Ero sivun ”Paavali Juusten” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
N32d (keskustelu | muokkaukset)
34 muokkausta
ISBN =
 
(41 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Uskonnollinen henkilö
[[Tiedosto:paavali juusteen.jpeg|thumb|Piispa Juustenin vaakuna]]
| nimi = Paavali Juusten
⚫
'''Paulus Petri (Paavali) Juusten''' ({{k-sv|Paul (Påvel) Pedersson Juusten}}; n. [[1516]] [[Viipuri]]n pitäjän Juustila – [[22. elokuuta]] [[1575]] [[Turku]]) oli [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin]] ja [[Turun piispa]], [[Turun katedraalikoulu]]n rehtori ja Ruotsin kuninkaan [[Juhana III]]:n lähettiläs. Hän kirjoitti kirkkohistoriallisen ''[[Suomen piispainkronikka|Juustenin piispainkronikan]]''. Juusten aateloitiin 1572.
| kuva = Paulus juusten.jpg
| leveys = 250px
| kuvateksti = Paavali Juustenin aatelisvaakuna
| arvo = [[Turun katedraalikoulu]]n rehtori
| virassa = 1548
| arvo2 = [[Viipurin piispa]]
| virassa2 = 1554–1563
| edeltäjä2 =
| seuraaja2 = [[Canutus Johannis]]
| arvo3 = [[Turun piispa]]
| virassa3 = 1563–1575
| edeltäjä3 = [[Pietari Follingius]]
| seuraaja3 = [[Ericus Erici Sorolainen]]
| syntymäaika = n. [[1516]]–[[1520]]
| syntymäpaikka = [[Juustila]], [[Viipurin pitäjä]]
| koulutus =
| puoliso = Anna Sigfridintytär
| lapset = [[Pietari Paavalinpoika Juusten]]
| kuolinaika = [[22. elokuuta]] [[1575]]
| kuolinpaikka = [[Turku]]
| puolue =
| uskonto = [[luterilaisuus]]
}}

⚫
'''Paulus Petri (Paavali) Juusten''' ({{k-sv|Paul (Påvel) Pedersson Juusten}}; n. [[1516]]–[[1520]] [[Juustila]], [[Viipurin pitäjä]] – [[22. elokuuta]] [[1575]] [[Turku]]) oli [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin]] ja [[Turun piispa]], [[Turun katedraalikoulu]]n rehtori ja Ruotsin kuninkaan [[Juhana III|Juhana III:n]] lähettiläs. Hän kirjoitti kirkkohistoriallisen ''[[Suomen piispainkronikka|Juustenin piispainkronikan]]''. Juusten aateloitiin vuonna 1572.


== Elämä ==
== Elämä ==
[[Tiedosto:Paulus juusten.jpg|pienoiskuva]]
[[Tiedosto:Juusten-sinetti.png|pienoiskuva|vasen|Juustenin sinetti]]
Juusten kävi Viipurin latinakoulun. Vanhemmat, porvari [[Pietari Juusten]] ja hänen vaimonsa Anna, omistivat talon Viipurissa dominikaaniluostarin lähellä, kadulla, joka kaupungin Neuvostoliitolle luovuttamiseen saakka kantoi nimeä Juusteninkatu.<ref>{{Kansallisbiografia|tekijä=Heininen, Simo|nimi=Juusten, Paulus|osa=4|id=2250|ajankohta=18.7.2000}}</ref> Juustenin isä kuoli 1530 ja äiti muutama vuosi myöhemmin. Orvoksi jäätyään Juusten siirtyi 1536 jatkamaan koulunkäyntiä [[Turku]]un, missä opettajana oli [[Wittenberg]]issä opiskellut [[Thomas Keijoi]]. Parin vuoden opiskelun jälkeen Juusten pääsi piispa [[Martti Skytte]]n esilukijaksi (lector mensae) ja Turun koulun apuopettajaksi. Piispa Skytte vihki Juustenin papiksi vuonna 1540, jo ennen säädettyä 24 vuoden ikää, jotta tätä ei otettaisi valtion palvelukseen. Juusten lähetettiin vuonna 1541 hoitamaan Viipurin koulun rehtorin tointa. Vuonna 1543 hänet lähetettiin [[Saksa]]an Wittenbergin yliopistoon, missä hän kuunteli muun muassa [[Martti Luther]]in, [[Philipp Melanchthon]]in ja [[Johannes Bugenhagen]]in luentoja. Kolmen vuoden kuluttua opiskelun keskeytti [[Schmalkaldenin sota]]. Juusten vietti talven muun muassa [[Magdeburg]]issa, mahdollisesti Melanchthonin seurassa, ja matkusti keväällä 1547 [[Rostock]]in kautta [[Königsberg]]iin ja kuunteli siellä kesän [[Königsbergin Albertus-yliopisto|yliopiston]] professoreiden luentoja. Syksyllä Juusten palasi Suomeen.<ref name="Heininen 2004">Heininen, Simo: Juusten Paulus. Kansallisbiografia 4.</ref>
Juusten kävi Viipurin latinakoulun. Vanhemmat, porvari [[Pietari Juusten]] ja hänen vaimonsa Anna, omistivat talon Viipurissa dominikaaniluostarin lähellä, kadulla, joka kaupungin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovuttamiseen]] saakka kantoi nimeä Juusteninkatu.<ref name="Heininen 2004">{{Kansallisbiografia|tekijä=Heininen, Simo|nimi=Juusten, Paulus|osa=4|id=2250|ajankohta=18.7.2000}}</ref> Juustenin isä kuoli 1530 ja äiti muutama vuosi myöhemmin. Orvoksi jäätyään Juusten siirtyi 1536 jatkamaan koulunkäyntiä [[Turku]]un, missä opettajana oli [[Wittenberg]]issä opiskellut [[Thomas Keijoi]]. Parin vuoden opiskelun jälkeen Juusten pääsi piispa [[Martti Skytte]]n esilukijaksi ({{K-la|lector mensae}}) ja Turun koulun apuopettajaksi. Piispa Skytte vihki Juustenin papiksi vuonna 1540, jo ennen säädettyä 24 vuoden ikää, jotta tätä ei otettaisi valtion palvelukseen. Juusten lähetettiin vuonna 1541 hoitamaan Viipurin koulun rehtorin tointa. Vuonna 1543 hänet lähetettiin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksaan]] [[Wittenbergin yliopisto]]on, missä hän kuunteli muun muassa [[Martti Luther]]in, [[Philipp Melanchthon]]in ja [[Johannes Bugenhagen]]in luentoja. Kolmen vuoden kuluttua opiskelun keskeytti [[Schmalkaldenin sota]]. Juusten vietti talven muun muassa [[Magdeburg]]issa, mahdollisesti Melanchthonin seurassa, ja matkusti keväällä 1547 [[Rostock]]in kautta [[Königsberg]]iin ja kuunteli siellä kesän [[Königsbergin Albertus-yliopisto|yliopiston]] professoreiden luentoja. Syksyllä Juusten palasi Suomeen.<ref name="Heininen 2004"/>


Paavali Juusten nimitettiin [[Mikael Agricola]]n jälkeen [[Turun katedraalikoulu]]n rehtoriksi vuonna 1548. Hän toimi tuomiokapitulin jäsenenä vuosina 1553 ja 1554. Vuonna 1554 hänet nimitettiin Viipurin ensimmäiseksi piispaksi ja vuonna 1563 Turun piispaksi.
Paavali Juusten nimitettiin [[Mikael Agricola]]n jälkeen [[Turun katedraalikoulu]]n rehtoriksi vuonna 1548. Hän toimi tuomiokapitulin jäsenenä vuosina 1553 ja 1554. Vuonna 1554 hänet nimitettiin Viipurin ensimmäiseksi piispaksi ja vuonna 1563 Turun piispaksi.


Juhana III nimitti Juustenin vuonna 1569 rauhanlähettilääksi Venäjälle, tehtävänään neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Venäjän välillä. Neuvottelujen sijaan, Juustenin johtama valtuuskunta häpäistiin, se joutui olemaan yli kahden vuoden ajan vankina, parikymmentä valtuuskunnan jäsentä menehtyi ruttoon ja maat joutuivat [[Pitkä viha|25-vuotiseen sotaan]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=De Madariaga, Isabel | Nimeke=Iivana Julma | Selite=(Ivan the Terrible, 2006.) Suomentaja = Matti Kinnunen | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8111-0}}</ref> Juustenin vapauduttua kuningas [[Juhana III]] aateloi hänet vuonna 1572, mutta sukua ei ole kirjattu Ruotsin ritarihuoneelle. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen. Juusten on haudattu [[Turun tuomiokirkko]]on.
[[Juhana III]] nimitti Juustenin vuonna 1569 rauhanlähettilääksi [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]], tehtävänään neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Venäjän välillä. Neuvottelujen sijaan, Juustenin johtama valtuuskunta häpäistiin, se joutui olemaan yli kahden vuoden ajan vankina, parikymmentä valtuuskunnan jäsentä menehtyi [[musta surma|ruttoon]] ja maat joutuivat [[Pitkä viha|25-vuotiseen sotaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=De Madariaga, Isabel | Nimeke=Iivana Julma | Selite=(Ivan the Terrible, 2006.) Suomentaja = Matti Kinnunen | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8111-0}}</ref> Juustenin vapauduttua kuningas Juhana III aateloi hänet vuonna 1572, mutta sukua ei ole kirjattu Ruotsin ritarihuoneelle. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen. Juusten on haudattu [[Turun tuomiokirkko]]on.

⚫
== Perhe ==
Juustenin puoliso oli Anna Sigfridintytär, jonka isä oli [[Viipurin linna]]n alivouti Sigfrid Matsinpoika. Heillä oli yksi tytär ja kolme poikaa, joista yksi oli ratsumestari ja linnanvouti [[Pietari Paavalinpoika Juusten]].<ref name="Heininen 2004" />


== Kirjallinen tuotanto ==
== Kirjallinen tuotanto ==
[[Tiedosto:Paul Juusten biskopskrönika.jpg|pienoiskuva|Sivu Juustenin Piispainkronikasta]]
[[Tiedosto:Paul Juusten biskopskrönika.jpg|pienoiskuva|Sivu Juustenin piispainkronikasta]]
Juusten kirjoitti suomenkielisen [[katekismus|katekismuksen]] ([[1574]]), kertomuksen [[Moskova]]n-matkastaan, [[messukirja]]n (1575) ja kirkkohistoriallisen kronikan nimeltään ''[[Suomen piispainkronikka]]'' (''Chronicon episcoporum finlandensium'', 1570-l). Juustenin lähteenä oli niin kutsuttu ''[[Palmsköldin katkelma]]'' 1400-luvulta<ref>Jarl Gallén, De engelska munkarna i Uppsala – ett katedralkloster på 1100-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1976 s. 17.</ref>, joka sisälsi kahdeksantoista piispan elämäkerrat.
Juusten kirjoitti suomenkielisen [[katekismus|katekismuksen]] (1574), kertomuksen [[Moskova]]nmatkastaan, [[messukirja]]n (1575) ja vankeuden aikana Venäjällä kirjoitetun ja julkaisematta jääneen kirkkohistoriallisen kronikan nimeltään ''[[Suomen piispainkronikka]]'' (''Chronicon episcoporum finlandensium'', 1570-luku). Juustenin lähteenä oli niin kutsuttu ''[[Palmsköldin katkelma]]'' 1400-luvulta<ref>Jarl Gallén, De engelska munkarna i Uppsala – ett katedralkloster på 1100-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1976 s. 17.</ref>, joka sisälsi kahdeksantoista piispan elämäkerrat.


Piispainkronikan tiedot levisivät yleisesti historiankirjoitukseen. Sitä käytti lähteenään muiden muassa historioitsija [[Johannes Messenius]] 1600-luvulla. Historioitsija [[Henrik Gabriel Porthan|H. G. Porthan]] otti 1700-luvun lopulla tehtäväkseen korjata kronikassa havaitsemiaan virheitä. Tästä sukeutui 56-osainen väitöskirja ''[[Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka|Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna]]'' (ilmestyi vuosina 1784–1788).
Piispainkronikan tiedot levisivät yleisesti historiankirjoitukseen. Sitä käytti lähteenään muiden muassa historioitsija [[Johannes Messenius]] 1600-luvulla. Historioitsija [[Henrik Gabriel Porthan|H. G. Porthan]] otti 1700-luvun lopulla tehtäväkseen korjata kronikassa havaitsemiaan virheitä. Tästä sukeutui 56-osainen väitöskirja ''[[Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka|Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna]]'' (ilmestyi vuosina 1784–1788).


Ollessaan Turun katedraalikoulun opettaja, Juusten avusti Agricolaa ainakin [[Dauidin Psalttari|Psalttarien]] kääntämisessä.
⚫
Myöhemmin tutkijat [[Jarl Gallén]], [[Herman Schück]] ja [[Erkki Lehtinen (historioitsija)|Erkki Lehtinen]] ovat osoittaneet, että Juustenin piispainkronikkaa ei, toisin kuin niin sanottua [[Palmsköldin katkelma]]a, kuitenkaan voi käyttää varhaishistorian lähteenä.<ref>Gallén, Jarl: Åbo förstörelse 1198, Historisk Tidskrift för Finland 1954; Herman Schück, Kansler och kapella regis under folkungatiden, Historisk Tidskrift 2/1963</ref><ref>Erkki Lehtinen: Suomen varhaishistorian ja ristiretkiajan kuvasta uskonpuhdistus- ja suurvalta-aikana. Historiallisia tutkimuksia LXXV, Jyväskylä 1968, s. 68.</ref>


⚫
Myöhemmin tutkijat [[Jarl Gallén]], [[Herman Schück]] ja [[Erkki Lehtinen (historioitsija)|Erkki Lehtinen]] ovat osoittaneet, että Juustenin piispainkronikkaa ei, toisin kuin niin sanottua ''[[Palmsköldin katkelma]]a'', voi käyttää luotettavana varhaishistorian lähteenä.<ref>Gallén, Jarl: Åbo förstörelse 1198, Historisk Tidskrift för Finland 1954; Herman Schück, Kansler och kapella regis under folkungatiden, Historisk Tidskrift 2/1963</ref><ref>Erkki Lehtinen: Suomen varhaishistorian ja ristiretkiajan kuvasta uskonpuhdistus- ja suurvalta-aikana. Historiallisia tutkimuksia LXXV, Jyväskylä 1968, s. 68.</ref>
⚫
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* {{Kansallisbiografia|tekijä=Heininen, Simo | nimi=Juusten, Paulus|osa=4|id=2250|ajankohta=18.7.2000}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=De Madariaga, Isabel | Nimeke=Iivana Julma | Selite=(Ivan the Terrible, 2006.) Suomentanut Matti Kinnunen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8111-0}}


== Huomionosoitukset ==
===Viitteet===
Juustenin syntymän 500:s muistopäivä motivoi säveltäjä [[Timo-Juhani Kyllönen|Timo-Juhani Kyllösen]] säveltämään oratorio-oopperan ''[[Unohdetut sankarit]]'' (''Glömda hjältar,'' 2019), jonka kantaesitys oli Turun tuomiokirkossa 5. helmikuuta 2020. Se kertoo diplomaattisen lähetystön dramaattisesta matkasta Venäjällä vuosina 1569–1571, jonka aikana puolet lähetystöstä menehtyi.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Rivi 31: Rivi 59:
* {{Kirjaviite | Tekijä= Juusten, Paavali | Nimike= [[Suomen piispainkronikka]] | Sivu = | Selite= | Julkaisija= SKS:n Toimituksia 476, Helsinki | Vuosi= 1998 | Tunniste= ISBN 951-717-508-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Juusten, Paavali | Nimike= [[Suomen piispainkronikka]] | Sivu = | Selite= | Julkaisija= SKS:n Toimituksia 476, Helsinki | Vuosi= 1998 | Tunniste= ISBN 951-717-508-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Juusten, Paulus Petri | Nimeke=Se pyhä messu: Somen kielen ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken | Selite=Näköispainos. Alkuteos julkaistu: Stockholmis, 1575. Toimittanut ja jälkikirjoituksella varustanut Martti Parvio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-717-137-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Juusten, Paulus Petri | Nimeke=Se pyhä messu: Somen kielen ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken | Selite=Näköispainos. Alkuteos julkaistu: Stockholmis, 1575. Toimittanut ja jälkikirjoituksella varustanut Martti Parvio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-717-137-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Kajanto, Iiro (toim.) | Nimike= H. G. Porthan. Valitut teokset | Sivu = | Selite= Alkuteos Henrik Gabriel Porthan: Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna (osa). Julkaistiin 56:na väitöskirjana vuosina 1784–88. Suom. Iiro Kajanto| Julkaisija= SKS, Helsinki | Vuosi= 1982 | Tunniste= ISBN}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Porthan, Henrik Gabriel | Nimike= Valitut teokset | Sivu = | Selite= Alkuteos Henrik Gabriel Porthan: Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna (osa). Julkaistiin 56:na väitöskirjana vuosina 1784–88.| Suomentaja =sekä esipuheen ja johdannot kirjoittanut Iiro Kajanto| Julkaisija= SKS| Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi= 1982 | ISBN = 951-717-260-5}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Schmidt, W. A.| Nimeke = Paavali Juusten| Vuosi = 1947| Kappale = | Sivu = | Selite = Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan: Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Schmidt, W. A.| Nimeke = Paavali Juusten| Vuosi = 1947| Kappale = | Sivu = | Selite = Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan: Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY}}


Rivi 37: Rivi 65:
|Edeltäjä=
|Edeltäjä=
|Seuraaja=[[Canutus Johannis]]
|Seuraaja=[[Canutus Johannis]]
|Logo=[[Tiedosto:Tampereen_piispan_vaakuna.svg|55px|Tampereen piispan vaakuna]]
|Logo=
|Kommentti=[[1554]]–[[1563]]}}
|Kommentti=1554–1563}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Turun arkkipiispa|Turun piispa]]
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Turun arkkipiispa|Turun piispa]]
|Edeltäjä=[[Pietari Follingius]]
|Edeltäjä=[[Pietari Follingius]]
|Seuraaja=[[Ericus Erici Sorolainen]]
|Seuraaja=[[Ericus Erici Sorolainen]]
|Logo=[[Tiedosto:Turun_piispan_vaakuna.svg|55px|Turun piispan vaakuna]]
|Logo=[[Tiedosto:Turun_piispan_vaakuna.svg|55px|Turun piispan vaakuna]]
|Kommentti=[[1563]]–[[1575]]}}
|Kommentti=1563–1575}}
{{Turun ja Suomen arkkipiispat}}
{{Viipurin ja Porvoon piispat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}


{{AAKKOSTUS:Juusten, Paavali}}
{{AAKKOSTUS:Juusten, Paavali}}
[[Luokka:Viipurin piispat]]
[[Luokka:Viipurin piispat 1554–1723]]
[[Luokka:Kronikoitsijat]]
[[Luokka:Kronikoitsijat]]
[[Luokka:Suomalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Suomalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Vuonna 1516 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1516 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1575 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1575 kuolleet]]
[[Luokka:Turun piispat 1554–1817]]
[[Luokka:Uskonpuhdistus Ruotsissa]]

Nykyinen versio 6. toukokuuta 2024 kello 19.51

Paavali Juusten
Paavali Juustenin aatelisvaakuna
Paavali Juustenin aatelisvaakuna
Turun katedraalikoulun rehtori
1548
Viipurin piispa
1554–1563
Seuraaja Canutus Johannis
Turun piispa
1563–1575
Edeltäjä Pietari Follingius
Seuraaja Ericus Erici Sorolainen
Henkilötiedot
Syntynytn. 1516–1520
Juustila, Viipurin pitäjä
Kuollut22. elokuuta 1575
Turku
Puoliso Anna Sigfridintytär
Lapset Pietari Paavalinpoika Juusten
Muut tiedot
Uskonto luterilaisuus

Paulus Petri (Paavali) Juusten (ruots. Paul (Påvel) Pedersson Juusten; n. 1516–1520 Juustila, Viipurin pitäjä – 22. elokuuta 1575 Turku) oli Viipurin ja Turun piispa, Turun katedraalikoulun rehtori ja Ruotsin kuninkaan Juhana III:n lähettiläs. Hän kirjoitti kirkkohistoriallisen Juustenin piispainkronikan. Juusten aateloitiin vuonna 1572.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juustenin sinetti

Juusten kävi Viipurin latinakoulun. Vanhemmat, porvari Pietari Juusten ja hänen vaimonsa Anna, omistivat talon Viipurissa dominikaaniluostarin lähellä, kadulla, joka kaupungin Neuvostoliitolle luovuttamiseen saakka kantoi nimeä Juusteninkatu.[1] Juustenin isä kuoli 1530 ja äiti muutama vuosi myöhemmin. Orvoksi jäätyään Juusten siirtyi 1536 jatkamaan koulunkäyntiä Turkuun, missä opettajana oli Wittenbergissä opiskellut Thomas Keijoi. Parin vuoden opiskelun jälkeen Juusten pääsi piispa Martti Skytten esilukijaksi (lat. lector mensae) ja Turun koulun apuopettajaksi. Piispa Skytte vihki Juustenin papiksi vuonna 1540, jo ennen säädettyä 24 vuoden ikää, jotta tätä ei otettaisi valtion palvelukseen. Juusten lähetettiin vuonna 1541 hoitamaan Viipurin koulun rehtorin tointa. Vuonna 1543 hänet lähetettiin Saksaan Wittenbergin yliopistoon, missä hän kuunteli muun muassa Martti Lutherin, Philipp Melanchthonin ja Johannes Bugenhagenin luentoja. Kolmen vuoden kuluttua opiskelun keskeytti Schmalkaldenin sota. Juusten vietti talven muun muassa Magdeburgissa, mahdollisesti Melanchthonin seurassa, ja matkusti keväällä 1547 Rostockin kautta Königsbergiin ja kuunteli siellä kesän yliopiston professoreiden luentoja. Syksyllä Juusten palasi Suomeen.[1]

Paavali Juusten nimitettiin Mikael Agricolan jälkeen Turun katedraalikoulun rehtoriksi vuonna 1548. Hän toimi tuomiokapitulin jäsenenä vuosina 1553 ja 1554. Vuonna 1554 hänet nimitettiin Viipurin ensimmäiseksi piispaksi ja vuonna 1563 Turun piispaksi.

Juhana III nimitti Juustenin vuonna 1569 rauhanlähettilääksi Venäjälle, tehtävänään neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Venäjän välillä. Neuvottelujen sijaan, Juustenin johtama valtuuskunta häpäistiin, se joutui olemaan yli kahden vuoden ajan vankina, parikymmentä valtuuskunnan jäsentä menehtyi ruttoon ja maat joutuivat 25-vuotiseen sotaan.[2] Juustenin vapauduttua kuningas Juhana III aateloi hänet vuonna 1572, mutta sukua ei ole kirjattu Ruotsin ritarihuoneelle. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen. Juusten on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juustenin puoliso oli Anna Sigfridintytär, jonka isä oli Viipurin linnan alivouti Sigfrid Matsinpoika. Heillä oli yksi tytär ja kolme poikaa, joista yksi oli ratsumestari ja linnanvouti Pietari Paavalinpoika Juusten.[1]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sivu Juustenin piispainkronikasta

Juusten kirjoitti suomenkielisen katekismuksen (1574), kertomuksen Moskovanmatkastaan, messukirjan (1575) ja vankeuden aikana Venäjällä kirjoitetun ja julkaisematta jääneen kirkkohistoriallisen kronikan nimeltään Suomen piispainkronikka (Chronicon episcoporum finlandensium, 1570-luku). Juustenin lähteenä oli niin kutsuttu Palmsköldin katkelma 1400-luvulta[3], joka sisälsi kahdeksantoista piispan elämäkerrat.

Piispainkronikan tiedot levisivät yleisesti historiankirjoitukseen. Sitä käytti lähteenään muiden muassa historioitsija Johannes Messenius 1600-luvulla. Historioitsija H. G. Porthan otti 1700-luvun lopulla tehtäväkseen korjata kronikassa havaitsemiaan virheitä. Tästä sukeutui 56-osainen väitöskirja Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna (ilmestyi vuosina 1784–1788).

Ollessaan Turun katedraalikoulun opettaja, Juusten avusti Agricolaa ainakin Psalttarien kääntämisessä.

Myöhemmin tutkijat Jarl Gallén, Herman Schück ja Erkki Lehtinen ovat osoittaneet, että Juustenin piispainkronikkaa ei, toisin kuin niin sanottua Palmsköldin katkelmaa, voi käyttää luotettavana varhaishistorian lähteenä.[4][5]

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juustenin syntymän 500:s muistopäivä motivoi säveltäjä Timo-Juhani Kyllösen säveltämään oratorio-oopperan Unohdetut sankarit (Glömda hjältar, 2019), jonka kantaesitys oli Turun tuomiokirkossa 5. helmikuuta 2020. Se kertoo diplomaattisen lähetystön dramaattisesta matkasta Venäjällä vuosina 1569–1571, jonka aikana puolet lähetystöstä menehtyi.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Heininen, Simo: ”Juusten, Paulus”, Suomen kansallisbiografia, osa 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ De Madariaga, Isabel: Iivana Julma. (Ivan the Terrible, 2006.) Suomentaja = Matti Kinnunen. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-8111-0.
  3. ↑ Jarl Gallén, De engelska munkarna i Uppsala – ett katedralkloster på 1100-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1976 s. 17.
  4. ↑ Gallén, Jarl: Åbo förstörelse 1198, Historisk Tidskrift för Finland 1954; Herman Schück, Kansler och kapella regis under folkungatiden, Historisk Tidskrift 2/1963
  5. ↑ Erkki Lehtinen: Suomen varhaishistorian ja ristiretkiajan kuvasta uskonpuhdistus- ja suurvalta-aikana. Historiallisia tutkimuksia LXXV, Jyväskylä 1968, s. 68.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heininen, Simo: Suomalaisen historiankirjoituksen synty. Tutkielma Paavali Juustenin piispainkronikasta. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 147, Helsinki, 1989. ISBN.
  • Heininen, Simo: Agricolan perintö. Paulus Juustenin elämä. Edita. Helsinki, 2012. ISBN 978-951-37-5756-4.
  • Juusten, Paavali: Suomen piispainkronikka. SKS:n Toimituksia 476, Helsinki, 1998. ISBN 951-717-508-6.
  • Juusten, Paulus Petri: Se pyhä messu: Somen kielen ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken. Näköispainos. Alkuteos julkaistu: Stockholmis, 1575. Toimittanut ja jälkikirjoituksella varustanut Martti Parvio. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1978. ISBN 951-717-137-4.
  • Porthan, Henrik Gabriel: Valitut teokset. Alkuteos Henrik Gabriel Porthan: Paavali Juustenin Suomen piispain kronikka huomautuksin ja asiakirjoin valaistuna (osa). Julkaistiin 56:na väitöskirjana vuosina 1784–88.. Suomentanut sekä esipuheen ja johdannot kirjoittanut Iiro Kajanto. Helsinki: SKS, 1982. ISBN 951-717-260-5.
  • Schmidt, W. A.: Paavali Juusten. Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan: Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto. Helsinki: WSOY, 1947.
Tampereen piispan vaakuna Viipurin piispa
1554–1563 		Seuraaja:
Canutus Johannis
Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Pietari Follingius 		Turun piispa
1563–1575 		Seuraaja:
Ericus Erici Sorolainen
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paavali_Juusten&oldid=22371804”