Ero sivun ”Larsenin jäähylly” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p tautofonian poist9 |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{coord|67|30|S|62|30|W|display=title}} |
{{coord|67|30|S|62|30|W|display=title}} |
||
[[Tiedosto:Larsen_iceshelves.png|thumb|Larsenin jäähyllyn sijainti punaisella värjättynä.]] |
[[Tiedosto:Larsen_iceshelves.png|thumb|Larsenin jäähyllyn sijainti punaisella värjättynä.]] |
||
'''Larsenin jäähylly''' on [[Carl Anton Larsen]]in mukaan nimetty |
'''Larsenin jäähylly''' on [[Carl Anton Larsen]]in mukaan nimetty suuri [[jäähylly]] [[Weddellinmeri|Weddellinmeren]] luoteisosassa [[Antarktiksen niemimaa]]n itärannikolla. |
||
Jäähylly koostuu kolmesta pienemmästä osasta pohjois-eteläsuunnassa: Larsen A (pienin), Larsen B ja Larsen C (suurin). Larsen A irtosi jäätiköstä tammikuussa 1995 ja Larsen B helmikuussa 2002. Larsen C saattaa hajota lähitulevaisuudessa mikäli paikallinen ilmastonlämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdillaan. Antarktiksen niemimaa on lämmennyt 1940-luvulta lähtien 0,5 Celsius-asteen vuosikymmenvauhtia. |
Jäähylly koostuu kolmesta pienemmästä osasta pohjois-eteläsuunnassa: Larsen A (pienin), Larsen B ja Larsen C (suurin). Larsen A irtosi jäätiköstä tammikuussa 1995 ja Larsen B helmikuussa 2002. Larsen C saattaa hajota lähitulevaisuudessa mikäli paikallinen ilmastonlämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdillaan. Antarktiksen niemimaa on lämmennyt 1940-luvulta lähtien 0,5 Celsius-asteen vuosikymmenvauhtia. |
||
Versio 6. tammikuuta 2017 kello 20.25
Larsenin jäähylly on Carl Anton Larsenin mukaan nimetty suuri jäähylly Weddellinmeren luoteisosassa Antarktiksen niemimaan itärannikolla.
Jäähylly koostuu kolmesta pienemmästä osasta pohjois-eteläsuunnassa: Larsen A (pienin), Larsen B ja Larsen C (suurin). Larsen A irtosi jäätiköstä tammikuussa 1995 ja Larsen B helmikuussa 2002. Larsen C saattaa hajota lähitulevaisuudessa mikäli paikallinen ilmastonlämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdillaan. Antarktiksen niemimaa on lämmennyt 1940-luvulta lähtien 0,5 Celsius-asteen vuosikymmenvauhtia.
Larsen B:n hajoaminen
Kolmesta jäähyllystä toiseksi suurimman Larsen B -jäähyllyn hajoaminen alkoi 31. tammikuuta 2002 ja kesti aina 7. maaliskuuta 2002 saakka. Jäähylly oli 3 250 neliökilometrin laajuinen, joten se on kokonsa puolesta verrattavissa esimerkiksi Ruotsin suurimman saaren Gotlannin kokoon. Larsen B oli vakaata aluetta yli 12 000 vuoden ajan. Hyvin vanhan ikänsä takia siitä tuli ilmastonlämpenemisen "kuuma piste". Lämpimät merivirrat tuhosivat sen muutamassa viikossa, mikä yllätti monet tutkijat. Sulamista kiihdytti kesäkaudella lähes vuorokauden ympäri paistavan auringon aiheuttama runsas sulamisnopeus. Sulavesi valui jäätikön koloihin, jossa se kiilan tavoin pakotti jään halkeamaan.