Ero sivun ”Hulevesi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
==Aiheesta muualla== *[www.ymparisto.fi/hulevesi ”Hulevesien hallinnan kehittäminen”, www.ymparisto.fi]
Rivi 8: Rivi 8:


Myös Suomessa on alettu kiinnittämään huomiota hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Tällainen pyrkimys viivyttää ja imeyttää vesiä pieninä virtoina rakennetuilla alueilla luonnonmukaista imeytymistä ja hidasta kulkua jäljitellen saattaa olla ainoa keino estää sade- ja sulamisvesien aiheuttamia tulvia. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn tutkimus- ja kehitystyötä on ollut jouduttamassa arviot ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvistä tulvista. Suomen Ympäristökeskuksessa on useamman vuoden kokoontunut eri alojen asiantuntijoista koostuva hulevesifoorumi. Hulevesifoorumilla on myös oma internetsivusto: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=300368&lan=FI
Myös Suomessa on alettu kiinnittämään huomiota hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Tällainen pyrkimys viivyttää ja imeyttää vesiä pieninä virtoina rakennetuilla alueilla luonnonmukaista imeytymistä ja hidasta kulkua jäljitellen saattaa olla ainoa keino estää sade- ja sulamisvesien aiheuttamia tulvia. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn tutkimus- ja kehitystyötä on ollut jouduttamassa arviot ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvistä tulvista. Suomen Ympäristökeskuksessa on useamman vuoden kokoontunut eri alojen asiantuntijoista koostuva hulevesifoorumi. Hulevesifoorumilla on myös oma internetsivusto: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=300368&lan=FI



==Katso myös==
==Katso myös==
* [[Veden kiertokulku]]
* [[Veden kiertokulku]]
* [[Vesijohtovesi]]
* [[Vesijohtovesi]]

==Aiheesta muualla==

*[www.ymparisto.fi/hulevesi ”Hulevesien hallinnan kehittäminen”, www.ymparisto.fi]


{{Tynkä/Vesi}}
{{Tynkä/Vesi}}

Versio 20. elokuuta 2009 kello 11.19

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä on syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin.

Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jätevesien, kuten talousjätevesien kanssa puhdistamolle. Sekajärjestelmiä löytyy mm. vanhoista kaupunkikeskustoista. Suomessa valtaosa hulevesiverkosta koostuu erillisviemäröinnistä, jolloin hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan jätevesistä erillään puhdistamatta suoraan läheisiin vesistöihin. Perinteisesti tätä erillisverkostoa on kutsuttu sadevesiviemäriksi.

Sekaviemäröinnin suurimpia ongelmia ovat verkostojen kapasiteetin riittämättömyys suurien tulvatapahtumien aikana, jolloin puhdistamatonta jätevettä joudutaan juoksuttamaan puhdistamon ohi suoraan vesistöihin. Kylmät lumensulamisvedet puolestaan heikentävät jätevesien puhdistusprosesseja. Toisaalta sekaviemäröinnissä joskus varsin likaisetkin hulevedet kulkevat jätevedenpuhdistamon kautta joutumatta suoraaan vesistöön.

Erillisviemäröinnin etuna on jätevedenpuhdistukselle hulevesistä aiheutuvien ongelmien pienentyminen. Kansainvälisesti on kuitenkin todettu, että myös erillisviemäröintiin liittyy huomattavia haittoja yhteiskunnalle ja ympäristölle, kuten taajama-alueiden tulvintaa, haitta-aineiden kulkeutumista kaupunkialueilta vesistöihin ja avouomien eroosiota. Pelkkien putkiviemärijärjestelmien rinnalle onkin kehitetty uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Näihin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot.

Myös Suomessa on alettu kiinnittämään huomiota hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Tällainen pyrkimys viivyttää ja imeyttää vesiä pieninä virtoina rakennetuilla alueilla luonnonmukaista imeytymistä ja hidasta kulkua jäljitellen saattaa olla ainoa keino estää sade- ja sulamisvesien aiheuttamia tulvia. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn tutkimus- ja kehitystyötä on ollut jouduttamassa arviot ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvistä tulvista. Suomen Ympäristökeskuksessa on useamman vuoden kokoontunut eri alojen asiantuntijoista koostuva hulevesifoorumi. Hulevesifoorumilla on myös oma internetsivusto: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=300368&lan=FI

Katso myös

Aiheesta muualla

  • [www.ymparisto.fi/hulevesi ”Hulevesien hallinnan kehittäminen”, www.ymparisto.fi]
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.