Ero sivun ”Jäykkäkouristus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Tetanus) Aiheesta muualla -osioon |
Aiheesta muualla ja lisäyksiä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Opisthotonus_in_a_patient_suffering_from_tetanus_-_Painting_by_Sir_Charles_Bell_-_1809.jpg|thumb|Jäykkäkouristus skottilaisen lääketieteilijän ja taiteilijan Sir [[Charles Bell]]in ikuistamana.]] |
[[Kuva:Opisthotonus_in_a_patient_suffering_from_tetanus_-_Painting_by_Sir_Charles_Bell_-_1809.jpg|thumb|Jäykkäkouristus skottilaisen lääketieteilijän ja taiteilijan Sir [[Charles Bell]]in ikuistamana.]] |
||
[[Image:Lock-jaw 2857.jpg|thumb|Jäykkäkouristuksen aiheuttama [[sardoninen nauru]].]] |
[[Image:Lock-jaw 2857.jpg|thumb|Jäykkäkouristuksen aiheuttama [[sardoninen nauru]].]] |
||
'''Jäykkäkouristus''' eli '''tetanus''' on ''[[Clostridium tetani]]''- eli jäykkäkouristusbakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat päänsärky, lihasten jäykkyys ja lihaskouristukset.<ref name="BI4">{{BI4|180}}</ref> Jäykkäkouristusbakteeri elää etenkin mullassa, ja ihminen voi saada tartunnan multaisista [[haava|haavoista]] tai likaisista esineistä. Itse tautia eivät aiheuta bakteerit vaan näiden muodostamat myrkyt, jotka kulkeutuvat [[veri|veren]] mukana [[hermosto]]on ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Kehittyneissä maissa jäykkäkouristus on nykyään rokotusten ansiosta hyvin harvinainen. |
'''Jäykkäkouristus''' eli '''tetanus''' on [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisen]] ''[[Clostridium tetani]]''- eli jäykkäkouristusbakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat [[päänsärky]], lihasten jäykkyys ja lihaskouristukset.<ref name="BI4">{{BI4|180}}</ref> Jäykkäkouristusbakteeri elää etenkin [[multa|mullassa]], ja ihminen voi saada tartunnan multaisista [[haava|haavoista]] tai likaisista esineistä. Itse tautia eivät aiheuta bakteerit vaan näiden muodostamat [[myrkky|myrkyt]], jotka kulkeutuvat [[veri|veren]] mukana [[hermosto]]on ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Kehittyneissä maissa jäykkäkouristus on nykyään rokotusten ansiosta hyvin harvinainen. |
||
Sairauden itämisaika vaihtelee suuresti, mutta taudinkuva on yleensä sitä rajumpi, mitä nopeammin oireet ilmenevät haavan saamisen jälkeen. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei myöskään jätä varmaa [[immuniteetti]]a. |
Sairauden [[itämisaika]] vaihtelee suuresti, mutta taudinkuva on yleensä sitä rajumpi, mitä nopeammin oireet ilmenevät haavan saamisen jälkeen. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei myöskään jätä varmaa [[immuniteetti]]a. |
||
Jäykkäkouristuksen ensimmäinen oire on usein vaikeus avata |
Jäykkäkouristuksen ensimmäinen oire on usein vaikeus avata [[suu]]ta. Tästä johtuu sairauden englanninkielinen nimi ''lockjaw'' ("lukkoleuka"). Vähitellen jäykkyys leviää niskaan, selkään ja selkälihaksiin. Kasvoille ilmestyy kouristusten aiheuttama irvistys ([[sardoninen nauru]]). Kouristuksia aiheuttavat monet pienetkin ärsykkeet, kuten kosketus, ääni ja valo. Pahimmissa tapauksissa lihaskouristukset vaikeuttavat hengitystä, mikä voi johtaa kuolemaan. Toisaalta jäykkäkouristus voi esiintyä myös niin lievänä, että jopa diagnoosin tekeminen on vaikeaa. |
||
== Hoito ja ehkäisy == |
== Hoito ja ehkäisy == |
||
Jäykkäkouristusta hoidetaan immunoglobuliinilla ([[vasta-aine]]). Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas rokote, mutta ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen [[profylaksia]] on mahdollinen. |
Jäykkäkouristusta hoidetaan immunoglobuliinilla ([[vasta-aine]]). Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas [[rokote]], mutta ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen [[profylaksia]] on mahdollinen. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
*[[DTP-rokotteet]] eli kurkkumätä (''Difteria''), jäykkäkouristus (''Tetanus''), hinkuyskä (''Pertussis'') rokote |
|||
*[[DTP-rokotteet]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tetanus.html | Nimeke = Jäykkäkouristus eli tetanus | Tekijä = Arno Forsius | Julkaisu = Kuvauksia lääketieteen historiasta | Ajankohta = 2003 }} |
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tetanus.html | Nimeke = Jäykkäkouristus eli tetanus | Tekijä = Arno Forsius | Julkaisu = Kuvauksia lääketieteen historiasta | Ajankohta = 2003 }} |
||
* [https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00573 Jäykkäkouristus Terveyskirjasto Duodecim -sivustolla] |
* [https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00573 Jäykkäkouristus Terveyskirjasto Duodecim -sivustolla] |
||
* [https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/jaykkakouristus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Jäykkäkouristus] |
|||
* [https://www.genome.jp/entry/ds:H00337 Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Tetanus] {{en}} |
|||
* [https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/tetanus/symptoms-causes/syc-20351625 Mayo Clinic: Tetanus] {{en}} |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
Versio 24. lokakuuta 2021 kello 16.36
Jäykkäkouristus eli tetanus on grampositiivisen Clostridium tetani- eli jäykkäkouristusbakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat päänsärky, lihasten jäykkyys ja lihaskouristukset.[1] Jäykkäkouristusbakteeri elää etenkin mullassa, ja ihminen voi saada tartunnan multaisista haavoista tai likaisista esineistä. Itse tautia eivät aiheuta bakteerit vaan näiden muodostamat myrkyt, jotka kulkeutuvat veren mukana hermostoon ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Kehittyneissä maissa jäykkäkouristus on nykyään rokotusten ansiosta hyvin harvinainen.
Sairauden itämisaika vaihtelee suuresti, mutta taudinkuva on yleensä sitä rajumpi, mitä nopeammin oireet ilmenevät haavan saamisen jälkeen. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei myöskään jätä varmaa immuniteettia.
Jäykkäkouristuksen ensimmäinen oire on usein vaikeus avata suuta. Tästä johtuu sairauden englanninkielinen nimi lockjaw ("lukkoleuka"). Vähitellen jäykkyys leviää niskaan, selkään ja selkälihaksiin. Kasvoille ilmestyy kouristusten aiheuttama irvistys (sardoninen nauru). Kouristuksia aiheuttavat monet pienetkin ärsykkeet, kuten kosketus, ääni ja valo. Pahimmissa tapauksissa lihaskouristukset vaikeuttavat hengitystä, mikä voi johtaa kuolemaan. Toisaalta jäykkäkouristus voi esiintyä myös niin lievänä, että jopa diagnoosin tekeminen on vaikeaa.
Hoito ja ehkäisy
Jäykkäkouristusta hoidetaan immunoglobuliinilla (vasta-aine). Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas rokote, mutta ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen profylaksia on mahdollinen.
Katso myös
- DTP-rokotteet eli kurkkumätä (Difteria), jäykkäkouristus (Tetanus), hinkuyskä (Pertussis) rokote
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Aiheesta muualla
- Arno Forsius: Jäykkäkouristus eli tetanus Kuvauksia lääketieteen historiasta. 2003.
- Jäykkäkouristus Terveyskirjasto Duodecim -sivustolla
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Jäykkäkouristus
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Tetanus (englanniksi)
- Mayo Clinic: Tetanus (englanniksi)