Ero sivun ”Jules Verne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 85.23.33.86 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ville Siliämaa tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kirjailija |
{{Kirjailija |
||
| nimi = Jules |
| nimi = Jules Verne |
||
| kuva = Jules Verne.jpg |
| kuva = Jules Verne.jpg |
||
| kuvankoko = 200px |
| kuvankoko = 200px |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| ammatit = |
| ammatit = |
||
| äidinkieli = |
| äidinkieli = |
||
| kansallisuus = {{ |
| kansallisuus = {{Ranska}} |
||
| aikakausi = |
| aikakausi = 1863–1905 |
||
| tyylilajit = |
| tyylilajit = |
||
| aiheet = |
| aiheet = |
||
| liike = |
| liike = |
||
| tuotannon kieli = |
| tuotannon kieli = |
||
| debyyttiteokset = '' |
| debyyttiteokset = ''Viisi viikkoa ilmapallossa'' (1863) |
||
| sivusto = |
| sivusto = |
||
| palkinnot = |
| palkinnot = |
||
Versio 8. helmikuuta 2011 kello 18.31
| Jules Verne | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1828 Nantes |
| Kuollut | 24. maaliskuuta 1905 (77 vuotta) Amiens |
| Kansalaisuus |
 Ranska |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska [1] |
| Tuotannon kieli | ranska [1] |
| Aikakausi | 1863–1905 |
| Esikoisteos | Viisi viikkoa ilmapallossa (1863) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jules Gabriel Verne (8. helmikuuta 1828 Nantes, Ranska – 24. maaliskuuta 1905 Amiens, Ranska)[2] oli ranskalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja tieteiskirjallisuuden edelläkävijä. Verne kirjoitti muun muassa avaruusaluksista, lentolaitteista ja sukellusveneistä ennen kuin niitä oli olemassa.
Varhaiset vuodet
Verne syntyi Pierre ja Sofie Vernen perheeseen vanhimpana viidestä lapsesta. Hänen isänsä oli juristi. Verne vietti lapsuutensa vanhempiensa luona Loire-joella sijaitsevalla saarella. Eristäytynyt sijainti auttoi vahvistamaan hänen mielikuvitustaan ja sidettään nuorempaan veljeensä Pauliin. Yhdeksänvuotiaana heidät lähetettiin Nantesin lyseoon sisäoppilaitokseen. Siellä hän opiskeli muun muassa latinaa.
Vernen elämänkertoja Marguerite Allotte de la Fuye loi tarinan, jonka mukaan seikkailuja kaipaava nuori Verne olisi lähtenyt salamatkustajaksi Aasiaan matkaavalle laivalle, mutta matka olisi kuitenkin katkennut lyhyeen hänen isänsä odottaessa häntä seuraavassa satamassa.
Kirjailijauran alku
Suoritettuaan lyseo-opinnot loppuun Verne lähti Pariisiin opiskelemaan lakimiestutkintoa varten. Noin vuonna 1848-1849 hän ryhtyi kirjoittamaan Michel Carren kanssa librettoja operetteihin. Joidenkin vuosien ajan hänen mielenkiintonsa jakautui teatterin ja opiskelun kesken, mutta hänen Musée des Familles'iin kirjoittamansa matkakertomukset näyttävät paljastaneen hänelle hänen lahjojensa suunnan: viehättävästi liioiteltujen matkojen ja seikkailujen kuvauksia, joista välittyvät tieteelliset ja maantieteelliset yksityiskohdat lisäsivät tarinoiden uskottavuutta.
Kun Vernen isä sai tietää, että poika kirjoitti mieluummin kuin luki lakia, hän lopetti taloudellisen tuen. Verne joutui työskentelemään osakkeenvälittäjänä, mitä työtä hän inhosi vaikka menestyi siinä.
Tänä aikana hän tutustui kirjailijoihin Alexandre Dumas ja Victor Hugo, jotka neuvoivat häntä hieman kirjoittamisessa. Verne tapasi myös Honorine de Viane Morel'in, lesken, jolla oli kaksi lasta. He menivät naimisiin 10. tammikuuta 1857. Vaimonsa kannustamana hän jatkoi kirjoittamistaan ja kustantajan etsintää. 4. elokuuta 1861 syntyi poika, Michel Verne.
Vernen tilanne parani kun hän tapasi Ranskan merkittävimpiin kustantajiin lukeutuvan Pierre-Jules Hetzelin. Hetzel luki Vernen alustavan käsikirjoituksen ilmapallolla tehdystä Afrikan tutkimusmatkasta, jonka muut kustantajat olivat hylänneet ”liian tieteellisenä”. Hetzelin avustamana Verne kirjoitti käsikirjoituksen uudelleen ja vuonna 1863 se julkaistiin kirjana nimellä Viisi viikkoa ilmapallossa.
Kirjailijauran loppu
Vernestä tuli kuuluisa ja varakas. Tästä lähtien Verneltä ilmestyi lähes joka vuosi yksi tai useampi teos. Menestyneimpiä ovat: Matka maan keskipisteeseen (1864); Maasta Kuuhun (1865); Sukelluslaivalla maapallon ympäri (1869); sekä Maailman ympäri 80 päivässä (ilmestyi ensimmäisen kerran Le Temps'issä 1872). Ensimmäisen romaaninsa jälkeen useimmat hänen teoksistaan ilmestyivät Magazine d'Éducation et de Récréation'issa, Hetzelin kaksi kertaa viikossa ilmestyneessä julkaisussa sarjamuodossa, ennen kuin ne ilmestyivät kirjana. UNESCOn tilastojen mukaan Verne on maailman eniten käännetty kirjailija 148:lla kielellä käännettynä. Verne kirjoitti kaikkiaan kolmisenkymmentä näytelmää ja 63 romaania.
Keisarinna Eugénie myönsi Jules Vernelle Kunnialegioonan ritarimerkin vuonna 1870. Vuonna 1872 Ranskan akatemia palkitsi romaanisarjan Voyages extraordinaires (Merkilliset matkat).[2]
Jules Vernestä tuli raajarikko vuonna 1886, kun hänen veljenpoikansa ampui häntä jalkaan. Verne kärsi uransa lopussa kaihista sekä kirjoituskouristuksista kädessään. Hän kuoli vuonna 1905 sokeritautikohtaukseen.[2]
Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen miehittämätön avaruusalus, Automated Transfer Vehicle, oli nimetty Jules Vernen mukaan (Jules Verne ATV).
Teoksia
- Pariisi 1900-luvulla (Paris au XXe siècle) (1863, julkaistiin vasta 1994)
- Viisi viikkoa ilmapallossa, toinen käännös Kuumailmapallolla Afrikan halki (Cinq semaines en ballon) (1863)
- Matka maan keskipisteeseen (Voyage au centre de la Terre) (1864)
- Maasta Kuuhun (De la Terre à la Lune) (1865)
- Kapteeni Hatteras (Voyages et aventures du Capitaine Hatteras) (1866)
- Kapteeni Grantin lapset (Les enfants du Capitaine Grant) (1867–1868)
- Kuun ympäri (Autour de la Lune) (1870)
- Sukelluslaivalla maapallon ympäri (Vingt mille lieues sous les mers) (1870)
- Veden päällä liikkuva kaupunki (Une Ville flottante) (1871)
- Maailman ympäri 80 päivässä (Le tour du monde en quatre-vingt jours) (1872)
- Salaperäinen saari (L'île mystérieuse) (1874)
- Armoton meri (Le Chancellor) (1875)
- Tsaarin kuriiri (Michel Strogoff) (1876)
- Hiilikaivoksessa (Les Indes noires) (1877)
- Hector Servadacin avaruusmatka (1877)
- Viisitoistavuotias kapteeni (1878)
- Kiinalaisen koettelemukset (Les tribulations d'un chinois en Chine) (1879)
- Begumin 500 miljoonaa, toinen käännös Begumin miljoonat (Les Cinq cents millions de la Bégum) (1879)
- Höyrytalo (La Maison à vapeur) (1880)
- Jangada (La Jangada) (1880–1881)
- Robinson-koulu (1882)
- Etelän tähti (L'Étoile du Sud) (1884)
- Salaliitto (Mathias Sandorf) (1885)
- Robur valloittaja (Robur le conquérant) (1886)
- Kahden vuoden loma-aika (Deux ans de vacances) (1888)
- Karpaattien linna (Le Château des Carpathes) (1892)
- Claudius Bombarnac (Claudius Bombarnac) (1892)
- Isänmaan lippu (Face au Drapeau) (1896)
- Maailman herra (Maître du Monde) (1904)
- Majakka maailman laidalla (1905, toim. Michel Verne)
- Tonavan luotsi (1908, toim. Michel Verne)
Suomentamattomat Voyages Extraordinaires -sarjan teokset:
- Aventures de trois russes et trois anglais dans l'Afrique australe (1872)
- Le Docteur Ox (novellikokoelma, 1874)
- Le rayon vert (1882)
- Kéraban-le-têtu (1882)
- L’Archipel en feu (1884)
- Un Billet de loterie (1886)
- Nord contre Sud (1887)
- Le Chemin de France (1887)
- Famille-sans-nom (1889)
- Sans dessus dessous (1889)
- César Cascabel (1890)
- Mistress Branican (1891)
- P’tit-Bonhomme (1891)
- Mirifiques Aventures de Maître Antifer (1894)
- L'île à hélice (1895)
- Clovis Dardentor (1896)
- Le Sphinx des glaces (1897)
- Le Superbe Orénoque (1898)
- Le Testament d’un excentrique (1899)
- Seconde patrie (1900)
- Le village aérien (1901)
- Les Histoires de Jean-Marie Cabidoulin (1901)
- Les Frères Kip (1901)
- Bourses de voyage (1902)
- Un Drame en Livonie (1904)
- L’Invasion de la mer (1905)
Lähteet
- ↑ a b (fr) Ranskan kansalliskirjasto, BnF catalogue général, Pariisi, Ranskan kansalliskirjasto. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Verne, Jules: Claudius Bombarnac. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12873-2
Aiheesta muualla
- Vernen teokset luettavissa Project Gutenbergissä
- Kalevi Rantanen: Vernen fantasia ponnisti tieteestä. Tiede 9.5.2005.