Muokataan sivua Kimalaiset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kimalaiset
| nimi = Kimalaiset
| väri = #FFC0CB
| fossiili =
| kuva = Bombus hypnorum male - side (aka).jpg
| kuva = Bombus hypnorum male - side (aka).jpg
| leveys =
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Kartanokimalainen]] (''Bombus hypnorum'')
| kuvateksti = [[Kartanokimalainen]] (''Bombus hypnorum'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| taso1 = Domeeni
| nimi1 = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda
| taso2 = Kunta
| nimi2 = [[Eläinkunta]] Animalia
| luokka = [[Hyönteiset]] Insecta
| lahko = [[Pistiäiset]] Hymenoptera
| taso3 = Pääjakso
| nimi3 = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda
| alalahko = [[Hoikkatyviset]] Apocrita
| osalahko = [[Myrkkypistiäiset]] Aculeata
| taso4 = Alajakso
| nimi4 = [[Kuusijalkaiset]] Hexapoda
| yläheimo = [[Mesipistiäismäiset]] Apoidea
| heimoryhmä = [[Mesipistiäiset]] Anthophila
| taso5 = Luokka
| nimi5 = [[Hyönteiset]] Insecta
| heimo = [[Aitomehiläiset]] Apidae
| taso6 = Lahko
| alaheimo = [[Apinae]]
| nimi6 = [[Pistiäiset]] Hymenoptera
| tribus = [[Bombini]]
| suku = Kimalaiset<br>'''''Bombus'''''
| taso7 = Alalahko
| suku_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802
| nimi7 = [[Hoikkatyviset]] Apocrita
| taso8 = Osalahko
| nimi8 = [[Myrkkypistiäiset]] Aculeata
| taso9 = Yläheimo
| nimi9 = [[Mesipistiäismäiset]] Apoidea
| taso10 = Kladi
| nimi10 = [[Mesipistiäiset]] Anthophila
| taso11 = Heimo
| nimi11 = [[Aitomehiläiset]] Apidae
| taso12 = Alaheimo
| nimi12 = [[Apinae]]
| taso13 = Tribus
| nimi13 = [[Bombini]]
| taso14 = Suku
| nimi14 = Kimalaiset<br>'''''Bombus'''''
| taso14_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802
| levinneisyyskartta = Bombus distribution.jpg
| levinneisyyskartta = Bombus distribution.jpg
| levinneisyys_teksti = Kimalaisten luontainen levinneisyysalue punaisella. Ihmisen mukana ne ovat levinneet lisäksi Uuteen-Seelantiin ja Tasmaniaan.
| levinneisyys_teksti = Kimalaisten luontainen levinneisyysalue punaisella. Ihmisen mukana ne ovat levinneet lisäksi Uuteen-Seelantiin ja Tasmaniaan.
Rivi 40: Rivi 23:
| commonscat = Bombus
| commonscat = Bombus
}}
}}
'''Kimalaiset''' (''Bombus'') on [[Aitomehiläiset|aitomehiläisten]] (Apidae) heimoon kuuluva lentävien [[Hyönteiset|hyönteisten]] suku. Niillä on tukeva, karvainen ruumis, ja suuren kokonsa ansioista ne ovat helposti erotettavissa muista hyönteisistä. Kimalaislajeja tavataan kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuun ottamatta, joskin [[Oseania]]an ne ovat tulleet ihmisten mukana vasta 1800-luvulta alkaen. Kimalaiset syövät [[Mesi|mettä]] ja toimivat monien kasvien tärkeinä [[Hyönteispölytys|hyönteispölyttäjinä]]. Useimmat kimalaislajit muodostavat yhteiskuntia, poikkeuksena [[loiskimalaiset]].
'''Kimalaiset''' (''Bombus'') on [[Mesipistiäiset|mesipistiäisiin]] kuuluva lentävien [[Hyönteiset|hyönteisten]] suku. Niillä on tukeva, karvainen ruumis, ja suuren kokonsa ansioista ne ovat helposti erotettavissa muista hyönteisistä. Kimalaislajeja tavataan kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuun ottamatta, joskin [[Oseania]]an ne ovat tulleet ihmisten mukana vasta 1800-luvulta alkaen. Kimalaiset toimivat monien kasvien tärkeinä [[Hyönteispölytys|hyönteispölyttäjinä]]. Useimmat kimalaislajit muodostavat yhteiskuntia, poikkeuksena [[loiskimalaiset]].


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
Rivi 46: Rivi 29:


== Kehityshistoria ja lajit ==
== Kehityshistoria ja lajit ==
Kimalaisten arvellaan kehittyneen nykymuotoonsa noin 40 miljoonaa vuotta sitten Keski-[[Kiina]]n ja Itä-[[Tiibet]]in vuoristoseuduilla. Sieltä ne levisivät Eurooppaan ja noin 20 miljoonaa vuotta sitten Amerikkaan. Kimalaisten läheisimpiä sukulaisia ovat ilmeisesti Etelä-Amerikan [[kämmekkämehiläiset]] (Euglossini).<ref name=parkkinen-8 />
Kimalaisten arvellaan kehittyneen nykymuotoonsa noin 40 miljoonaa vuotta sitten Keski-[[Kiina]]n ja Itä-[[Tiibet]]in vuoristoseuduilla. Sieltä ne levisivät Euroopaan ja noin 20 miljoonaa vuotta sitten Amerikkaan. Kimalaisten läheisimpiä sukulaisia ovat ilmeisesti Etelä-Amerikan [[kämmekkämehiläiset]].<ref name=parkkinen-8 />


Kimalaiset jaetaan kahteen ryhmään. ''Odontobombus''-ryhmällä naaraan keskimmäisen raajan nilkan tyvijaokkeen takakärki on piikkimäinen, ''Anodontobombus''-ryhmällä ei. Ryhmien välillä on myös käyttäytymiseroja.<ref name=parkkinen-9>Parkkinen ym. 2018, s. 9.</ref>
Fossiililöytöjä kimalaisista tunnetaan [[mioseeni]]kauden keskivaiheilta alkaen, mutta ne ovat liian puutteellisia kimalaisten nykyisten taksonien monimuotoisuuden syntyajan määrittämiseksi. Suvun [[evoluutiopuu]] on kuitenkin pystytty laatimaan molekyylifylogeneettisen analyysin pohjalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4387497/ | Nimeke = Historical species losses in bumblebee evolution | Tekijä = Fabien L. Condamine & Heather M. Hines | Ajankohta = 3/2015 | Julkaisu = Biology Letters | Viitattu = 26.8.2020 }}</ref>


Koko maailmassa kimalaislajeja on noin 260. Euroopassa esiintyy vajaat 80 lajia, ja Suomessa on tavattu 37 lajia. Kimalaislajeista 230 elää yhteiskunnissa, ja loput 30 lajia kuuluvat [[Loiskimalaiset|loiskimalaisiin]], joilla ei ole työläisiä.<ref name=parkkinen-8>Parkkinen ym. 2018, s. 8–9.</ref>
Kimalaisten alasuvut (Williams ym. 2008):<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nhm.ac.uk/research-curation/research/projects/bombus/groups.html | Nimeke = Bombus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Natural History Museum, London | Viitattu = 20.8.2020 }}</ref>

* ''Alpigenobombus''
* ''Alpinobombus''
* ''Bombias''
* ''Bombus''
* ''Cullumanobombus''
* ''Kallobombus''
* ''Megabombus''
* ''Melanobombus''
* ''Mendacibombus''
* ''Orientalibombus''
* ''Psithyrus'' eli [[loiskimalaiset]]
* ''Pyrobombus''
* ''Sibiricobombus''
* ''Subterraneobombus''
* ''Thoracobombus''

Koko maailmassa [[Luettelo kimalaislajeista|kimalaislajeja]] on noin 260. Euroopassa esiintyy vajaat 80 lajia, ja Suomessa on tavattu 37 lajia. Kimalaislajeista 230 elää yhteiskunnissa, ja loput 30 lajia kuuluvat [[Loiskimalaiset|loiskimalaisiin]], joilla ei ole työläisiä.<ref name=parkkinen-8>Parkkinen ym. 2018, s. 8–9.</ref>

Kimalaisista on vuodesta 1920 alkaen käytetty myös toisenlaista jakoa kahteen ryhmään, joista ''Odontobombus''-ryhmällä naaraan keskimmäisen raajan nilkan tyvijaokkeen takakärki on piikkimäinen, ''Anodontobombus''-ryhmällä ei. Tämä jako on osoittautunut [[Parafyleettinen ryhmä|parafyleettiseksi]] ja on siten vanhtentunut, mutta sitä voidaan edelleen pitää hyödyllisenä, sillä jako kuvastaa samalla suurpiirteisesti toukkien ruokkimiseen liittyviä käyttäytymiseroja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Goulson, Dave| Nimeke = Bumblebees: Their Behaviour and Ecology| Vuosi = 2003| Sivu = 3| www = https://books.google.fi/books?id=doYgikR6ZjcC&pg=PA3#v=onepage&q&f=false| Julkaisupaikka = New York| Julkaisija = Oxford University Press| Isbn = 0198526075| Viitattu = 16.9.2020| Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=parkkinen-9>Parkkinen ym. 2018, s. 9.</ref>


== Tuntomerkkejä ==
== Tuntomerkkejä ==
Kimalaistyöläiset ja -koiraat ovat lajista riippuen yleensä 10–15 millimetriä pitkiä ja kuningattaret enimmillään 25 millimetriä.<ref name=parkkinen-tunnistaminen>Parkkinen ym. 2018, s. 9–13.</ref>
Kimalaistyöläiset ja -koiraat ovat lajista riippuen yleensä 10–15 millimetriä pitkiä ja kuningattaret enimmillään 25 millimetriä.<ref name=parkkinen-tunnistaminen>Parkkinen ym. 2018, s. 9–13.</ref>


[[Kuva:Bombus fervidus, f, face, National Arboretum, DC 2016-04-15-19.59 (26236685784).jpg|thumb|Lähikuva ''Bombus fervidus'' -lajin päästä.]]
Kimalaisen pää on edestä katsottuna yleensä pyöreähkö, joillain lajeilla pitkänomainen. Koirailla on erityisen suuret [[verkkosilmä]]t, jotka ovat tarkkoja etenkin liikkeen havaitsemisessa. Päälaella kimalaisella on kolme pistesilmää rivissä valon voimakkuutta aistimassa.<ref name=parkkinen-tunnistaminen />
Kimalaisen pää on edestä katsottuna yleensä pyöreähkö, joillain lajeilla pitkänomainen. Koirailla on erityisen suuret [[verkkosilmä]]t, jotka ovat tarkkoja etenkin liikkeen havaitsemisessa. Päälaella kimalaisella on kolme pistesilmää rivissä valon voimakkuutta aistimassa.<ref name=parkkinen-tunnistaminen />


Rivi 85: Rivi 47:


Kaikkien kimalaisten pinta on musta. Lajit eroavat karvapeitteen väriltään. Naaraat ja koiraat ovat suunnilleen samanvärisiä. Tavallisimpia värejä ovat musta, punainen, keltainen, ruskea, harmaa ja valkoinen, jotka esiintyvät erilaisina yhdistelminä. Loppukesään mennessä jotkin oranssit ja ruskeat kimalaiset ovat haalistuneet harmaiksi.<ref name=parkkinen-tunnistaminen />
Kaikkien kimalaisten pinta on musta. Lajit eroavat karvapeitteen väriltään. Naaraat ja koiraat ovat suunnilleen samanvärisiä. Tavallisimpia värejä ovat musta, punainen, keltainen, ruskea, harmaa ja valkoinen, jotka esiintyvät erilaisina yhdistelminä. Loppukesään mennessä jotkin oranssit ja ruskeat kimalaiset ovat haalistuneet harmaiksi.<ref name=parkkinen-tunnistaminen />

Suojautumistarkoituksessa kimalaisten karvaisuutta ja värejä jäljittelevät jotkin suurikokoiset [[kukkakärpäset]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/euroopan-kukkakarpastiedot-suomalaisten-johdolla-osaksi-eun-tulevaa-polyttajaseurantaa | Nimeke = Euroopan kukkakärpästiedot suomalaisten johdolla osaksi EU:n tulevaa pölyttäjäseurantaa : Kukkakärpäset – monimuotoinen joukko pölyttäjiä | Tekijä = | Ajankohta = 7.9.2021 | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 8.7.2022 }}</ref> Perhosista kimalaista jäljittelee esimerkiksi [[kuusamakiitäjä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/kiitajat-tunnetko-nama-nopeat-ja-salaperaiset-olennot | Nimeke = Kiitäjät – tunnetko nämä nopeat ja salaperäiset olennot? | Tekijä = Timo Nieminen | Ajankohta = 24.8.2019 | Julkaisu = Apu | Viitattu = 8.7.2022 }}</ref>


== Lento ==
== Lento ==
Rivi 104: Rivi 64:


Meden lisäksi kimalaiset keräävät siitepölyä sekä kirvojen erittämää [[mesikaste]]tta. Ne imevät meden pitkällä imukärsällään. Kimalaispesä tarvitsee vuorokauden aikana noin 50 grammaa mettä ja 20 grammaa siitepölyä.<ref name=parkkinen-elintavat />
Meden lisäksi kimalaiset keräävät siitepölyä sekä kirvojen erittämää [[mesikaste]]tta. Ne imevät meden pitkällä imukärsällään. Kimalaispesä tarvitsee vuorokauden aikana noin 50 grammaa mettä ja 20 grammaa siitepölyä.<ref name=parkkinen-elintavat />

== Kognitio ==
[[Tiedosto:Kontukimalainen ja ongelmanratkaisutehtävä.jpg|pienoiskuva|Kontukimalainen ja ongelmanratkaisutehtävä]]
Kimalaiset oppivat yhdistämään erilaisia asioita toisiinsa, kuten hajuja ja värejä, ja ne voivat muistaa oppimansa useiden päivien ajan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Olli J. Loukola|Otsikko=Mesipistiäisten älykkyys|Julkaisu=Luonnon Tutkija|Ajankohta=2023-04-28|Vuosikerta=126|Numero=1|www=https://journal.fi/luonnontutkija/article/view/129225|Kieli=fi}}</ref> Kimalaiset voivat tunnistaa esineitä muodoltaan pimeässä, jos ne ovat nähneet, mutta eivät koskeneet niihin valossa, ja päinvastoin. Tämä osoittaa niiden kyvyn välittää tunnistus eri aistien välillä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Cwyn Solvi, Selene Gutierrez Al-Khudhairy, Lars Chittka|Otsikko=Bumble bees display cross-modal object recognition between visual and tactile senses|Julkaisu=Science|Ajankohta=2020-02-21|Vuosikerta=367|Numero=6480|Sivut=910–912|Doi=10.1126/science.aay8064|Issn=0036-8075|www=https://www.science.org/doi/10.1126/science.aay8064|Kieli=en}}</ref> Ne myös oppivat sosiaalisesti toisiltaan esimerkiksi ravinnonhankintatekniikoita, ja opitut taidot leviävät yksilöltä toiselle.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Olli J. Loukola|Otsikko=Mesipistiäisten älykkyys|Julkaisu=Luonnon Tutkija|Ajankohta=2023-04-28|Vuosikerta=126|Numero=1|www=https://journal.fi/luonnontutkija/article/view/129225|Kieli=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-10181704|nimeke=Jalkapalloilevat kimalaiset hämmästyttävät maailmalla – suomalaistutkija onnistui opettamaan hyönteisille pelisäännöt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2018-05-14|viitattu=2024-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lisäksi kimalaiset ratkaisevat joustavasti ongelmia, kuten pulmapelejä, narunvetotehtäviä ja työkalun käyttöä laboratoriossa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Alice D. Bridges, HaDi MaBouDi, Olga Procenko, Charlotte Lockwood, Yaseen Mohammed, Amelia Kowalewska, José Eric Romero González, Joseph L. Woodgate, Lars Chittka|Otsikko=Bumblebees acquire alternative puzzle-box solutions via social learning|Julkaisu=PLOS Biology|Ajankohta=2023-07-03|Vuosikerta=21|Numero=3|Sivut=e3002019|Pmid=36881588|Doi=10.1371/journal.pbio.3002019|Issn=1545-7885|www=https://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.3002019|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sylvain Alem, Clint J. Perry, Xingfu Zhu, Olli J. Loukola, Thomas Ingraham, Eirik Søvik, Lars Chittka|Otsikko=Associative Mechanisms Allow for Social Learning and Cultural Transmission of String Pulling in an Insect|Julkaisu=PLOS Biology|Ajankohta=2016-04-10|Vuosikerta=14|Numero=10|Sivut=e1002564|Pmid=27701411|Doi=10.1371/journal.pbio.1002564|Issn=1545-7885|www=https://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1002564|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Olli J. Loukola, Cwyn Solvi, Louie Coscos, Lars Chittka|Otsikko=Bumblebees show cognitive flexibility by improving on an observed complex behavior|Julkaisu=Science|Ajankohta=2017-02-24|Vuosikerta=355|Numero=6327|Sivut=833–836|Doi=10.1126/science.aag2360|Issn=0036-8075|www=https://www.science.org/doi/10.1126/science.aag2360|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Pizza Ka Yee Chow, Topi K. Lehtonen, Ville Näreaho, Olli J. Loukola|Otsikko=Prior associations affect bumblebees’ generalization performance in a tool-selection task|Julkaisu=iScience|Ajankohta=2022-11|Vuosikerta=25|Numero=11|Sivut=105466|Pmid=36388992|Doi=10.1016/j.isci.2022.105466|Issn=2589-0042|www=https://doi.org/10.1016/j.isci.2022.105466}}</ref>

Kimalaiset ovat ainakin osittain tietoisia omasta kehostaan ja kykenevät lentämään ahtaista väleistä muuttamalla kehon asentoa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sridhar Ravi, Tim Siesenop, Olivier Bertrand, Liang Li, Charlotte Doussot, William H. Warren, Stacey A. Combes, Martin Egelhaaf|Otsikko=Bumblebees perceive the spatial layout of their environment in relation to their body size and form to minimize inflight collisions|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America|Ajankohta=2020-12-08|Vuosikerta=117|Numero=49|Sivut=31494–31499|Pmid=33229535|Doi=10.1073/pnas.2016872117|Issn=0027-8424|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7733852/}}</ref> Lisäksi ne leikkivät esineillä, mikä on harvinaista hyönteismaailmassa, ja ne voivat kokea positiivisia ja negatiivisia emotionaalisia tiloja, kuten optimismia ja pessimismiä. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Hiruni Samadi Galpayage Dona, Cwyn Solvi, Amelia Kowalewska, Kaarle Mäkelä, HaDi MaBouDi, Lars Chittka|Otsikko=Do bumble bees play?|Julkaisu=Animal Behaviour|Ajankohta=2022-12-01|Vuosikerta=194|Sivut=239–251|Doi=10.1016/j.anbehav.2022.08.013|Issn=0003-3472|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347222002366}}</ref> Kimalaiset tuntevat myös kipua.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Matilda Gibbons, Elisabetta Versace, Andrew Crump, Bartosz Baran, Lars Chittka|Otsikko=Motivational trade-offs and modulation of nociception in bumblebees|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences|Ajankohta=2022-08-02|Vuosikerta=119|Numero=31|Pmid=35881793|Doi=10.1073/pnas.2205821119|Issn=0027-8424|www=https://pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.2205821119|Kieli=en}}</ref>

Nämä kognitiiviset kyvyt ovat tärkeitä kimalaisten yhteistyökäyttäytymisen kannalta, ja ne auttavat niitä selviytymään ja menestymään monimutkaisissa ympäristöissä.


== Pölyttäjinä ==
== Pölyttäjinä ==
Rivi 118: Rivi 70:
== Yhdyskunnat ==
== Yhdyskunnat ==
=== Kuningattaren herääminen keväällä ===
=== Kuningattaren herääminen keväällä ===
Nuoret kimalaiskuningattaret [[Eläinten talvehtiminen|talvehtivat]] maakoloissa. Ne lähtevät etsimään ravintoa ja pesäpaikkaa keväällä sen jälkeen, kun nollan lämpöasteen ylittymisestä on kulunut vähintään kolme viikkoa ja vuorokauden keskilämpötila on vähintään +4 astetta.<ref name=parkkinen-14 /> Kuollut tai kömpelö kimalaiskuningatar on yleinen näky esimerkiksi mökin kevätsiivouksessa, kun talvehtinut kimalainen eksyy sisätiloihin ja kokee ravinnonpuutetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/suomi/art-2000005199787.html|nimeke=Keväällä mökin lattialla kömpivää kimalaista ei saa missään nimessä tappaa – ”Silloin koko yhdyskunta jää syntymättä”|tekijä=Minna Pölkki HS|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-05-06|viitattu=2024-07-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Eri lajien kuningattaret heräävät eri aikoihin. Kaikkein myöhimmin yhteiskuntakimalaisista liikkeelle lähtevät pohjoisen kimalaiset, [[Tunturi-Lappi|Tunturi-Lapissa]] vasta juhannuksen aikoihin. Loiskimalaisnaaraat näyttäytyvät vielä sitäkin myöhemmin. Aikaisin keväällä kukkivat kasvit, kuten [[pajut|pajut]], ovat tärkeitä [[siitepöly|siitepölyn]] lähteitä kimalaiskuningattarille.<ref name=parkkinen-14>Parkkinen ym. 2018, s. 14–15.</ref>
Nuoret kimalaiskuningattaret [[Eläinten talvehtiminen|talvehtivat]] maakoloissa. Ne lähtevät etsimään ravintoa ja pesäpaikkaa keväällä sen jälkeen, kun nollan lämpöasteen ylittymisestä on kulunut vähintään kolme viikkoa ja vuorokauden keskilämpötila on vähintään +4 astetta. Eri lajien kuningattaret heräävät eri aikoihin. Kaikkein myöhimmin yhteiskuntakimalaisista liikkeelle lähtevät pohjoisen kimalaiset, [[Tunturi-Lappi|Tunturi-Lapissa]] vasta juhannuksen aikoihin. Loiskimalaisnaaraat näyttäytyvät vielä sitäkin myöhemmin. Aikaisin keväällä kukkivat kasvit, kuten [[pajut|pajut]], ovat tärkeitä [[siitepöly|siitepölyn]] lähteitä kimalaiskuningattarille.<ref>Parkkinen ym. 2018, s. 14–15.</ref>


=== Pesintä ===
=== Pesintä ===
Rivi 154: Rivi 106:
[[Loiskimalaiset]] ovat kimalaisia, joiden naaraat tunkeutuvat alkukesällä isäntäkimalaisten pesiin ja pyrkivät syrjäyttämään alkuperäiset kuningattaret. Loiskimalaiset valtaavat vuosittain keskimäärin vajaat kymmenen prosenttia kaikista kimalaispesistä.<ref name=parkkinen-uhat />
[[Loiskimalaiset]] ovat kimalaisia, joiden naaraat tunkeutuvat alkukesällä isäntäkimalaisten pesiin ja pyrkivät syrjäyttämään alkuperäiset kuningattaret. Loiskimalaiset valtaavat vuosittain keskimäärin vajaat kymmenen prosenttia kaikista kimalaispesistä.<ref name=parkkinen-uhat />


Maataloudessa käytettävät [[Neonikotinoidit|neonikotinoideja]] sisältävät hyönteismyrkyt haittaavat tutkimusten mukaan kimalaisten aivojen kehitystä ja aivotomintoja. Sen seurauksena kimalaiset eivät esimerkiksi löydä ruokapaikoilleen.<ref name=myrkyt>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006426781.html | Nimeke = Mesipistiäiset kärsivät pahasti hyönteismyrkyistä: Kimalaisten aivot kärsivät ja mehiläisille tulee epämuodostumia | Tekijä = Tanja Vasama | Ajankohta = 4.3.2020 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 4.3.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009956463.html|nimeke=Myrkyt {{!}} Suomessa käytetään niin paljon kemikaaleja, että ne voivat vaarantaa jo ruuantuotannon|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-02|viitattu=2024-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hyönteismyrkkyjen lisäksi rikkakasvien torjunnassa käytettävä Roundup heikentää kimalaisten tarkkaa värinäköä. Glyfosaattia sisältävälle Roundupille altistetut kimalaisyksilöt oppivat heikommin erottamaan värejä ja muistavat oppimansa huonommin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008336069.html|nimeke=HS Ympäristö {{!}} Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-10-21|viitattu=2024-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Maataloudessa käytettävät [[Neonikotinoidit|neonikotinoideja]] sisältävät hyönteismyrkyt haittaavat tutkimusten mukaan kimalaisten aivojen kehitystä ja aivotomintoja. Sen seurauksena kimalaiset eivät esimerkiksi löydä ruokapaikoilleen.<ref name=myrkyt>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000006426781.html | Nimeke = Mesipistiäiset kärsivät pahasti hyönteismyrkyistä: Kimalaisten aivot kärsivät ja mehiläisille tulee epämuodostumia | Tekijä = Tanja Vasama | Ajankohta = 4.3.2020 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 4.3.2020 }}</ref>


Valtaosa Suomen kimalaislajeista on elinvoimaisia. Monen kimalaislajin levinneisyysalue on viime vuosina laajentunut. Kimalaisyksilöiden määrän on Suomessa kuitenkin arveltu vähentyneen, minkä syynä on niittyjen, ketojen ja avoimien metsälaidunten pinta-alan supistuminen. [[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisen]] arvellaan haittaavan pohjoisia tunturilajeja.<ref>Parkkinen ym. 2018, s. 56–59.</ref>
Valtaosa Suomen kimalaislajeista on elinvoimaisia. Monen kimalaislajin levinneisyysalue on viime vuosina laajentunut. Kimalaisyksilöiden määrän on Suomessa kuitenkin arveltu vähentyneen, minkä syynä on niittyjen, ketojen ja avoimien metsälaidunten pinta-alan supistuminen. [[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisen]] arvellaan haittaavan pohjoisia tunturilajeja.<ref>Parkkinen ym. 2018, s. 56–59.</ref>


== Suomessa tavattuja varsinaisten kimalaisten lajeja ==
== Kimalaislajit ==
{{Ääninäytelaatikko sijoitus oikealle|Musiikkinäytteet}}
{{pääartikkeli|[[Luettelo kimalaislajeista]]}}
{{Kuuntele

| tiedostonimi = Rimsky-Korsakov - flight of the bumblebee.oga
{{Ääninäytelaatikko
| otsikko = Musiikkinäytteet
| otsikko = Kimalaisen lento
| tiedosto = Rimsky-Korsakov - flight of the bumblebee.oga
| nimi = Kimalaisen lento
| kuvaus = [[Nikolai Rimski-Korsakov]]in ”[[Kimalaisen lento]]” Yhdysvaltain maavoimien jousiorkesterin esittämänä.
| kuvaus = [[Nikolai Rimski-Korsakov]]in ”[[Kimalaisen lento]]” Yhdysvaltain maavoimien jousiorkesterin esittämänä.
}}
}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}

* [[Alppikimalainen]] (''Bombus alpinus'')
=== Suomessa tavatut kimalaislajit ===
* [[Hevoskimalainen]] (''Bombus veteranus'')
Suomessa oli vuoteen 2016 mennessä tavattu 37 kimalaislajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/560 | Nimeke = Suomessa tavatut kimalaislajit | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Pistiäistyöryhmä | Viitattu = 21.8.2020 }}</ref>
* [[Isokimalainen]] (''Bombus magnus'')

* [[Juhannuskimalainen]] (''Bombus humilis'')
* ''Alpinobombus''
** [[alppikimalainen]] (''alpinus'')
* [[Kaakonkimalainen]] (''Bombus schrencki'')
** [[pohjankimalainen]] (''balteatus'')
* [[Kanervakimalainen]] (''Bombus jonellus'')
** [[tundrakimalainen]] (''hyperboreus'')
* [[Kangaskimalainen]] (''Bombus cryptarum'')
** [[tunturikimalainen]] (''pyrrhopygus'')
* [[Kartanokimalainen]] (''Bombus hypnorum'')
* [[Ketokimalainen]] (''Bombus sylvarum'')

* ''Bombus''
* [[Kirjokimalainen]] (''Bombus distinguendus'')
** [[kangaskimalainen]] (''cryptarum'')
* [[Kivikkokimalainen]] (''Bombus lapidarius'')
** [[mantukimalainen]] (''lucorum'')
* [[Kontukimalainen]] (''Bombus terrestris'')
** [[isokimalainen]] (''magnus'')
* [[Korpikimalainen]] (''Bombus cingulatus'')
** [[pitkäsiipikimalainen]] (''sporadicus'')
* [[Lapinkimalainen]] (''Bombus lapponicus'')
** [[kontukimalainen]] (''terrestris'')
* [[Maakimalainen]] (''Bombus subterraneus'')
* [[Mantukimalainen]] (''Bombus lucorum'')

* [[Mustakimalainen]] (''Bombus ruderarius'')
* ''Cullumanobombus''
** [[uralinkimalainen]] (''semenoviellus'')
* [[Peltokimalainen]] (''Bombus pascuorum'')
* [[Pensaskimalainen]] (''Bombus pratorum'')
* ''Kallobombus''
** [[sorokimalainen]] (''soroeensis'')
* [[Pitkäsiipikimalainen]] (''Bombus sporadicus'')
* [[Pohjankimalainen]] (''Bombus balteatus'')

* [[Sammalkimalainen]] (''Bombus muscorum'')
* ''Megabombus''
** [[ukonhattukimalainen]] (''consobrinus'')
* [[Sorokimalainen]] (''Bombus soroeensis'')
** [[tarhakimalainen]] (''hortorum'')
* [[Tarhakimalainen]] (''Bombus hortorum'')
* [[Tundrakimalainen]] (''Bombus hyperboreus'')
* ''Melanobombus''
** [[kivikkokimalainen]] (''lapidarius'')
* [[Tunturikimalainen]] (''Bombus pyrrhopygus'')
* [[Ukonhattukimalainen]] (''Bombus consobrinus'')

* [[Uralinkimalainen]] (''Bombus semenoviellus'')
* ''Psithyrus'' ([[loiskimalaiset]])
** [[tarhaloiskimalainen]] (''barbutellus'')
* [[Vuoristokimalainen]] (''Bombus monticola'')
** [[mantuloiskimalainen]] (''bohemicus'')
** [[peltoloiskimalainen]] (''campestris'')
** [[kanervaloiskimalainen]] (''flavidus'')
** [[kartanoloiskimalainen]] (''norvegicus'')
** [[kirjoloiskimalainen]] (''quadricolor'')
** [[kivikkoloiskimalainen]] (''rupestris'')
** [[pensasloiskimalainen]] (''sylvestris'')

* ''Pyrobombus''
** [[korpikimalainen]] (''cingulatus'')
** [[kartanokimalainen]] (''hypnorum'')
** [[kanervakimalainen]] (''jonellus'')
** [[lapinkimalainen]] (''lapponicus'')
** [[vuoristokimalainen]] (''monticola'')
** [[pensaskimalainen]] (''pratorum'')

* ''Subterraneobombus''
** [[kirjokimalainen]] (''distinguendus'')
** [[maakimalainen]] (''subterraneus'')

* ''Thoracobombus''
** [[juhannuskimalainen]] (''humilis'')
** [[sammalkimalainen]] (''muscorum'')
** [[peltokimalainen]] (''pascuorum'')
** [[mustakimalainen]] (''ruderarius'')
** [[kaakonkimalainen]] (''schrencki'')
** [[ketokimalainen]] (''sylvarum'')
** [[hevoskimalainen]] (''veteranus'')

===Esimerkkilajeja===
<gallery>
<gallery>
Bombus jonellus1.jpg|[[Kanervakimalainen]]
Bombus jonellus1.jpg|[[Kanervakimalainen]]
Rivi 244: Rivi 164:
Bombus monticola queen.jpg|[[Vuoristokimalainen]]
Bombus monticola queen.jpg|[[Vuoristokimalainen]]
</gallery>
</gallery>

== Katso myös ==
* [[Loiskimalaiset]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 266: Rivi 189:


{{Metatieto}}
{{Metatieto}}
{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Kimalaiset|*]]
[[Luokka:Kimalaiset|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Lisäämäsi sisältö ei saa rikkoa tekijänoikeuksia, ja sen pitää olla tarkistettavissa. Tallentamalla julkaiset muokkauksesi peruuttamattomasti Creative Commons Attribution/Share-Alike 4.0- ja GFDL-lisensseillä. Aineiston myöhemmät käyttäjät saattavat mainita käyttäjätunnuksesi, vähintään linkin tai osoitteen kautta muokkaamaasi artikkeliin. Lisätietoja löytyy käyttöehdoista.
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kokeile muokkaamista hiekkalaatikolla. Kun teet muokkauksen ilman käyttäjätunnusta, IP-osoitteesi tallentuu julkisesti nähtäväksi.
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt Wikidata-kohteet

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Tämä sivu kuuluu seuraaviin piilotettuihin luokkiin:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kimalaiset”