Ero sivun ”Hiiden kartano” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 4: Rivi 4:


== Historia ==
== Historia ==
Hiiden kartano käsittää [[Maakirjatalo|kantatilan]] lisäksi 1580-luvulla, 1590-luvulla ja noin vuosina 1600 ja 1605 liitetyt neljä tilaa. Vuonna 1901 Hiiden ratsutilaan yhdistettiin [[Routio|Roution]] yksinäinen ratsutila. Kartanolla ei esiinny lainkaan [[Torppari|torppia]] vuonna 1694, mutta vuonna 1800 torppia oli kaksi ja vuonna 1900 yhteensä seitsemän. [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]] pinta on tullut alunperin korkeammalle, lähemmäs kartanoa. Päärakennuksen kaakkoispuolella on mahdollisesti 1700-luvulla rakennettu terassoitu puutarha. Päärakennuksen itäpuolella on hirsinen, [[Mansardikatto|mansardikattoinen]] väentupa, leivintupa ja luhtiaitta. Pihapiirissä on myös viljamakasiini, sauna ja jääkellari sekä kaksi jalka-aittaa. Tilan läpi kulkevan entisen Sammatintien toisella puolella on navettarakennus vuodelta 1909 sekä sitä vanhempi sikala. Kartanon ympäristöstä on purettu eri aikoina useita rakennuksia, kuten muun muassa meijeri, paja, kaksi aittaa, nuottavaja sekä latoja.<ref name=":0" /><ref name=":1" />
Hiiden kartano käsittää [[Maakirjatalo|kantatilan]] lisäksi 1580-luvulla, 1590-luvulla ja noin vuosina 1600 ja 1605 liitetyt neljä tilaa. Vuonna 1901 Hiiden ratsutilaan yhdistettiin [[Routio|Roution]] yksinäinen ratsutila. Kartanolla ei esiinny lainkaan [[Torppari|torppia]] vuonna 1694, mutta vuonna 1800 torppia oli kaksi ja vuonna 1900 yhteensä seitsemän. [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]] pinta on tullut alun perin korkeammalle, lähemmäs kartanoa. Päärakennuksen kaakkoispuolella on mahdollisesti 1700-luvulla rakennettu terassoitu puutarha. Päärakennuksen itäpuolella on hirsinen, [[Mansardikatto|mansardikattoinen]] väentupa, leivintupa ja luhtiaitta. Pihapiirissä on myös viljamakasiini, sauna ja jääkellari sekä kaksi jalka-aittaa. Tilan läpi kulkevan entisen Sammatintien toisella puolella on navettarakennus vuodelta 1909 sekä sitä vanhempi sikala. Kartanon ympäristöstä on purettu eri aikoina useita rakennuksia, kuten muun muassa meijeri, paja, kaksi aittaa, nuottavaja sekä latoja.<ref name=":0" /><ref name=":1" />


=== Päärakennus ===
=== Päärakennus ===
Rivi 14: Rivi 14:
Lista Hiiden kartanon omistajista<ref name=":0" />:
Lista Hiiden kartanon omistajista<ref name=":0" />:
{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|+1447–1901
|+1447-1901
!nimi
!nimi
!vuodet
!vuodet
Rivi 24: Rivi 24:
|-
|-
|Antti
|Antti
|1508–1516
|1508-1516
|
|
|-
|-
|Hans Olsson
|Hans Olsson
|1540–1545
|1540-1545
|
|
|-
|-
|Ols Johansson
|Ols Johansson
|1546–1549
|1546-1549
|
|
|-
|-
|Klement Månsson
|Klement Månsson
|1550–1562
|1550-1562
|
|
|-
|-
|Henrik Antsson
|Henrik Antsson
|1563–1575
|1563-1575
|
|
|-
|-
|Nils Klementsson
|Nils Klementsson
|1576–1621
|1576-1621
|
|
|-
|-
|Nils Henriksson
|Nils Henriksson
|1624–1684
|1624-1684
|[[ratsumies]], sotilaskirjuri
|[[ratsumies]], sotilaskirjuri
|-
|-
|Ericus Nilonis Isthamenius
|Ericus Nilonis Isthamenius
|1684–1686
|1684-1686
|[[kirkkoherra]]
|[[kirkkoherra]]
|-
|-
|Maria Nilsdotter
|Maria Nilsdotter
|1687–1704
|1687-1704
|kirkkoherran sisar
|kirkkoherran sisar
|-
|-
|Nils Mattsson
|Nils Mattsson
|1705–1713
|1705-1713
|Maria Nilsdotterin mies
|Maria Nilsdotterin mies
|-
|-
|Johan Mikaelsson
|Johan Mikaelsson
|1724–1726
|1724-1726
|
|
|-
|-
|Johan Hörman
|Johan Hörman
|1727–1768
|1727-1768
|komissaari
|komissaari
|-
|-
Rivi 76: Rivi 76:
|-
|-
|Karl Burgman
|Karl Burgman
|1770–1792
|1770-1792
|[[Viskaali|lääninviskaali]],
|[[Viskaali|lääninviskaali]],
Johannan toinen aviomies
Johannan toinen aviomies
|-
|-
|Anders Collin
|Anders Collin
|1793–1805
|1793-1805
|[[rovasti]]
|[[rovasti]]
|-
|-
|Detlof Heijkenskjöld
|Detlof Heijkenskjöld
|1806–1815
|1806-1815
|[[vuorineuvos]]
|[[vuorineuvos]]
|-
|-
|Johanna Maria Heijkenskjöld
|Johanna Maria Heijkenskjöld
|1816–1822
|1816-1822
|Detlofin tytär, [[eversti]]
|Detlofin tytär, [[eversti]]
Gustaf Fredrik von Wrightin
Gustaf Fredrik von Wrightin
Rivi 95: Rivi 95:
|-
|-
|Henrik Vikström
|Henrik Vikström
|1823–1830
|1823-1830
|
|
|-
|-
|Henrik Johan Vikström
|Henrik Johan Vikström
|1831–1867
|1831-1867
|
|
|-
|-
|Johan Wilhelm Vikström
|Johan Wilhelm Vikström
|1867–1901
|1867-1901
|
|
|-
|-
|Axel Johan Vickström
|Axel Johan Vickström
|1901-?
|1901–?
|[[kunnallisneuvos]]
|[[kunnallisneuvos]]
|}
|}

Nykyinen versio 3. heinäkuuta 2023 kello 11.30

Hiiden kartano
Hitis gård
Sijainti Lohja, Uusimaa
Rakennustyyppi Kartano
Valmistumisvuosi 1700-luku
Tyylisuunta Uusklassismi
Runkorakenne Hirsi
Julkisivumateriaali Laudoitus
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hiiden kartano (joskus myös Hiittisen kartano, ruots. Hitis gård) on Lohjalla, Uudellamaalla Hormajärven länsipuolella sijaitseva vanha ratsutila. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1700-luvulla ja se on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1822.[1][2]

Hiiden kartano käsittää kantatilan lisäksi 1580-luvulla, 1590-luvulla ja noin vuosina 1600 ja 1605 liitetyt neljä tilaa. Vuonna 1901 Hiiden ratsutilaan yhdistettiin Roution yksinäinen ratsutila. Kartanolla ei esiinny lainkaan torppia vuonna 1694, mutta vuonna 1800 torppia oli kaksi ja vuonna 1900 yhteensä seitsemän. Lohjanjärven pinta on tullut alun perin korkeammalle, lähemmäs kartanoa. Päärakennuksen kaakkoispuolella on mahdollisesti 1700-luvulla rakennettu terassoitu puutarha. Päärakennuksen itäpuolella on hirsinen, mansardikattoinen väentupa, leivintupa ja luhtiaitta. Pihapiirissä on myös viljamakasiini, sauna ja jääkellari sekä kaksi jalka-aittaa. Tilan läpi kulkevan entisen Sammatintien toisella puolella on navettarakennus vuodelta 1909 sekä sitä vanhempi sikala. Kartanon ympäristöstä on purettu eri aikoina useita rakennuksia, kuten muun muassa meijeri, paja, kaksi aittaa, nuottavaja sekä latoja.[1][2]

Päärakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiiden kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopulla. Rakennuksen nykyinen uusklassismia edustava ulkoasu on peräisin myöhemmältä ajalta. Pehr Adolf Kruskopfin kuvateoksessa vuodelta 1837 päärakennus on kolmekerroksinen ja mansardikattoinen. Hiiden kartanon lasikuisti ja päätykuistit ovat lisätty myöhemmin. Kaakkoissivulla olevan korkean lasikuistin paikalla on ollut ennen alkuperäinen pääsisäänkäynti, jonka ulko-ovi on jätetty paikoilleen. Erityispiirteinä ovat voimakas kattolista ja päätykolmioiden sisäänvedetyt räystäät. Talon kuusiruutuisiksi jaetut risti-ikkunat ovat alkuperäiset; vain joitain lasiruutuja on vaihdettu. Kartanon alakerran alkuperäiset kaakeliuunit ovat yhä paikoillaan.[1][2]

Vuonna 1949 päärakennus vaurioitui tulipalon jäljiltä, jonka vuoksi muun muassa välikatot jouduttiin uusimaan. Nykyisin yläkerrassa ei ole tulisijoja. Talossa on yhteensä 14 huonetta, joista 9 alakerrassa. Roution todennäköisesti 1700-luvulta peräisin olevassa päärakennuksessa on 11 huonetta. Hiiden alakerran salissa on myöhäisempiretyylinen mahonkikalusto ja eräässä pienessä yläkerran huoneessa kustavilaiseen tyyliin suunniteltu valkoinen kalusto. Kaksi seinäpaperille tehtyä, nykyisin tauluiksi kehystettyä maalausta ovat muistoja edellisestä rakennusvaiheesta.[1][2]

Lista Hiiden kartanon omistajista[1]:

1447–1901
nimi vuodet muuta tietoa
Olli Hiisi 1447 lautamies
Antti 1508–1516
Hans Olsson 1540–1545
Ols Johansson 1546–1549
Klement Månsson 1550–1562
Henrik Antsson 1563–1575
Nils Klementsson 1576–1621
Nils Henriksson 1624–1684 ratsumies, sotilaskirjuri
Ericus Nilonis Isthamenius 1684–1686 kirkkoherra
Maria Nilsdotter 1687–1704 kirkkoherran sisar
Nils Mattsson 1705–1713 Maria Nilsdotterin mies
Johan Mikaelsson 1724–1726
Johan Hörman 1727–1768 komissaari
Johanna Hörman 1769 Johan Hörmanin leski
Karl Burgman 1770–1792 lääninviskaali,

Johannan toinen aviomies

Anders Collin 1793–1805 rovasti
Detlof Heijkenskjöld 1806–1815 vuorineuvos
Johanna Maria Heijkenskjöld 1816–1822 Detlofin tytär, eversti

Gustaf Fredrik von Wrightin leski

Henrik Vikström 1823–1830
Henrik Johan Vikström 1831–1867
Johan Wilhelm Vikström 1867–1901
Axel Johan Vickström 1901–? kunnallisneuvos
  1. a b c d e Hiisi – Lohjan historiaseura ry Lohjan historiaseura ry. Viitattu 14.5.2023.
  2. a b c d Ockenström, Katariina: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan museo. Viitattu 14.5.5.2023.