Ero sivun ”Pohjois-Karjalan maakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 40: Rivi 40:


=== Kartta kunnista ===
=== Kartta kunnista ===
{{Location map+|Pohjois-Karjalan maakunta| AlternativeMap =|width=400<!--The ratio compares to the Uusimaa region 750x450px vs. North Karelia 450x780px = 1:1-->|float=left|alt=Pohjois-Karjalan maakunnan kaupungit ja kunnat |caption=Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.
{{Location map+|Pohjois-Karjalan maakunta| AlternativeMap =|width=400<!--The ratio compares to the Uusimaa region 750x450px vs. North Karelia 450x780px = 1:1-->|float=right|alt=Pohjois-Karjalan maakunnan kaupungit ja kunnat |caption=Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.
|places=
|places=
<!-- -->
<!-- -->

Versio 24. heinäkuuta 2024 kello 10.39

Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Pohjois-Karjalalla on myös muita merkityksiä.
Pohjois-Karjalan maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Käkisalmen lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775)
Savon ja Karjalan lääni (1775–1831)
Kuopion lääni (1831–1960)
Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997)
Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Joensuu
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen
Kokonaispinta-ala 22 903,22 km²
kolmanneksi suurin 2021 [1]
– maa 18 791,07 km²
– sisävesi 4 112,15 km²
Väkiluku 162 104
14:nneksi suurin 30.9.2024 [2]
– väestötiheys 8,63 as./km² (30.9.2024)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Pielinen
– kala järvilohi
– kasvi karjalanruusu
– kivi vuolukivi
– lintu käki
Lyhenne FI-13

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Pohjois-Karjalan tunnukset

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.

Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

Historia

Syrjäisen Pohjois-Karjalan rajat muodostuivat vähitellen. Merkittäviä rajapohjia olivat Stolbovan rauha (1617) itärajalle ja Täyssinän rauha (1595) länsirajalle. Raja vakiintui lopulta Uudenkaupungin rauhassa (1721), jossa Pohjois-Karjala erottui Venäjän puolelle jääneistä "muista Karjaloista".[3]

Alueellinen identiteetti alkoi muodostumaan vähitellen 1700-luvulla. Kihlakunnantuomari käytti vuonna 1767 nimeä Pohjois-Karjala. Myös asukkaat kutsuivat itseään maakunnan miehiksi ja laativat oman suomenkielisen ohjesäännön rajavartioinnille, osoittaen erillisyyttä. Hallinnollisesti Pohjois-Karjala kuului 1700-luvulla eri lääneihin, mutta sillä oli oma "Karjalan pohjoinen voutikunta". Tämä oma hallinto erotti sen muista alueista. Erillisyys vahvistui entisestään, kun Pohjois-Karjalasta muodostettiin oma lääni vuonna 1960. Pohjois-Karjalasta muodostui oma maakunta vuonna 1994. Sen sijaan Pohjois-Karjalan lääni lakkautettiin vuonna 1997 ja sen tehtävät siirrettiin Itä-Suomen läänille.[3]

Aluejako

Etelä-Karjala muodostuu 13 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Luettelo kunnista

Pielisen Karjalan seutukunta

Keski-Karjalan seutukunta

Joensuun seutukunta

Entiset kunnat

Kuntavaihdokset

  • Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.

Seutukunnat

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

Entisiä vuonna 2005 Joensuun seutukuntaan yhdistettyjä seutukuntia ovat:

Suurimmat taajamat

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2019)[4]
1 Joensuun keskustaajama Joensuu (61 659)
Kontiolahti (6 272)
Liperi (4 690)		 &&&&&&&&&&072621.&&&&0072 621
2 Lieksan keskustaajama Lieksa &&&&&&&&&&&06874.&&&&006 874
3 Nurmeksen keskustaajama Nurmes &&&&&&&&&&&04859.&&&&004 859
4 Kiteen keskustaajama Kitee &&&&&&&&&&&04604.&&&&004 604
5 Outokummun keskustaajama Outokumpu &&&&&&&&&&&04504.&&&&004 504
6 Kontiolahden kirkonkylä Kontiolahti &&&&&&&&&&&03356.&&&&003 356
7 Ilomantsin kirkonkylä Ilomantsi &&&&&&&&&&&02575.&&&&002 575
8 Juuan kirkonkylä Juuka &&&&&&&&&&&02106.&&&&002 106
9 Enon kirkonkylä Joensuu &&&&&&&&&&&01765.&&&&001 765
10 Hammaslahti Joensuu &&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
10 Kemie Tohmajärvi &&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
12 Liperin kirkonkylä Liperi &&&&&&&&&&&01410.&&&&001 410
13 Uimaharju Joensuu &&&&&&&&&&&01301.&&&&001 301
14 Polvijärven kirkonkylä Polvijärvi &&&&&&&&&&&01229.&&&&001 229

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pohjois-Karjalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 176 650
1985
  
 177 567
1990
  
 176 836
1995
  
 177 271
2000
  
 171 609
2005
  
 168 322
2010
  
 165 866
2015
  
 164 755
2020
  
 160 968
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Kristinusko

Luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Karjalan herännäisyydellä, evankelisuudella ja lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kannatusta. Herätysliikkeiden vaikutus on antanut leimansa alueen hengelliseen elämään, mutta erillisinä liikkeinä ne esiintyvät harvakseltaan. Herännäisyyttä on erityisesti Nurmeksen ja Juuan alueella. Evankelisuuden kannatusta on muutamissa seurakunnissa. Vanhoillislestadiolaisuutta on esiintynyt Joensuussa, Liperissä ja Outokummussa. Evankelioiva herätyskristillisyys levisi voimakkaasti Pohjois-Karjalaan 1960-luvulla. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on voimakasta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pohjois-Karjala muodostaa yhdessä Kainuun kanssa liikkeen vahvan alueen.[6]

Baptismi saapui Pohjois-Karjalaan 1900-luvun alussa, jolloin maakunnassa sijaitsi kaksi seurakuntaa. Kiihtelysvaaran Hammaslahdella sijainnut baptistiseurakunta oli Itä-Suomen tärkein baptistikeskus ja se sai jäseniä lähes kaikista Pohjois-Karjalan seurakunnista. Toinen paikallinen keskus sijaitsi Värtsilässä. Metodismi sai jalansijaa Joensuussa, jossa seurakunnan missio suuntautui Venäjälle. Vapaakirkollisuuden piirissä Pohjois-Karjalaan syntyi neljä seurakuntaa. 1900-luvun alun helluntaiherätyksen voimakkain keskus syntyi Kontiolahden Lehmoon, josta syntyi selvä aluekeskus. Lehmossa kastettujen lukumäärä kuului alkuvuosina maan korkeimpiin.[7]

Elinkeinot ja työllisyys

Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa. lähde?

Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä. lähde?

Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %). lähde?

Maisemia Pohjois-Karjalasta

  • Ilomantsin ortodoksinen kirkko
    Ilomantsin ortodoksinen kirkko
  • Joensuun kaupungintalo
    Joensuun kaupungintalo
  • Pielinen Kolilta
    Pielinen Kolilta
  • Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
    Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
  • Bomban talo, Nurmes
    Bomban talo, Nurmes
  • Paaterin kirkko, Lieksa
    Paaterin kirkko, Lieksa
  • Liperin satama
    Liperin satama
  • Koitajoki, Ilomantsi
    Koitajoki, Ilomantsi
  • Joensuun tori
    Joensuun tori
  • Pielisjoki linnoineen, Joensuu
    Pielisjoki linnoineen, Joensuu
  • Juuan kirkko
    Juuan kirkko
  • Valamon luostari Heinävedellä
    Valamon luostari Heinävedellä
  • Pyhäselkä, Joensuu
    Pyhäselkä, Joensuu
  • Museotie Lieksassa
    Museotie Lieksassa
  • Joensuun kirkko
    Joensuun kirkko

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 24.10.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.
  3. ↑ a b Pentti Ojajärvi: Pohjois-Karjala 300 vuotta (PDF) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Viitattu 23.4.2024.
  4. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 20.1.2021.
  5. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 4.1.2018.
  6. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 155. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  7. ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 17–106. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Karjalan maakunta.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Karjalan_maakunta&oldid=22530273”