison-Britannian kuninkaan Yrjö I:n isä.[1]

Suku

Ernst Augustin isä oli Braunschweig-Lüneburgin herttua Georg, joka hallitsi Hannoverin kaupungin ympärille luotua Calenbergin ruhtinaskuntaa.[2] Isänsä nuorimpana poikana Ernst August ryhtyi aluksi kirkolliselle uralle ja hänet vihittiin vuonna 1661 Osnabrückin ruhtinaspiispaksi.[1] Hänen kolme vanhempaa veljeään ehtivät vuoron perään hallita Calenbergia, mutta kahden veljen kuoltua lapsettomina ja kolmannen veljen Georg Wilhelmin siirryttyä hallitsemaan rinnakkaista Lüneburgin ruhtinaskuntaa Ernst August tuli vuonna 1679 Calenbergin hallitsijaksi. Hän sääti kolme vuotta myöhemmin primogenituuriin perustuneen kruununperimyksen.[2]

Vaaliruhtinas

Hän sai vuonna 1692 suostuteltua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Leopold I:n antamaan hänelle vaaliruhtinaan arvon luvattuaan tukea keisaria sodassa turkkilaisia vastaan.[3] Muut valtiot vastustivat äänekkäästi uuden vaaliruhtinaskunnan perustamista, mutta päätöstä ei peruttu.[1] Hannoverin vaaliruhtinaskuntaan yhdistettiin vuonna 1705 myös Lüneburg ja Saksi-Lauenburg, kun niitä hallinnut Georg Wilhelm kuoli myös ilman laillista miespuolista perijää.[2]

Avioliitto ja lapset

Ernst August oli vuonna 1658 nainut Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n ja Elisabet Stuartin tyttären Sofia von de Pfalzin, joka oli Englannin kuningas Jaakko I:n tyttärentytär. Englannissa vuonna 1701 säädetty vallanperimyslaki Act of Settlement määräsi Ernst Augustin ja Sofian vanhimman pojan Georg Ludwigin Englannin kruununperijäksi, koska hän oli naislinjan kautta Stuartien jälkeläinen. Tämän seurauksena Hannoverin suku tuli aikanaan nousemaan Englannin valtaistuimelle.[1][3]

Heille syntyi seitsemän lasta, joista kolme kuoli taistelukentällä:

  • Georg Ludwig, Yrjö I (1660–1727), Hannoverin prinssi, Hannoverin vaaliruhtinas, Ison-Britannian ja Irlannin kuningas
  • Friedrich August (1661–1690), keisarillisen armeijan kenraali
  • Maximilian Wilhelm von Braunschweig-Lüneburg (1666–1726), keisarillisen armeijan marsalkka
  • Sofia Charlotte (1668–1705), Preussin kuningatar, Fredrik I:n puoliso
  • Carl Filip von Braunschweig-Lüneburg (1669–1690), keisarillisen armeijan eversti
  • Christian Heinrich von Braunschweig-Lüneburg (1671–1703)
  • Ernst August von Braunschweig-Lüneburg, Yorkin ja Albanyn herttua (1674–1728), Osnabrückin ruhtinaspiispa

Lähteet

  1. a b c d Ernest Augustus (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.
  2. a b c Nordisk familjebok (1909), s. 1395–1396 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.
  3. a b Nordisk familjebok (1907), s. 827 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.

Aiheesta muualla