Ero sivun ”Huppu-ukonhattu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 2001:14BB:C4:E45D:D8C4:7EFF:FEE5:D89E muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ipr1Bot tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Kö on aika vammane se on hyvä tietää ennen lähtöä
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 27: Rivi 27:
'''Huppu-ukonhattu''' (''Aconitum napellus'') on monivuotinen [[leinikkikasvit|leinikkikasvi]].<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18419 ITIS] (taksonomian lähde)</ref> Sen lähisukulainen [[hukanukonhattu]] eli [[lehtoukonhattu]] (''Aconitum lycoctonum'') kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.<ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 276.</ref>
'''Huppu-ukonhattu''' (''Aconitum napellus'') on monivuotinen [[leinikkikasvit|leinikkikasvi]].<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18419 ITIS] (taksonomian lähde)</ref> Sen lähisukulainen [[hukanukonhattu]] eli [[lehtoukonhattu]] (''Aconitum lycoctonum'') kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.<ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 276.</ref>


Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä '''ukonhattu''' tai '''aitoukonhattu'''. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. ''lusitanicum''.
Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä '''ukon-hattu''' tai '''aitoukonhattu'''. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. ''lusitanicum''.


== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==

Versio 8. heinäkuuta 2023 kello 18.13

Huppu-ukonhattu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Ukonhatut Aconitum
Laji: napellus
Kaksiosainen nimi

Aconitum napellus
L.

Alalajeja
  • aitoukonhattu (subsp. lusitanicum)
  • ranskanhuppu-ukonhattu (subsp. vulgare)
Katso myös

  Huppu-ukonhattu Wikispeciesissä
  Huppu-ukonhattu Commonsissa

Hedelmiä ja siemeniä.

Huppu-ukonhattu (Aconitum napellus) on monivuotinen leinikkikasvi.[2] Sen lähisukulainen hukanukonhattu eli lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.[3]

Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä ukon-hattu tai aitoukonhattu. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. lusitanicum.

Ulkonäkö ja koko

Vankkavartinen huppu-ukonhattu kasvaa 80–150 senttimetriä korkeaksi. Varren yläosa on tiheäkarvainen. Juurakko on mukulamainen. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia tai aivan ylimmät ruodittomia. Tummanvihreän lehden lapa on kolmisorminen, lehdykät kapeahkoja, 2–3-jakoisia ja syvään liuskoittuneita. Kukinto on haaraton tai tyvestä vähän haarova tiheä ja lyhytkarvainen terttu. Karvaiset kukkaperät ovat tavallisesti kukkia lyhyempiä. Isot, vastakohtaiset kukat ovat violetinsinisiä tai joskus valkoisia. Kukan verhiö on teriömäinen ja viisilehtinen. Karvainen verholehti on kypärämäinen, hieman korkeuttaan leveämpi ja kooltaan 9–14 x 11–18 mm. Terälehdet ovat muuntuneet mesilehdiksi, joista kaksi ylintä ovat suorina mesikannuksina verholehden sisällä. Muut mesilehdet puuttuvat tai ovat hyvin pieniä. Huppu-ukonhattu kukkii Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Kukinnan jälkeen kukkiin muodostuu kolme noin 17 mm pitkää tuppiloa. Siemenet ovat pituudeltaan noin 5 mm. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen.[4]

Huppu-ukonhattu muistuttaa suuresti toista Suomessa yleistä koristekasvia, tarhaukonhattua (A. × stoerkianum).[4]

Levinneisyys

Alun perin huppu-ukonhattu on peräisin Länsi-Euroopasta. Suomeen laji on tullut viljelykasvina, mutta saattaa joskus harvoin myös villiintyä.[5] Suomessa kasvavat huppu-ukonhatut kuuluvat aitoukonhatun (Aconitum napellus ssp. lusitanicum) alalajiin.[5]

Elinympäristö

Suomessa huppu-ukonhattu on pääasiassa koristekasvi, jota hyvin harvoin tavataan viljelykarkulaisena metsiköistä, kaatopaikoilta ja tienvarsilta.[5]

Käyttö

Huppu-ukonhattua kasvatetaan yleisesti perennakasvina komeiden sinisten kukkiensa takia.[5] Se on myös hyvin vanha, jo antiikin aikana tunnettu rohdoskasvi. Huppu-ukonhatun juurta uuttamalla saadaan akonitiinia, joka on monipuolinen rohdosvalmiste mutta myös erittäin vaarallinen myrkky, jota on käytetty nuolimyrkkynä.[3]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982.

Viitteet

  1. ↑ Aconitum napellus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ ITIS (taksonomian lähde)
  3. ↑ a b Suomen terveyskasvit 1982, s. 276.
  4. ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 69–70.
  5. ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 70.

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Huppu-ukonhattu&oldid=21670214”