Ero sivun ”Helsingin pitäjän kirkonkylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p f (korjasin typon RKY-linkissä) |
Hä (keskustelu | muokkaukset) Erotetaan johdannosta tapahtumat ja palvelut omaksi kappaleekseen, lähteitä, arkistoitu artikkelin päälähde yms. |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
|}} |
|}} |
||
[[Tiedosto:18-08-31-Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Mylly-Keravanjoki RRK8255.jpg|pienoiskuva|Kirkonkylänkoski, Helsingin pitäjän kirkonkylä]] |
[[Tiedosto:18-08-31-Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Mylly-Keravanjoki RRK8255.jpg|pienoiskuva|Kirkonkylänkoski, Helsingin pitäjän kirkonkylä]] |
||
'''Helsingin pitäjän kirkonkylä''' ({{k-sv|Helsinge kyrkoby}}) on [[Vantaa]]n kaupunginosa [[Keravanjoki|Keravanjoen]] poukamassa [[Tuusulanväylä]]n itä- ja [[Kehä III|Kehä III:n]] eteläpuolella. Sen keskuksena |
'''Helsingin pitäjän kirkonkylä''' ({{k-sv|Helsinge kyrkoby}}) on [[Vantaa]]n kaupunginosa [[Keravanjoki|Keravanjoen]] poukamassa [[Tuusulanväylä]]n itä- ja [[Kehä III|Kehä III:n]] eteläpuolella. Sen keskuksena toimii 1400-luvulla rakennettu [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin kivikirkko]], jonka ympärillä on pääasiassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa rakennettuja asuinrakennuksia, hautausmaa sekä mylly.<ref name="rky">{{RKY|id=1506|nimi=Helsingin pitäjän kirkonkylä}}</ref> Kirkonkylä on yksi parhaiten säilyneistä [[Uusimaa|Uudellamaalla]]. |
||
Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väkiluku oli 132,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/139129_Vantaan_vaestokartta_2019.pdf|nimeke=Vantaan väestökartta}}</ref> kun taas vuonna 2010 asukkaita oli 136, joista noin kolmannes [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]]. Pinta-alaltaan kirkonkylä on Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasluvultaankin pienimpien joukossa. Pitäjän kirkonkylän alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakotitaloista, asuntokannan ollessa alhaisesta väkiluvusta johtuen pieni.<ref name="vantaa">[https://web.archive.org/web/20150424041427/http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto/asemakaavoitus/keski-vantaan_asemakaavayksikko/helsingin_pitajan_kk_ Vantaan kaupunki: Helsingin pitäjän kk.] Viitattu 9.12.2013. (arkistoitu 13.11.2021)</ref> |
|||
| ⚫ | |||
==Historia== |
==Historia== |
||
Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita 1100–1200-luvuilla, jolloin [[Vantaanjoki|Vantaanjokea]] ylös vaeltaneet [[Ruotsi]]sta tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.<ref name="vantaa" /> Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva [[Keravanjoki]] yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vantaaseura.fi/yhdistys/helsingin-pitajan-kirkonkylan-mylly/|nimeke=Helsingin pitäjän kirkonkylän mylly|julkaisu=Vantaa-Seura|viitattu=2021-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita 1100–1200-luvuilla, jolloin [[Vantaanjoki|Vantaanjokea]] ylös vaeltaneet [[Ruotsi]]sta tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.<ref name="vantaa" /> Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva [[Keravanjoki]] yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vantaaseura.fi/yhdistys/helsingin-pitajan-kirkonkylan-mylly/|nimeke=Helsingin pitäjän kirkonkylän mylly|julkaisu=Vantaa-Seura|viitattu=2021-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen [[Kuninkaantie]] sekä [[Helsinki|Helsingin]]–[[Hämeenlinna]]n tie kulkivat sen kautta. [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin]] [[harmaakivikirkko]] valmistui vuonna 1460, ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä. |
Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen [[Kuninkaantie]] sekä [[Helsinki|Helsingin]]–[[Hämeenlinna]]n tie kulkivat sen kautta. [[Vantaan Pyhän Laurin kirkko|Pyhän Laurin]] [[harmaakivikirkko]] valmistui vuonna 1460, ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä. Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina Helsingin kaupungin perustamiseen saakka vuonna 1550, eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.<ref name="vantaa" /> |
||
Vuonna 1865, kun Suomen uusi [[kunnallishallinto]] syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]. [[Rautatie]]liikenteen alettua Helsingistä Hämeenlinnaan 1860-luvulla kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] ja myöhemmin [[Tikkurila]].<ref name="vantaa" /> Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti |
Vuonna 1865, kun Suomen uusi [[kunnallishallinto]] syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]. [[Rautatie]]liikenteen alettua Helsingistä Hämeenlinnaan 1860-luvulla kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] ja myöhemmin [[Tikkurila]].<ref name="vantaa" /> Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti kyseisten vanhojen teiden tilalle rakennettujen [[Kehä III]]:n ja [[Tuusulanväylä]]n puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.<ref name="vantaa" /> |
||
Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas.<ref name="vantaa" /> Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.<ref name="vantaa" /> |
Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas.<ref name="vantaa" /> Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.<ref name="vantaa" /> |
||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
[[Museovirasto]] on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref name="rky"/> |
[[Museovirasto]] on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref name="rky"/> |
||
== Palveluita ja tapahtumia == |
|||
Alueella sijaitsevat ruotsinkielinen ala-aste [[Kyrkoby skola]] ja yläaste [[Helsinge skola]] sekä lukio [[Helsinge gymnasium]]. Punaisessa puutalossa sijaitseva ala-aste on Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu.<ref name="vantaa" /> Rakennuksessa on toiminut myös kirjasto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006302020.html|nimeke=HS Vantaa {{!}} Ruumiiden haju häiritsi opetusta, kun Suomen vanhimmassa koulussa luettiin katekismusta 1840-luvulla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-09|viitattu=2021-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kirkon vieressä ovat [[Helsingin pitäjän kotiseutumuseo|kotiseutumuseo]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21922|nimeke=Helsinge hembygdsmuseum (Helsingin pitäjän kotiseutumuseo)|julkaisu=www.museot.fi|viitattu=2021-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> sekä Kahvitupa Laurentius erilaisia tilaisuuksia varten.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kahvitupalaurentius.fi/kahvila/|nimeke=Italialainen kahvila Vantaalla|julkaisu=Kahvitupa Laurentius|viitattu=2021-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
| ⚫ | Helsingan keskiaikapäivä on vuosittain Pyhän Laurin kirkon ympäristössä järjestettävä historiallinen tapahtuma. Vuonna 2021 tapahtumaan osallistui lähes 2 500 vierailijaa. Keskiaikapäivänä kirkon pihapiirissä järjestetään mm. keskiaikateemaisia työpajoja, markkinat sekä musiikkinäytöksiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinga.fi/|nimeke=Helsinga {{!}} Helsingan keskiaikapäivä|julkaisu=www.helsinga.fi|viitattu=2021-11-13}}</ref> Tapahtuman ohessa järjestetään BRQ Vantaa, joka on vanhan musiikin festivaali.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaa.fi/uutisia/101/0/158381|nimeke=Uutisia|julkaisu=www.vantaa.fi|viitattu=2021-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pitäjän kirkonkylän alueella vietettiin kesäisin Laurin elojuhlia. Kyseiset [[Markkinat|käsityömarkkinat]] järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja viimeisen kerran 2015.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1782398|nimeke=Laurin Elojuhlat jäävät historiaan – luvassa uusi tapahtuma|julkaisu=Vantaan Sanomat|ajankohta=2016-05-22|viitattu=2021-11-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
== Kuvia == |
== Kuvia == |
||
Versio 13. marraskuuta 2021 kello 08.47
 |
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Helsingin pitäjän kirkonkylä | |
|---|---|
| Helsinge kyrkoby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Helsingin pitäjän kirkonkylä korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Tikkurilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 69 |
| Pinta-ala | 0,7 km² |
| Väkiluku | 132[1] (31.12.2020) |
| Lähialueet | Koivuhaka, Pakkala, Viertola, Tammisto |
Helsingin pitäjän kirkonkylä (ruots. Helsinge kyrkoby) on Vantaan kaupunginosa Keravanjoen poukamassa Tuusulanväylän itä- ja Kehä III:n eteläpuolella. Sen keskuksena toimii 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kivikirkko, jonka ympärillä on pääasiassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa rakennettuja asuinrakennuksia, hautausmaa sekä mylly.[2] Kirkonkylä on yksi parhaiten säilyneistä Uudellamaalla.
Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väkiluku oli 132,[3] kun taas vuonna 2010 asukkaita oli 136, joista noin kolmannes ruotsinkielisiä. Pinta-alaltaan kirkonkylä on Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasluvultaankin pienimpien joukossa. Pitäjän kirkonkylän alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakotitaloista, asuntokannan ollessa alhaisesta väkiluvusta johtuen pieni.[4]
Historia
Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita 1100–1200-luvuilla, jolloin Vantaanjokea ylös vaeltaneet Ruotsista tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.[4] Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva Keravanjoki yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.[5]
Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie sekä Helsingin–Hämeenlinnan tie kulkivat sen kautta. Pyhän Laurin harmaakivikirkko valmistui vuonna 1460, ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä. Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina Helsingin kaupungin perustamiseen saakka vuonna 1550, eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.[4]
Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Rautatieliikenteen alettua Helsingistä Hämeenlinnaan 1860-luvulla kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet Malmi ja myöhemmin Tikkurila.[4] Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti kyseisten vanhojen teiden tilalle rakennettujen Kehä III:n ja Tuusulanväylän puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.[4]
Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas.[4] Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.[4]
Alueen puistoissa kasvaa suuria yli 100-vuotiaita saarnia, tammia, vaahteroita, jalavia ja poppeleita.[4]
Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Palveluita ja tapahtumia
Alueella sijaitsevat ruotsinkielinen ala-aste Kyrkoby skola ja yläaste Helsinge skola sekä lukio Helsinge gymnasium. Punaisessa puutalossa sijaitseva ala-aste on Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu.[4] Rakennuksessa on toiminut myös kirjasto.[6] Kirkon vieressä ovat kotiseutumuseo[7] sekä Kahvitupa Laurentius erilaisia tilaisuuksia varten.[8]
Helsingan keskiaikapäivä on vuosittain Pyhän Laurin kirkon ympäristössä järjestettävä historiallinen tapahtuma. Vuonna 2021 tapahtumaan osallistui lähes 2 500 vierailijaa. Keskiaikapäivänä kirkon pihapiirissä järjestetään mm. keskiaikateemaisia työpajoja, markkinat sekä musiikkinäytöksiä.[9] Tapahtuman ohessa järjestetään BRQ Vantaa, joka on vanhan musiikin festivaali.[10] Pitäjän kirkonkylän alueella vietettiin kesäisin Laurin elojuhlia. Kyseiset käsityömarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja viimeisen kerran 2015.[11]
Kuvia
-
Pyhän Laurin kirkko Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla.
-
Tie Helsingin pitäjän kirkonkylässä.
-
Pyhän Laurin kirkko nähtynä Keravanjoen varresta.
-
Kirkonkylänkoski Keravanjoessa. Kuvattu itärannalta.
-
Helsingin pitäjän kirkonkylä 1800-luvun lopulla.
Lähteet
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ a b Helsingin pitäjän kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Vantaan väestökartta vantaa.fi.
- ↑ a b c d e f g h i Vantaan kaupunki: Helsingin pitäjän kk. Viitattu 9.12.2013. (arkistoitu 13.11.2021)
- ↑ Helsingin pitäjän kirkonkylän mylly Vantaa-Seura. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ HS Vantaa | Ruumiiden haju häiritsi opetusta, kun Suomen vanhimmassa koulussa luettiin katekismusta 1840-luvulla Helsingin Sanomat. 9.11.2019. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Helsinge hembygdsmuseum (Helsingin pitäjän kotiseutumuseo) www.museot.fi. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Italialainen kahvila Vantaalla Kahvitupa Laurentius. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Helsinga | Helsingan keskiaikapäivä www.helsinga.fi. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Uutisia www.vantaa.fi. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Laurin Elojuhlat jäävät historiaan – luvassa uusi tapahtuma Vantaan Sanomat. 22.5.2016. Viitattu 12.11.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin pitäjän kirkonkylä Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||