Ero sivun ”Raahe” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 33: Rivi 33:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
'''Raahe''' ({{k-sv|Brahestad}}) on Suomen luoteisrannikolla [[Perämeri|Perämeren]] rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnan]] länsiosassa ja on [[Raahen seutukunta|Raahen seutukunnan]] keskus. Kreivi [[Pietari Brahe]] perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Auno Aunola ja Arto Pikkarainen | Nimeke = Raahe – monet kasvot | Vuosi = 2009 | Julkaisupaikka = Raahe | Julkaisija = Raahen PR-palvelut | ISBN = 978-952-92-5521-4 | Viitattu = 31.12.2009 }}</ref> Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä [[Vanha Raahe]] eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.<ref name=":0">[http://www.kirjastovirma.fi/vanharaahe/historiaa Raahen kaupungin historiaa] {{Wayback|1=http://www.kirjastovirma.fi/vanharaahe/historiaa |päiväys=20210602212924 }}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20025769|Nimeke=Pohjoisessa on ainutlaatuisen arvokas puukaupunki, jonka ränsistymistä vastaan taistellaan nyt uusin keinoin|Etunimi=Risto|Sukunimi=Ukkonen|Julkaisu=[[Yle]]|Ajankohta=2023-04-09|Viitattu=2023-04-09}}</ref>
[[Tiedosto:Raahe sh.JPG|pienoiskuva|Patsas Raahen kirkon pihassa.]]
'''Raahe''' ({{k-sv|Brahestad}}) on Suomen luoteisrannikolla [[Perämeri|Perämeren]] rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnan]] länsiosassa ja on [[Raahen seutukunta|Raahen seutukunnan]] keskus. Kreivi [[Pietari Brahe]] perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Auno Aunola ja Arto Pikkarainen | Nimeke = Raahe – monet kasvot | Vuosi = 2009 | Julkaisupaikka = Raahe | Julkaisija = Raahen PR-palvelut | ISBN = 978-952-92-5521-4 | Viitattu = 31.12.2009 }}</ref> Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä [[Vanha Raahe]] eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.<ref>[http://www.kirjastovirma.fi/vanharaahe/historiaa Raahen kaupungin historiaa] {{Wayback|1=http://www.kirjastovirma.fi/vanharaahe/historiaa |päiväys=20210602212924 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20025769|Nimeke=Pohjoisessa on ainutlaatuisen arvokas puukaupunki, jonka ränsistymistä vastaan taistellaan nyt uusin keinoin|Etunimi=Risto|Sukunimi=Ukkonen|Julkaisu=[[Yle]]|Ajankohta=2023-04-09|Viitattu=2023-04-09}}</ref>


Raahen [[väkiluku]] on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}}} henkilöä.<ref name="vakilukuviite" /> Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}).<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35&nbsp;000. Alun perin kaupunki perustettiin [[kaksikielisyys|kaksikielisenä]], mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen. Raahessa ilmestyvät paikallislehti [[Raahen Seutu]] ja ilmaisjakelulehti [[Raahelainen]].
Raahen [[väkiluku]] on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}}} henkilöä.<ref name="vakilukuviite" /> Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}).<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35&nbsp;000. Alun perin kaupunki perustettiin [[kaksikielisyys|kaksikielisenä]], mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.


Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: [[Saloinen]] (1973), [[Pattijoki]] (2003) ja [[Vihanti]] (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat [[Haapavesi]], [[Oulainen]], [[Pyhäjoki]], [[Siikajoki]] ja [[Siikalatva]].
Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: [[Saloinen]] (1973), [[Pattijoki]] (2003) ja [[Vihanti]] (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat [[Haapavesi]], [[Oulainen]], [[Pyhäjoki]], [[Siikajoki]] ja [[Siikalatva]].
Rivi 63: Rivi 62:


Krimin sodassa eli Oolannin sodassa [[englantilaiset]] nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon yksitoista laivaa, 25&nbsp;000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.<ref name="Finlandia8" /><ref name="Raahen historiasta" /> Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.<ref name="Finlandia8" /><ref name="Raahen historiasta" /> Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.<ref name="Finlandia8" />
Krimin sodassa eli Oolannin sodassa [[englantilaiset]] nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon yksitoista laivaa, 25&nbsp;000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.<ref name="Finlandia8" /><ref name="Raahen historiasta" /> Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.<ref name="Finlandia8" /><ref name="Raahen historiasta" /> Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.<ref name="Finlandia8" />
[[Tiedosto:Raahe kuntaliitokset.svg|alt=|pienoiskuva|Raahen kuntaliitokset. [[Saloinen|Saloisten]] kunta liittyi Raaheen 1973, [[Pattijoki]] 2003 ja [[Vihanti]] 2013.]]

===1900-luku ja 2000-luku===
===1900-luku ja 2000-luku===
Kaupankäynti Raahessa lamaantui 1900-luvulla ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, ''Merilokki'', ''Lännetär'' ja ''Tiira'', rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui [[Raahen rata|Raahe–Tuomiojan sivurata]]. [[Lapaluodon satama]]n valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi [[Ruona (yritys)|Ruona Oy]], joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.<ref name="Finlandia8" />
Kaupankäynti Raahessa lamaantui 1900-luvulla ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, ''Merilokki'', ''Lännetär'' ja ''Tiira'', rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui [[Raahen rata|Raahe–Tuomiojan sivurata]]. [[Lapaluodon satama]]n valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi [[Ruona (yritys)|Ruona Oy]], joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.<ref name="Finlandia8" />
Rivi 72: Rivi 69:
Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.<ref name="Raahen historiasta" />
Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.<ref name="Raahen historiasta" />


Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä [[Ruotsi]]in. Uuteen nousuun Raahe lähti [[Rautaruukki (yritys)|Rautaruukin]] terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. [[Saloinen|Saloisten]] kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, [[Pattijoki|Pattijoen]] kunta vuonna 2003<ref name="Raahen historiasta" /> ja [[Vihanti|Vihannin]] kunta vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002532486.html | Nimeke = Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 23.5.2012 | Viitattu = 25.3.2022}}</ref>
Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä [[Ruotsi]]in. Uuteen nousuun Raahe lähti [[Rautaruukki (yritys)|Rautaruukin]] terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. [[Saloinen|Saloisten]] kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, [[Pattijoki|Pattijoen]] kunta vuonna 2003<ref name="Raahen historiasta" /> ja [[Vihanti|Vihannin]] kunta vuonna 2013.<ref name=":7">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002532486.html | Nimeke = Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 23.5.2012 | Viitattu = 25.3.2022}}</ref>

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7731477 | Nimeke = Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta | Tekijä = Leppävuori, Anna | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 12.1.2015 | Viitattu = 27.2.2022}}</ref> Pyhäjoen [[kunnanvaltuusto]] hylkäsi yhdistymisehdotuksen.<ref name=":8">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/raahen-alueen-kuntaliitos-kaatumassa-pyhajoki-hylk/1867048 | Nimeke = Raahen alueen kuntaliitos kaatumassa – Pyhäjoki hylkäsi yksimielisesti | Tekijä = Myllykoski, Timo | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 23.4.2015 | Viitattu = 15.4.2022 }}</ref>

== Kaupunkikuva ==

=== Nähtävyydet ===
'''[[Vanha Raahe|Wanha Raahe]]''', eli Puu-Raahe, on yksi Suomen parhaiten säilyneitä suomalaisia 1800-luvun puukaupunkeja. Wanhan Raahen keskipisteenä on umpikulmainen torikokonaisuus, Pekkatori, joka on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen.<ref name=":0" /><ref name=":1" />
[[Tiedosto:Raahe museonranta.jpg|pienoiskuva|350x350px|Raahen museonranta.]]
'''Pekkatori''' on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Pekkatorin aukio on rakennettu italialaiseen [[Renessanssi|renessanssin]] tyyliin ja sitä reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot, jotka edustavat kaikki aikansa puuklassismia. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1462|nimeke=RKY  ι  Kohdetiedot|julkaisu=www.rky.fi|viitattu=2024-06-12}}</ref>

Raahen kaupungin perustajan, kreivi [[Pietari Brahe]]<nowiki/>n, patsas seisoo keskellä Pekkatoria nimeään kantavaa Brahenkatua pitkin merelle tähyten. Neljästä patsaasta Suomessa ensimmäisenä valmistui 1888 [[Walter Runeberg|Walter Runebergin]] veistämä pronssiveistos, joka on Raahessa. Sen kopio valmistui [[Turku|Turkuun]] samana vuonna. <ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Pietari Brahen patsaat|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2024-03-01|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietari_Brahen_patsaat&oldid=22230750|Kieli=fi}}</ref>

Raahen symboli on [[Raahen kirkko]], joka on olennainen osa kaupungin ilmettä.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Otsikko=Raahen kirkko|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2023-02-10|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raahen_kirkko&oldid=21262089|Kieli=fi}}</ref> Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa [[Kansallisromantiikka|kansallisromantiikkaa]] ja [[Jugend|jugendia]]. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin vuosina 2010–2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan muun muassa väreiltään.<ref name=":2" />

Matkailijoita houkuttavat kaupunkiin Wanhan Raahen nähtävyyksien lisäksi myös paikalliset ravintolat, kahvilat, museot sekä kaupungin saaristo ja veneily.

'''Raahelaisia nähtävyyksiä:'''
{| class="wikitable sortable"
|[[Pattijoen Kastelli|Kastellin linnanrauniot / Kastellin jätinkirkko]]
|Pekkatori
|-
|Kruununmakasiinimuseo
|[[Raahen kirkko]]
|-
|Matti Lepistön veistospuisto
|Raahen saaristo
|-
|[[Raahen museo|Pakkahuoneen museo]]
|[[Saloisten kotiseutumuseo]]
|-
|[[Pattijoen kirkko]]
|Soveliuksen talo
|-
|[[Pattijoen silta|Pattijoen Kiviholvisilta]]
|Wanha Apteekki
|-
|[[Pietari Brahen patsaat|Pekka-patsas]]
|[[Vanha Raahe|Wanha Raahe]]
|}[[Tiedosto:Keskuskoulu Raahe 20200806.jpg|alt=|pienoiskuva|300x300px|Raahen keskuskoulu Koulukadun päässä.]]
[[Tiedosto:Raahe Tornitalo 20120221.JPG|pienoiskuva|Raahen tornitalo kaupungin keskustassa.|300x300px]]
=== Arkkitehtuuri ===
Kaupungin [[Asemakaava|asemakaavan]] on piirtänyt maanmittari [[Claes Claesson]] 1600-luvulla. [[Asemakaava]] noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen [[Renessanssi|renessanssiruutukaava]], joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Wanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.<ref name="Raahen historiasta" /> Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja [[Keskuskoulu (Raahe)|Raahen keskuskoulua]]. <ref name=":3">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.info/kirkkokatu.20/|Nimeke=Kirkkokatu 20|Tekijä=Raahe info|Viitattu=2.4.2008}}</ref>

Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.

Yksi kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on [[Raahen Tornitalo|Raahen tornitalo]]. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se toimi vuoteen 2019 asti. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.<ref name=":4">{{Verkkoviite|Osoite=http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kummatti.html#torni|Nimeke=Tornitalo työllisti|Tekijä=Raahen matkailuoppaat ry|arkisto=https://web.archive.org/web/20120604142310/http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kummatti.html#torni|arkistoitu=4.6.2012|Viitattu=2.4.2008}}</ref>

=== Kylät ja kaupunginosat ===
Osaa Raahen kaupunginosista mielletään Raahessa [[Kylä|kylinä]]. Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. [[Pattijoki (taajama)|Pattijoki]] ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.<ref name=":5">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/kylat|Nimeke=Raahen kylät ja asuinalueet|Tekijä=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20130806233716/http://www.raahe.fi/kylat|arkistoitu=6.8.2013|Viitattu=13.6.2013}}</ref>[[Tiedosto:Pattijoki stone arch bridge.jpg|alt=Kiviholvisilta.|pienoiskuva|Vanha 1800-luvun lopulla rakennettu [[Pattijoen silta]].|300x300px]]


'''Raahen kaupunginosat:''' <ref name=":6">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.raahe.fi/tietoa-raahesta/asuinalueet-ja-kylat|Nimeke=Kaupunginosat|Julkaisija=Raahen kaupunki|Viitattu=2.4.2019}}</ref>
{{palsta alku}}
*[[Antinkangas]]
*[[Holminlaakso]]
*[[Honganpalo]]
*[[Isoholmi]]
*[[Jokela (Raahe)|Jokela]]
*[[Junnilanmäki]]
*[[Kaupunginmetsä]]
*[[Koivuluoto]]
{{palstanvaihto}}
*[[Kummatti]]
*[[Lapaluoto]]
*[[Lehmiranta]]
*[[Mestauskallio]]
*[[Mettalanmäki]]
*[[Ollinsaari]]
*[[Paraatinmäki]]
*[[Pattijoki (taajama)|Pattijoki]]
{{palstanvaihto}}
*[[Pikkuholmi]]
*[[Pitkäkari]]
*[[Wanha Raahe]]
*[[Varvi (Raahe)|Varvi]]
*[[Velkaperä]]
*[[Vilppu (Raahe)|Vilppu]]
*[[Yritysperä]]
{{palsta loppu}}
[[Tiedosto:Raahe Pikkulahti 2020.jpg|alt=Terijoen salavat pyörätien varrella kesäisellä ranta-alueella.|pienoiskuva|Raahen Pikkulahtea kesällä 2020.|300x300px]]
'''Kylät ja asuinalueet:''' <ref name=":5" />
{| class="wikitable sortable"
|· [[Alpua]]

· [[Haapajoki (kylä)|Haapajoki]]-[[Arkkukari]]

· Jokelankylä

· [[Ketunperä]]

· [[Vihannin kirkonkylä]]

· [[Kopsa (Raahe)|Kopsa]]

· Korvenkylä

· Kuusirati

· [[Lampinsaari]]

· [[Lasikangas]] eli Ylipää
|· [[Lumimetsä]]

· Läntisranta

· [[Mattilanperä]]

· [[Perukka (Vihanti)|Myllyperä-Perukka]]

· Möykkyperä

· [[Olkijoki]]

· [[Palonkylä]]

· [[Piehinki]]

· [[Salonkylä (Saloinen)|Saloinen]]

· Sauvonmäki
|}
=== Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ===
[[Museovirasto|Museoviraston]] inventoinnin mukaan Raahessa on 8 [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_list.aspx|nimeke=RKY  ι  Hakutulos|julkaisu=www.rky.fi|viitattu=2024-06-12}}</ref>
{| class="wikitable sortable"
|''· [[Huutoniemen kirkko|Iso-Kraaselin]] ja [[Tasku (saari)|Taskun]] tunnusmajakat''

''· [[Lampinsaari|Lampinsaaren]] kaivosyhdyskunta''

''· [[Pattijoen silta|Museosilta]]''

''· [[Pohjanmaan rantatie]]''
|· [[Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puukorttelit]]

· [[Raahen rautatieasema]] ja tullikamari

· [[Raahen seminaari]]

· [[Saloinen|Saloisten]] kellotapuli
|}


== Ympäristö ==
Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7731477 | Nimeke = Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta | Tekijä = Leppävuori, Anna | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 12.1.2015 | Viitattu = 27.2.2022}}</ref> Pyhäjoen [[kunnanvaltuusto]] hylkäsi yhdistymisehdotuksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/raahen-alueen-kuntaliitos-kaatumassa-pyhajoki-hylk/1867048 | Nimeke = Raahen alueen kuntaliitos kaatumassa – Pyhäjoki hylkäsi yksimielisesti | Tekijä = Myllykoski, Timo | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 23.4.2015 | Viitattu = 15.4.2022 }}</ref>


== Maantiede ==
=== Maantiede ===
Raahen kokonaispinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Kaupungin edustalla sijaitsevalla suurella saaristolla on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/luonnonsuojelu/raahen-saaristo|nimeke=Raahen saaristo|julkaisija=Raahen kaupunki|viitattu=2023-03-28|ajankohta=2021-05-03}}</ref> Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa [[maankohoaminen]], joka kohottaa merestä uutta maata.<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3818&menupath=3805,3818#3818 | Nimeke = Luonnonsuojelu | Tekijä = Raahen kaupunki | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2008 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142308/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3818&menupath=3805,3818#3818 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>
Raahen kokonaispinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Kaupungin edustalla sijaitsevalla suurella saaristolla on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/luonnonsuojelu/raahen-saaristo|nimeke=Raahen saaristo|julkaisija=Raahen kaupunki|viitattu=2023-03-28|ajankohta=2021-05-03}}</ref> Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa [[maankohoaminen]], joka kohottaa merestä uutta maata.<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3818&menupath=3805,3818#3818 | Nimeke = Luonnonsuojelu | Tekijä = Raahen kaupunki | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2008 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142308/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3818&menupath=3805,3818#3818 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>


Rivi 83: Rivi 219:
Seutu on vähävesistöistä. [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon [[Pattijoki (joki)|Pattijoki]], [[Piehinkijoki]], [[Piipsanjoki]], [[Luohuanjoki]] ja [[Haapajoki]]. Huomattavimmat järvet ovat [[Viitajärvi (Raahe)|Viitajärvi]], [[Kirkkojärvi (Vihanti)|Kirkkojärvi]] sekä järveen verrattava [[Haapajärven tekoallas]], jonka pinta-ala on 1,5&nbsp;km² ja käyttötilavuus 11,5&nbsp;milj.&nbsp;m³.<ref name="Finlandia8" />
Seutu on vähävesistöistä. [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon [[Pattijoki (joki)|Pattijoki]], [[Piehinkijoki]], [[Piipsanjoki]], [[Luohuanjoki]] ja [[Haapajoki]]. Huomattavimmat järvet ovat [[Viitajärvi (Raahe)|Viitajärvi]], [[Kirkkojärvi (Vihanti)|Kirkkojärvi]] sekä järveen verrattava [[Haapajärven tekoallas]], jonka pinta-ala on 1,5&nbsp;km² ja käyttötilavuus 11,5&nbsp;milj.&nbsp;m³.<ref name="Finlandia8" />


Raahen saaristo, Pattijoen ja [[Olkijoki (joki)|Olkijoen]] suistojen välinen lintuvesialue, sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde, ovat suojeltuja ja kuuluvat [[Natura 2000]] -verkostoon.<ref name="ympäristö"/>
Raahen saaristo, Pattijoen ja [[Olkijoki (joki)|Olkijoen]] suistojen välinen lintuvesialue, sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde, ovat suojeltuja ja kuuluvat [[Natura 2000]] -verkostoon.<ref name="ympäristö" />


=== Ilmasto ===
=== Ilmasto ===
Raahen ilmastoa hallitsee Perämeri. Sen takia kaupunki on kostean tuulinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/sites/raahe.jict.fi/files/kaavoitus/yleiskaava/Raahen%20keskeisten%20taajama-alueiden%20osayleiskaava%20maisemaselvitys.pdf|nimeke=Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maisemaselvitys|julkaisija=Raahen kaupunki|viitattu=2023-03-28|ajankohta=2005-01-20|selite=Sivu 4}}</ref>
Raahen ilmastoa hallitsee Perämeri. Sen vuoksi kaupunki on kostean tuulinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/sites/raahe.jict.fi/files/kaavoitus/yleiskaava/Raahen%20keskeisten%20taajama-alueiden%20osayleiskaava%20maisemaselvitys.pdf|nimeke=Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maisemaselvitys|julkaisija=Raahen kaupunki|viitattu=2023-03-28|ajankohta=2005-01-20|selite=Sivu 4}}</ref>


{{Ilmastotaulukko
{{Ilmastotaulukko
Rivi 140: Rivi 276:
Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut [[Lapaluoto]]. Isoimpia lahtia ovat [[Kuljunlahti]], lähes [[järvi|järveksi]] kuroutunut [[Siniluodonlahti]] ja [[Tammilahti]] sekä avara [[Kultalanlahti]]. [[Maankohoaminen]] muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja [[Maa-Fantti|Maa-Fantin]] välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.<ref name="Finlandia8" />
Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut [[Lapaluoto]]. Isoimpia lahtia ovat [[Kuljunlahti]], lähes [[järvi|järveksi]] kuroutunut [[Siniluodonlahti]] ja [[Tammilahti]] sekä avara [[Kultalanlahti]]. [[Maankohoaminen]] muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja [[Maa-Fantti|Maa-Fantin]] välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.<ref name="Finlandia8" />


Raahen saaristo tarjoaa ympärivuotisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilypalveluja, ja se palkittiin Vuoden Retkikohde -tunnustuksella vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/raahen_saaristo_on_vuoden_retkikohde/8720348 |nimeke=Raahen saaristo on vuoden retkikohde |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2021-05-30 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suurin osa saaristosta kuuluu [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueeseen.<ref name="ympäristö"/>
Raahen saaristo tarjoaa ympärivuotisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilypalveluja, ja se palkittiin Vuoden Retkikohde -tunnustuksella vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/raahen_saaristo_on_vuoden_retkikohde/8720348 |nimeke=Raahen saaristo on vuoden retkikohde |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2021-05-30 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suurin osa saaristosta kuuluu [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueeseen.<ref name="ympäristö" />


Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.<ref name="ympäristö"/>
Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.<ref name="ympäristö" />


=== Kallio- ja maaperä ===
=== Kallio- ja maaperä ===
Rivi 152: Rivi 288:
Alueen [[metsä]]t ovat osin soistuneita [[metsäkuusi|kuusi]]- ja [[mänty]]metsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja [[lepät|leppäpensastoja]] sekä [[tyrni]]ä. Merenrannoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeren]] rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten [[ruijanesikko]] ja [[vihnesara]]. Seudun suot, [[Juttisuo]], [[Peuraneva]] ja [[Ispinäneva]], [[Märsyneva]], [[Kuuhkamonneva]], [[Ahmaneva]] sekä osittain Raahen alueelle tuleva [[Hirvineva]]. Raahen [[Neva (suotyyppi)|nevat]] ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.
Alueen [[metsä]]t ovat osin soistuneita [[metsäkuusi|kuusi]]- ja [[mänty]]metsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja [[lepät|leppäpensastoja]] sekä [[tyrni]]ä. Merenrannoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeren]] rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten [[ruijanesikko]] ja [[vihnesara]]. Seudun suot, [[Juttisuo]], [[Peuraneva]] ja [[Ispinäneva]], [[Märsyneva]], [[Kuuhkamonneva]], [[Ahmaneva]] sekä osittain Raahen alueelle tuleva [[Hirvineva]]. Raahen [[Neva (suotyyppi)|nevat]] ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.


== Kunnalliset asiat ==
== Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri ==
[[Tiedosto:Raahe Raatihuone 20080710.JPG|pienoiskuva|Raahen raatihuone on rakennettu vuonna 1839.]]
[[Tiedosto:Raahe Raatihuone 20080710.JPG|pienoiskuva|Raahen raatihuone on rakennettu vuonna 1839.]]
[[Tiedosto:Raahe kuntaliitokset.svg|alt=|pienoiskuva|Raahen kuntaliitokset. [[Saloinen|Saloisten]] kunta liittyi Raaheen 1973, [[Pattijoki]] 2003 ja [[Vihanti]] 2013.|250x250px]]
Kaupungin [[asemakaava]]n on piirtänyt maanmittari [[Claes Claesson]] 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen [[renessanssi]]ruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Vanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.<ref name="Raahen historiasta" /> Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja [[Keskuskoulu (Raahe)|Raahen keskuskoulua]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.info/kirkkokatu.20/ | Nimeke = Kirkkokatu 20 | Tekijä = Raahe info | Viitattu = 2.4.2008}}</ref>


=== Hallinto ja politiikka ===
[[Raahen kirkko]] on Raahen symboli ja olennainen osa kaupungin ilmettä. Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa [[kansallisromantiikka]]a ja jugendia. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin vuosina 2010–2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan muun muassa väreiltään.<ref>{{Verkkoviite |nimeke = Raahen kirkko |osoite = http://www.raahenseurakunta.fi/toimitilat/kirkot/raahen-kirkko/ |julkaisu = www.raahenseurakunta.fi |viitattu = 2015-08-09 |arkisto = https://web.archive.org/web/20150924083849/http://www.raahenseurakunta.fi/toimitilat/kirkot/raahen-kirkko/ |arkistoitu = 2015-09-24 }}</ref>
Raahen kaupunginjohtajana toimii [[Leena Mikkola-Riekkinen]]. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Anu Mattila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Nina Pulkkanen. [[Raahen kaupunginvaltuusto]] koostuu 43 jäsenestä ja [[kaupunginhallitus]] 11 jäsenestä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/showattachment.asp?ID=10039&DocID=2124|Nimeke=Raahen organisaatiokaavio|Tekijä=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20140315143511/http://www.raahe.fi/showattachment.asp?ID=10039&DocID=2124|arkistoitu=15.3.2014|Viitattu=2.4.2008}}</ref> Valtuuston suurin puolue kaudella 2021–2025 on [[Suomen Keskusta|Keskusta]] 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat [[Perussuomalaiset]] (7), [[Vasemmistoliitto]] (7), [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]] (6), [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] (5), [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] (1) ja [[Vihreä liitto|Vihreät]] (1).


Raahen kaupungissa toimii myös [[nuorisovaltuusto]], joka perustettiin vuonna 1998.
Toinen kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on [[Raahen Tornitalo|Raahen tornitalo]]. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se oli vuoteen 2019 asti. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kummatti.html#torni | Nimeke = Tornitalo työllisti | Tekijä = Raahen matkailuoppaat ry | Viitattu = 2.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142310/http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kummatti.html#torni | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>


=== Kylät ja kaupunginosat ===
=== Kunta- ja alueliitokset ===
Raahen seutukunnan muodostavat Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. [[Saloinen|Saloisten]] kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, [[Pattijoki|Pattijoen]] kunta vuonna 2003<ref name="Raahen historiasta" /> ja [[Vihanti|Vihannin]] kunta vuonna 2013.<ref name=":7" />
[[Tiedosto:Pattijoki stone arch bridge.jpg|alt=Kiviholvisilta.|pienoiskuva|Vanha 1800-luvun lopulla rakennettu [[Pattijoen silta]].]]
[[Tiedosto:Raahe museonranta.jpg|alt=Mereltä käsin kuvattuna Raahen Pakkahuoneen museon rantaa. Etualalla sininen merimuseo.|pienoiskuva|221x221px|Pakkahuoneen museon rantaa Raahessa kesällä 2020.]]
Osaa Raahen kaupunginosista pidetään Raahessa [[Kylä|kylinä]].{{lähde}} Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. [[Pattijoki (taajama)|Pattijoki]] ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.raahe.fi/kylat| Nimeke = Raahen kylät ja asuinalueet| Tekijä = Raahen kaupunki| Viitattu = 13.6.2013| arkisto = https://web.archive.org/web/20130806233716/http://www.raahe.fi/kylat| arkistoitu = 6.8.2013}}</ref>


Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen [[kunnanvaltuusto]] hylkäsi yhdistymisehdotuksen.<ref name=":8" />
'''Raahen kaupunginosat:'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raahe.fi/tietoa-raahesta/asuinalueet-ja-kylat | Nimeke = Kaupunginosat| Julkaisija = Raahen kaupunki| Viitattu = 2.4.2019}}</ref>
{{palsta alku}}
*[[Antinkangas]]
*[[Holminlaakso]]
*[[Honganpalo]]
*[[Isoholmi]]
*[[Jokela (Raahe)|Jokela]]
*[[Junnilanmäki]]
*[[Kaupunginmetsä]]
*[[Koivuluoto]]
{{palstanvaihto}}
*[[Kummatti]]
*[[Lapaluoto]]
*[[Lehmiranta]]
*[[Mestauskallio]]
*[[Mettalanmäki]]
*[[Ollinsaari]]
*[[Paraatinmäki]]
*[[Pattijoki (taajama)|Pattijoki]]
{{palstanvaihto}}
*[[Pikkuholmi]]
*[[Pitkäkari]]
*[[Wanha Raahe]]
*[[Varvi (Raahe)|Varvi]]
*[[Velkaperä]]
*[[Vilppu (Raahe)|Vilppu]]
*[[Yritysperä]]
{{palsta loppu}}

'''Kylät ja asuinalueet<ref>http://www.raahe.fi/kylat {{Wayback|1=http://www.raahe.fi/kylat |päiväys=20130806233716 }}</ref>:'''
{| border="0"
|- valign="top"
| width="33%" |
* [[Alpua]]
* [[Haapajoki (kylä)|Haapajoki]]-[[Arkkukari]]
* Jokelankylä
* [[Ketunperä]]
* [[Vihannin kirkonkylä]]
* [[Kopsa (Raahe)|Kopsa]]
* Korvenkylä
* Kuusirati
* [[Lampinsaari]]
* [[Lasikangas]] eli Ylipää
| width="33%" |
* [[Lumimetsä]]
* Läntisranta
* [[Mattilanperä]]
* [[Perukka (Vihanti)|Myllyperä-Perukka]]
* Möykkyperä
* [[Olkijoki]]
* [[Palonkylä]]
* [[Piehinki]]
* [[Salonkylä (Saloinen)|Saloinen]]
* Sauvonmäki
|}

== Talous ==
[[Tiedosto:Rautaruukki steel factory in Raahe Jul2009 001.jpg|pienoiskuva|vasen|Raahen terästehdas.]]
[[Tiedosto:Raahe Pikkulahti 2020.jpg|alt=Terijoen salavat pyörätien varrella kesäisellä ranta-alueella.|pienoiskuva|Raahen Pikkulahtea kesällä 2020.]]
Raahe sai [[tapulikaupunki]]oikeudet vuonna 1791.<ref name="Raahen historiasta" /> Vuonna 2023 kaupungin veroprosentti oli 8,61&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raahe.fi/talous-ja-hankinnat/talousarvio | Nimeke = Talousarvio | Julkaisija = Raahen kaupunki | Ajankohta = 2.1.2023 | Viitattu = 29.3.2023 }}</ref> [[Raahen seutukunta]] tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee [[SSAB|SSAB:n]] terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin [[Pohjoismaat|pohjoismaiden]] suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35&nbsp;000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat.

Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin [[Raahen satama]] on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.<ref name="portofraahe.fi/2.4.2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.portofraahe.fi/index.asp | Nimeke = Yleistietoa | Tekijä = Raahen satama | Viitattu = 2.4.2008}}</ref>

Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden näivettämästä kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=218&menupath=48,218#218 | Nimeke = Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 2.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142355/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=218&menupath=48,218#218 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>

Raahen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=50&menu_id=50&menupath=50#50 | Nimeke = Raahesta | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 2.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080315215431/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=50&menu_id=50&menupath=50#50 | arkistoitu = 15.3.2008 }}</ref>


==Väestö==
=== Väestö ===
Raahen [[väkiluku]] oli vuoden 2014 alussa 25 507 ihmistä. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/tietoa_raahesta|Nimeke=Tietoa Raahesta|Julkaisija=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20121027051619/http://www.raahe.fi/tietoa_raahesta|arkistoitu=27.10.2012|Viitattu=19.11.20014}}</ref> Asukasluvultaan Raahe on [[Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan|Suomen 42. suurin kunta]]. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä ja 19 160 henkeä vuonna 2040. <ref>[http://www.stat.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_tau_002.html Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma]</ref>
[[Tiedosto:Pattijoki Church 2008 07 10.JPG|pienoiskuva|[[Pattijoen kirkko]].]]
Raahen [[väkiluku]] oli vuoden 2014 alussa 25&nbsp;507 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/tietoa_raahesta | Nimeke = Tietoa Raahesta | Julkaisija = Raahen kaupunki | Viitattu = 19.11.20014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20121027051619/http://www.raahe.fi/tietoa_raahesta | arkistoitu = 27.10.2012 }}</ref> Asukasluvultaan Raahe on [[Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan|Suomen 42. suurin kunta]]. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35&nbsp;032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20&nbsp;318 henkeä ja 19&nbsp;160 henkeä vuonna 2040.<ref>[http://www.stat.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_tau_002.html Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma]</ref>


Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/678.html | Nimeke = Raahe | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 19.11.2014}}</ref>
Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/678.html|Nimeke=Raahe|Julkaisija=Tilastokeskus|Viitattu=19.11.2014}}</ref>


Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Rivi 266: Rivi 335:
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
|-
| 1 || '''[[Raahen keskustaajama]]''' ||align="right"|18 986
| 1 || '''[[Raahen keskustaajama]]''' || align="right" |18 986
|-
|-
| 2 || [[Vihannin kirkonkylä]] ||align="right"|1 124
| 2 || [[Vihannin kirkonkylä]] || align="right" |1 124
|-
|-
| 3 || Haapajoki-[[Arkkukari]] ||align="right"|717
| 3 || Haapajoki-[[Arkkukari]] || align="right" |717
|-
|-
| 4 || [[Piehinki]] ||align="right"|370
| 4 || [[Piehinki]] || align="right" |370
|-
|-
| 5 || [[Lampinsaari]] ||align="right"|248
| 5 || [[Lampinsaari]] || align="right" |248
|-
|-
| 6 ||[[Olkijoki]] ||align="right"|207
| 6 ||[[Olkijoki]] || align="right" |207
|}
|}


Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.


==Seurakunnat==
=== Seurakunnat ===
[[Tiedosto:Raahen kirkko 2019.jpg|pienoiskuva|400x400px|Raahen kirkko 2019.]]
[[Tiedosto:Brahenkatu 15 Raahe 20160731.jpg|thumb|Raahen vapaakirkon tilat sijaitsevat Brahenkadulla vuonna 1810 rakennetussa talossa.]]
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnista Raahessa toimii [[Raahen seurakunta]], joka toimii myös Siikajoen kunnan alueella.<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnista Raahessa toimii [[Raahen seurakunta]], joka toimii myös Siikajoen kunnan alueella.<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
[[Tiedosto:Raahen Porvari ja Kauppakoulu.jpg|pienoiskuva|280x280px|[[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]], Suomen vanhin, vuonna 1882 perustettu [[Kauppaoppilaitos|kauppaopisto]] Raahessa.]]

[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Raahen alueella toimii [[Oulun ortodoksinen seurakunta]]<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181105160742 }}</ref> ja [[Suomen helluntaikirkko|Suomen helluntaikirkon]] jäsenseurakunnista [[Raahen helluntaiseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210906183526/https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | arkistoitu = 6.9.2021 }}</ref>
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Raahen alueella toimii [[Oulun ortodoksinen seurakunta]]<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181105160742 }}</ref> ja [[Suomen helluntaikirkko|Suomen helluntaikirkon]] jäsenseurakunnista [[Raahen helluntaiseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210906183526/https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | arkistoitu = 6.9.2021 }}</ref>


===Entiset seurakunnat===
==== Entiset seurakunnat ====
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.<ref name="seurakunnat"/>
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.<ref name="seurakunnat"/>
* [[Pattijoen seurakunta]] (liitetty Raahen seurakuntaan 2007)
* [[Pattijoen seurakunta]] (liitetty Raahen seurakuntaan 2007)
Rivi 294: Rivi 363:
* [[Vihannin seurakunta]] (yhdistetty Ruukin seurakunnan kanssa Siikasalon seurakunnaksi 2006)
* [[Vihannin seurakunta]] (yhdistetty Ruukin seurakunnan kanssa Siikasalon seurakunnaksi 2006)


=== Koulutus ===
== Hallinto ja politiikka ==
[[Tiedosto:Raahen seminaari (musketti.M012-RHO218187-1).jpg|pienoiskuva|300x300px|Raahen seminaari.]]
Raahen kaupunginjohtajana toimii [[Leena Mikkola-Riekkinen]]. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Anu Mattila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Nina Pulkkanen. [[Raahen kaupunginvaltuusto]] koostuu 43 jäsenestä ja [[kaupunginhallitus]] 11 jäsenestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/showattachment.asp?ID=10039&DocID=2124 | Nimeke = Raahen organisaatiokaavio | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 2.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140315143511/http://www.raahe.fi/showattachment.asp?ID=10039&DocID=2124 | arkistoitu = 15.3.2014 }}</ref> Valtuuston suurin puolue kaudella 2021–2025 on [[Suomen Keskusta|Keskusta]] 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat [[Perussuomalaiset]] (7), [[Vasemmistoliitto]] (7), [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]] (6), [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] (5), [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] (1) ja [[Vihreä liitto|Vihreät]] (1).
Raahe on tunnettu koulukaupunkina [[Raahen seminaari|opettajaseminaari]]n, [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]n sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.<ref name="Raahen historiasta" /> Vuonna 2024 Raahessa toimii 13 peruskoulua, joista 9 on alakouluja, 2 yläkouluja ja 2 yhtenäiskouluja. Raahen kaupunki kokonaisuudessaan on yksi oppilaaksiottoalue, jossa opiskelee yhteensä noin 2965 lasta ja nuorta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raahe.fi/perusopetus/peruskoulut | Nimeke = Peruskoulut | Julkaisija = Raahen kaupunki | Viitattu = 25.3.2023 }}</ref>


Raahessa toiseen asteen opintoihin koulutusvaihtoehtoja tarjoavat '''[[Raahen lukio|Raahen lukio,]] Koulutuskeskus Brahe''' sekä '''[[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]'''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/kasvatus-ja-koulutus/ammatillinen-koulutus|nimeke=Ammatillinen koulutus {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2022-11-24|viitattu=2024-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Raahen kaupungissa toimii myös [[nuorisovaltuusto]], joka perustettiin vuonna 1998.


Raahen kaupunki omistaa '''Raahen musiikkiopiston''', joka on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen opetusta. Musiikkiopistossa opiskelee lähes 500 lasta ja nuorta, joista noin 120 kuuluu musiikkileikkikouluopetuksen piiriin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/kasvatus-ja-koulutus/musiikkiopisto|nimeke=Musiikkiopisto {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2024-06-11|viitattu=2024-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Raahen kaupunki ylläpitää myös kansalaisopistoa, '''Raahe-opistoa''', joka tarjoaa liikunnan, kielten sekä taito- ja taideaineiden lisäksi erilaisia yleissivistäviä aineita. Sen toiminta-alueena on Raahen kaupunki sekä Pyhäjoenkunta. Raahe-opisto toimii vapaan sivistystyön perustehtävän mukaisesti ja noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/kasvatus-ja-koulutus/raahe-opisto|nimeke=Raahe-opisto {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2024-06-11|viitattu=2024-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


'''[[Ammattikorkeakoulututkinto|Ammattikorkeakoulututkintoon]]''' johtavia AMK-koulutuksia on voinut suorittaa Raahessa vuodesta 2018 alkaen [[Kajaanin ammattikorkeakoulu|Kajaanin ammattikorkeakoulussa]] yhteistyössä Koulutuskeskus Brahen ja [[Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue|Pohteen]] kanssa. Koulutuksia järjestetään sekä päivä- että monimuoto-opetuksena. Korkeakouluopiskelijoita on Raahessa kaikkiaan noin 250. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/kasvatus-ja-koulutus/korkeakouluopetus|nimeke=Korkeakouluopetus {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2023-05-08|viitattu=2024-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

'''Raahessa käynnistyneitä koulutuksia ovat:'''

* Tieto- ja viestintätekniikan insinööri
* Konetekniikan insinööri
* Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri
* Tietojenkäsittelyn tradenomi, peliala
* Sairaanhoitaja

Lisäksi '''[[Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto|Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston]]''' Raahen toimipaikka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja sekä erilaisia yleisötilaisuuksia.


Raahessa toimi vuoteen 2014 saakka '''Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö''', joka koulutti insinöörejä ja tradenomeja. Insinööriopiskelijoita oli runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Toiminta sai alkunsa '''Raahen tietokonealan teknillisenä oppilaitoksena''' vuosi 1972–1999. Insinöörikoulutus siirtyi hallinnollisesti Oulun seudun ammattikorkeakoululle vuonna 1997, jolloin Raaheen perustettiin ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö. Loput oppilaitoksen toiminnoista siirtyi ammattikorkeakouluun vuonna 1999.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Raahen tietokonealan oppilaitos|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2021-06-27|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raahen_tietokonealan_oppilaitos&oldid=19852983|Kieli=fi}}</ref>

Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö oli Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta kesti Raahessa 12 vuotta, mutta lakkautettiin toimitilojen vuokraospimuksen päätyttyä vuonna 2014. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raahensenioriopet.osj.fi/tietoa-yhdistyksesta/|nimeke=Tietoa yhdistyksestä|julkaisu=raahensenioriopet.osj.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref>

=== Terveydenhuolto ===
[[Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue|Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde]] vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Raahen kaupungissa sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien alueella. Palveluihin kuuluu esimerkiksi lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, laboratoriapalvelut, lääkäripäivystys, osastohoito ja mielenterveyspalvelut. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialue-pohde|nimeke=Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2023-11-01|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>[[Tiedosto:Rautaruukki steel factory in Raahe Jul2009 001.jpg|pienoiskuva|vasen|Raahen terästehdas.]]

=== Talous ===
Raahe sai [[tapulikaupunki]]oikeudet vuonna 1791.<ref name="Raahen historiasta" /> Vuonna 2023 kaupungin veroprosentti oli 8,61&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.raahe.fi/talous-ja-hankinnat/talousarvio|Nimeke=Talousarvio|Ajankohta=2.1.2023|Julkaisija=Raahen kaupunki|Viitattu=29.3.2023}}</ref> [[Raahen seutukunta]] tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee [[SSAB|SSAB:n]] terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin [[Pohjoismaat|pohjoismaiden]] suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35&nbsp;000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] ja [[Siikajoki|Siikajoen]] kunnat.

Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin [[Raahen satama]] on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.<ref name="portofraahe.fi/2.4.2008">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.portofraahe.fi/index.asp|Nimeke=Yleistietoa|Tekijä=Raahen satama|Viitattu=2.4.2008}}</ref>

Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden näivettämästä kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=218&menupath=48,218#218|Nimeke=Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista|Tekijä=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20120604142355/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=218&menupath=48,218#218|arkistoitu=4.6.2012|Viitattu=2.4.2008}}</ref>

Raahen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=50&menu_id=50&menupath=50#50|Nimeke=Raahesta|Tekijä=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20080315215431/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=50&menu_id=50&menupath=50#50|arkistoitu=15.3.2008|Viitattu=2.4.2008}}</ref>

=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Raahe railway station 20180528.jpg|pienoiskuva|[[Raahen rautatieasema]].]]
Raahen kautta kulkee [[valtatie 8]] ja kaupunki on [[Iisalmi|Iisalmesta]] tulevan [[kantatie 88|kantatie 88:n]] toinen päätepiste lännessä.

Raahen alueella liikennöidään kaupunkimaista joukkoliikennettä paikallisbusseilla ja palveluliikenteen autoilla. Lisäksi linja-autoasemalta on yhteysliikennettä Vihannin rautatieasemalle sekä Oulun lentoasemalle.

[[Raahen rautatieasema]] poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=79&menu_id=79&menupath=79#79|Nimeke=Liikenne|Tekijä=Raahen kaupunki|arkisto=https://web.archive.org/web/20120604113902/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=79&menu_id=79&menupath=79#79|arkistoitu=4.6.2012|Viitattu=3.4.2008}}</ref> Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on 33 kilometrin päässä Ruukissa sijaitseva [[Ruukin rautatieasema]]. Vihannin asema (37 km) kuuluu nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunkiin.

==== Satamat ====
Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.<ref name="portofraahe.fi/2.4.2008" />

Raahen satamassa on kolme satamanosaa, SSAB, Syväsatama ja Lapaluoto. Sataman etuina ovat säännölliset reitit Englantiin, Välimerelle ja Baltian alueelle. Raahen sataman valttina on sen logistinen sijoittumispaikka. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahensatama.fi/info|nimeke=Sataman info|julkaisu=Raahen satama|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


=== Ystävyyskaupungit ===
=== Ystävyyskaupungit ===
Raahen ystävyyskaupunkeja ovat:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=10491&menupath=50,10491#10491 | Nimeke = Raahen ystävyyskaupungit | Tekija = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142320/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=10491&menupath=50,10491#10491 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>
Raahen ystävyyskaupunkeja ovat:<ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/tietoa-raahesta/ystavyyskaupungit|nimeke=Ystävyyskaupungit {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2022-08-16|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


*{{Lippukuva|NOR}} [[Mo i Rana]], [[Norja]]
*{{Lippukuva|NOR}} [[Mo i Rana]], [[Norja]]
*{{Lippukuva|SWE}} [[Skellefteå]], [[Ruotsi]]
*{{Lippukuva|SWE}} [[Skellefteå]], [[Ruotsi]]
*{{Lippukuva|DEN}} [[Løgstør]], [[Tanska]]
*{{Lippukuva|RUS}} [[Tšerepovets]], [[Venäjä]] *Yhteistyö jäädytetty 14.3.2022*<ref name=":9" />
*{{Lippukuva|RUS}} [[Tšerepovets]], [[Venäjä]]
*{{Lippukuva|SVK}} [[Košice]], [[Slovakia]]
*{{Lippukuva|SVK}} [[Košice]], [[Slovakia]]
*{{Lippukuva|SWE}} [[Vårgårda]], [[Ruotsi]]
*{{Lippukuva|SWE}} [[Vårgårda]], [[Ruotsi]]
*{{Lippukuva|EST}} [[Kullamaa]], [[Viro]]
*{{Lippukuva|EST}} [[Märjamaa]], [[Viro]]
*{{Lippukuva|RUS}} [[Sosnovyi Bor]], [[Venäjä]] *Yhteistyö jäädytetty 14.3.2022*<ref name=":9" />
*{{Romanian lippu}} [[Aiud|Aiud,]] [[Romania]]


== Koulutus ==
== Kulttuuri ==
Raahen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää [[Kauppaporvari (Raahe)|Galleria Myötätuulta]] sekä vastaa yhdessä [[Raahe-opisto|Raahe-opiston]] kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/Kulttuuri | Nimeke = Raahen kulttuuri | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20081029110056/http://www.raahe.fi/Kulttuuri | arkistoitu = 29.10.2008 }}</ref>
[[Tiedosto:Raahe Teacher Seminar 20090418.JPG|pienoiskuva|Oulun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen päärakennus.]]
Raahe on tunnettu koulukaupunkina [[Raahen seminaari|opettajaseminaari]]n, [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]]n sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.<ref name="Raahen historiasta" /> Opettajaseminaarin tiloihin perustettiin yksi Suomen ensimmäisistä tietotekniikan (tietokonetekniikan) alemman korkea-asteen oppilaitoksista. Raahen tietokonealan oppilaitos sisälsi teknillisen koulun sekä teknillisen opiston. Sittemmin se yhdistettiin Oulun ammattikorkeakouluun. Vuonna 2023 Raahessa toimii 13 peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä noin 2&nbsp;965 lasta ja nuorta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raahe.fi/perusopetus/peruskoulut | Nimeke = Peruskoulut | Julkaisija = Raahen kaupunki | Viitattu = 25.3.2023 }}</ref>


Raahessa on toiminut elokuvateatteri [[Bio Huvimylly]]. Tontin vuokrasopimuksen päätyttyä elokuvateatteritoiminta on kuitenkin siirtynyt [[Tapahtumatalo Raahe|Tapahtumatalo Raaheen]].
Muut Raahen oppilaitokset oppilasmäärineen ovat alla olevassa taulukossa:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/downloader.asp?documentname=Oppilaitokset%20ja%20koulut%202005&id=12271&type=1 | Nimeke = Raahen oppilaitokset ja koulut 2005 | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604113841/http://www.raahe.fi/downloader.asp?documentname=Oppilaitokset%20ja%20koulut%202005&id=12271&type=1 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref>


=== Tapahtumat ===
{| {{Wikitable}}
Raahen kaupunki järjestää vuosittain tapahtumia Raahessa. Tapahtumien täyteisen kesän Raahessa perinteisesti aloittavat kotiseutupäivät kesä-heinäkuun vaihteessa. '''Pekanpäivät''' ovat yhdistelmä historiaa, paikallisia perinteitä, ruokaa, musiikkia, tanssai ja taidetta. Kotiseutujuhlan yhteydessä on perinteenä, että kaupungin perustaja [[Pietari Brahe|Pehr Brahen]] patsas kukitetaan ruususeppeleellä ja Raahen Museonrannassa kotiseutulippu vedetään salkoon juhlallisin menoin. Eri toimijoiden järjestämiä osatapahtumia järjestetään kotiseutujuhlan ajan ympäri kaupunkia. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pekanpaivat.fi/|nimeke=Pääsivu :: Pekanpäivät|julkaisu=www.pekanpaivat.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref>
! Oppilaitos
! Opiskelijamäärä
|-
| Raahen lukio || 462
|-
| Raahen ammattiopisto || 569
|-
| Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto || 229
|-
| [[Raahen Porvari- ja Kauppakoulu]] || 416
|-
| [[Oulun ammattikorkeakoulu]]n tietotekniikan ja liiketalouden yksikkö || 802
|-
| Raahe-opisto || 6&nbsp;154
|-
| Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto || 1&nbsp;046
|-
| Musiikkiopisto || 352
|-
| Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus || 403
|-
| Ferrea Rautaruukin Teollisuusoppilaitos || 70
|}


Muita vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa kesäisin Raahen musiikkiviikot, Taiteiden yö, Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät, Sulatto nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit sekä talvella joulun alla Annanpäivät, Seminaarin Joulu ja Wanhan Raahen Joulukalenteri. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/tietoa-raahesta/vuotuiset-tapahtumat|nimeke=Vuotuiset tapahtumat {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2024-05-20|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Raahe-opisto on Raahen kaupungin omistama yleissivistävää opetusta järjestävä oppilaitos jonka toiminta-alueena on Raahen kaupunki ja Pyhäjoen kunta. Kolmen päätoimisen opettajan ja rehtorin lisäksi opistolla toimii noin 114 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=5005&menu_id=5005&menupath=81,5005#5005 | Nimeke = Raahe opisto | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604113936/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=5005&menu_id=5005&menupath=81,5005#5005 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref> Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja. Lisäksi korkeakoulu järjestää erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Insinööriopiskelijoita on runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö on Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/Ammattikorkeakoulutus | Nimeke = Ammattikorkeakoulutus | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20100313083019/http://www.raahe.fi/Ammattikorkeakoulutus | arkistoitu = 13.3.2010 }}</ref>


Herännäisten [[herättäjäjuhlat]] järjestettiin Raahessa vuonna 1951 ja vanhoillislestadiolaisten [[suviseurat]] vuonna 1962.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://herattajajuhlat.fi/4040-vuodet-1893|Nimeke=Vuodet -1893|Julkaisu=Herättäjäjuhlat|Viitattu=27.3.2022|arkisto=https://web.archive.org/web/20220120180026/https://herattajajuhlat.fi/4040-vuodet-1893|arkistoitu=20.1.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/|Nimeke=Saarna-arkisto|Julkaisu=Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry|arkisto=https://web.archive.org/web/20220628215701/https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/|arkistoitu=2022-06-28|Viitattu=2022-06-27}}</ref> [[Evankelinen herätysliike|Evankelisuuden]] [[evankeliumijuhla]] järjestettiin Raahessa vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.evankeliumijuhla.fi/info/juhlapaikkakunnat|Nimeke=Juhlapaikkakunnat|Julkaisu=Evankeliumijuhla|Viitattu=2022-11-06}}</ref>
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Raahe railway station 20180528.jpg|pienoiskuva|[[Raahen rautatieasema]].]]
Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.<ref name="portofraahe.fi/2.4.2008"/>


=== Museot ===
Raahen seudun kunnat [[Pyhäjoki]], Raahe ja [[Siikajoki]] hoitavat yhteisesti koko seudun joukkoliikenteen. Joukkoliikenne suunnittelussa on otettu huomioon seudun asuinalueiden nuorten ja vanhusten määrä, sekä alueen oppilaitosten ja julkisen puolen rakennusten sijaintipaikat. Paikallisliikennettä ajetaan Raahessa ja seutuliikennettä muissa ympäröivissä kunnissa. Talvisin Raahen seudulla ajetaan noin 110 bussivuoroa ja kesäisin 85. Talvisin lääninhallituksen ostoliikenteen osuus runkoliikenteestä on noin 36 prosenttia ja kesällä noin 53 prosenttia. Joukkoliikenteen käyttämistä varten on mahdollisuus ostaa ladattava kortti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=8271&menupath=79,8271#8271 | Nimeke = Joukkoliikennesuunnitelma | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604142359/http://www.raahe.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=8271&menupath=79,8271#8271 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref> Paikallisliikennettä liikennöi [[Oulaisten Liikenne|Käkelän Liikenne]].<ref>[http://www.raahe.fi/liikenne/kaupunkiliikenne Kaupunkiliikenne] {{Wayback|1=http://www.raahe.fi/liikenne/kaupunkiliikenne |päiväys=20160313040215 }}</ref>
Raahen museo koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat [[Raahen museo|Pakkahuoneen museo]] ja Kruunumakasiinin museo. Muita Raahen museon toimipisteitä ovat Soveliuksen talo, Wanha apteekki, Saloisten kotiseutumuseo, Ojalan kotiseutumuseo sekä Olkijoen rauhanpirtti. <ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://raahenmuseo.fi/tietoa-museoista/tietoa-museoista|nimeke=Tietoa museoista {{!}} Raahen Museo|julkaisu=raahenmuseo.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref>


[[Raahen museo|Raahen Pakkahuoneen museo]] on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo. Se siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen vuonna 1848 valmistuneeseen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen, jossa toimi aikoinaan myös Raahen merimieshuone. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Raahen Pakkahuoneen museo on Suomen vanhin paikallismuseo ja se on myös vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/museo | Nimeke = Yleistietoa | Tekijä = Raahen museo | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080309102545/http://raahe.fi/museo | arkistoitu = 9.3.2008 }}</ref>
Raahen kautta kulkee [[valtatie 8]] ja kaupunki on [[Iisalmi|Iisalmesta]] tulevan [[kantatie 88|kantatie 88:n]] toinen päätepiste.


Kruununmakasiinimuseo esittelee muun muassa purjelaivakauden elämää sekä merkittävän kokoelman 1600-luvun kirkkoveistoksia.<ref name=":10" /> Kruununmakasiininmuseo esittelee Raahen historiasta esihistoriasta nykypäivään. Vuonna 1852 valmistunut makasiinirakennus muutettiin museon varasto-, näyttely- ja toimitilaksi ja avattiin yleisölle 2012 Raahen museon täyttäessä 150 vuotta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raahenmuseo.fi/tietoa-museoista/kruununmakasiinimuseo|nimeke=Kruununmakasiinimuseo {{!}} Raahen Museo|julkaisu=raahenmuseo.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref> Raahen museon arvokkain kohde on 1700-luvulta peräisin oleva [[Wanha herra]], joka on maailman vanhin säilynyt sukelluspuku.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Wanha herra|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2022-07-25|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wanha_herra&oldid=20639435|Kieli=fi}}</ref>
[[Raahen rautatieasema]] poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=79&menu_id=79&menupath=79#79 | Nimeke = Liikenne | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20120604113902/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=79&menu_id=79&menupath=79#79 | arkistoitu = 4.6.2012 }}</ref> Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on 33 kilometrin päässä Ruukissa sijaitseva [[Ruukin rautatieasema]]. Vihannin asema (37&nbsp;km) kuuluu nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunkiin.


== Kulttuuri ==
=== Taide ===
Tapahtumatalo Raahessa toimii [[Tapahtumatalo Raahe|Galleria Myötätuuli]], jossa esillä on vaihtuvia näyttelyitä. Galleriassa on tarjolla monipuolisesti taidetta, maalauksia, tekstiilitaidetta, valokuvia, kädentaitoja, veistoksia, [[Installaatio|installaatioita]] tai lasten ja nuorten taidetta.
[[Tiedosto:Raahe Tornitalo 20120221.JPG|pienoiskuva|oikea|Raahen tornitalo kaupungin keskustassa.]]
Raahen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Myötätuulta sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/Kulttuuri | Nimeke = Raahen kulttuuri | Tekijä = Raahen kaupunki | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20081029110056/http://www.raahe.fi/Kulttuuri | arkistoitu = 29.10.2008 }}</ref>


'''[[Kari Juvan veistospuisto]]''' perustettiin Raahessa Raatihuoneenpuistoon kesällä 2008. Puistossa esillä on 19 Kari Juvan teosta, jotka ovat pronssista valettuja veistoksia. Vuonna 2018 teosten ympärille istutettiin pensaita, ruusuja sekä monivuotisia perennoja, joiden lisäksi kukkasipulit tuovat kukkia patsaiden ympärille keväästä lähtien. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/puistot-ja-puistometsat/kari-juvan-veistospuisto|nimeke=Kari Juvan Veistospuisto {{!}} Raahe.fi|julkaisu=www.raahe.fi|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Raahen museo]] on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo, joka sijaitsee Raahen keskustan tuntumassa Pikkulahden rannalla. Se on myös suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Museo siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen Raahen vuonna 1848 valmistuneeseen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Tunnetuin ja arvokkain museon esineistä on ”[[Wanha herra]]”, maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on valmistettu vasikannahasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/museo | Nimeke = Yleistietoa | Tekijä = Raahen museo | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080309102545/http://raahe.fi/museo | arkistoitu = 9.3.2008 }}</ref>


Lisäksi Raahen Pattijoella sijaitsee Matti Lepistön veistospuisto, joka on raahelaisen [[ITE-taide|ITE-taiteilijan]] veistoksia. Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Veistospuisto koostuu eläin- ja ihmisveistoksista sekä [[Mytologia|mytologiasta]] ja [[Surrealismi|surrealistisesta]] taiteesta. Kaiken kaikkiaan puisto koostuu miltei 300 veistoksesta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.visitraahe.fi/matti-lepiston-veistospuisto|nimeke=Matti Lepistön veistospuisto {{!}} Visit Raahe|julkaisu=www.visitraahe.fi|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Teatteri ===
Raahessa toimii harrastajateatteri. Raahen teatteri tuottaa omana toimintanaan 2-4 ensi-iltaa vuodessa. Toimintaa harjoittaa Raahen Teatteri ry. Raahen teatteritalo on 110-vuotias [[Jugend|jugend-talo]] Wanhan Raahen rajalla, jonka sisätiloissa on toiminnassa teatterisali. Kesäisin ulkotiloissa toimii kesäteatteripiha.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://visitraahe.fi/raahen-teatteri|nimeke=Raahen Teatteri {{!}} Visit Raahe|julkaisu=visitraahe.fi|viitattu=2024-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Media ja viestintä ===
Raahessa ilmestyvät paikallislehti [[Raahen Seutu]] ja ilmaisjakelulehti [[Raahelainen]].

[[Radio Pooki]] on puolivaltakunnallinen radiokanava, joka soittaa kotimaista tanssimusiikkia. Se aloitti toimintansa Raahessa lokakuussa 1989, jolloin se kuului vain Raahen seudulla. Radio Pooki on palkittu vuoden radiona vuosina 2024 sekä 2005. Lisäksi kanava on valittu vuoden paikallisradioksi vuosina 2017, 2019 ja 2020. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.radiopooki.fi/uutiset/ilmiot/a-230300|nimeke=Radio Pooki on vuoden radio|tekijä=Mika Kuki|julkaisu=Radio Pooki|ajankohta=2024-04-13|viitattu=2024-06-13}}</ref>

=== Urheilu ===
Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura [[Pattijoen Urheilijat]], jonka edustusjoukkue pelaa [[miesten Superpesis]]tä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden.

Raahen jääkiekkoseura [[Raahe-Kiekko]] pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. [[Futsal]]issa raahelainen [[AS Moon]] pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla [[Futsal-Ykkönen|Futsal Ykkösessä]].

Yleisurheilua Raahessa toimittaa yleisurheiluseura [[Raahen Vesa]]. Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1 500 katsojaa ja urheilukentälle 2 500 katsojaa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=369&menu_id=369&menupath=242,369#369|Nimeke=Yleistietoa|Tekijä=Koivuluodon urheilupuisto|arkisto=https://web.archive.org/web/20081029110329/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=369&menu_id=369&menupath=242,369#369|arkistoitu=29.10.2008|Viitattu=3.4.2008}}</ref>

=== Ruoka ===
Raahen [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, [[hiillostaminen|halstisilakat]], [[aladobi|alatoopi]], [[piimävelli|huituvelli]] ja Raahen krivat eli [[ruokasooda]]lla kohotetusta taikinasta [[uppopaistaminen|uppopaistetut]] ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 174| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | ISBN = 951-96047-3-1}}</ref>
Raahen [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, [[hiillostaminen|halstisilakat]], [[aladobi|alatoopi]], [[piimävelli|huituvelli]] ja Raahen krivat eli [[ruokasooda]]lla kohotetusta taikinasta [[uppopaistaminen|uppopaistetut]] ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 174| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | ISBN = 951-96047-3-1}}</ref>


=== Tapahtumat ===
=== Raahe-koirat ===
Raahelaiset posliinikoirat, eli laivakoirat, ovat raahelaista uudistuotantoa, joiden esikuvana ovat olleet merimiesten Englannista tuomat Staffordshiren posliinikoirat. Raahelainen posliinitaiteilija Kirsti Niemelä loi idean Raahe-koirista 1980-luvun alussa. Raahe-koirat eivät edusta mitään rotua kuten niiden englantilaiset esikuvansa. Koirista on muodostunut suosittuja lahjaesineitä ja matkamuistoja. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahenmuseo.fi/tietolaari/merimiesarkku/posliinikoirat|nimeke=Posliinikoirat {{!}} Raahen Museo|julkaisu=www.raahenmuseo.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref>
Tapahtumia Raahessa ovat muun muassa Raahen musiikkiviikot, Pekanpäivät, [[Taiteiden yö]], Pooki Flakkaa - Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät, [[Sulatto]] nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit kesäisin sekä Annanpäivät, Seminaarin Joulu ja Wanhan Raahen Joulukalenteri joulun alla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahe.fi/tietoa-raahesta/vuotuiset-tapahtumat |nimeke=Vuotuiset tapahtumat |julkaisu=www.raahe.fi |viitattu=2021-05-30 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Raahessa on toiminut elokuvateatteri [[Bio Huvimylly]].

Herännäisten [[herättäjäjuhlat]] järjestettiin Raahessa vuonna 1951 ja vanhoillislestadiolaisten [[suviseurat]] vuonna 1962.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://herattajajuhlat.fi/4040-vuodet-1893 | Nimeke = Vuodet -1893 | Julkaisu = Herättäjäjuhlat | Viitattu = 27.3.2022 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/ | Nimeke = Saarna-arkisto | Julkaisu = Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry | Viitattu = 2022-06-27 | arkisto = https://web.archive.org/web/20220628215701/https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/ | arkistoitu = 2022-06-28 }}</ref> [[Evankelinen herätysliike|Evankelisuuden]] [[evankeliumijuhla]] järjestettiin Raahessa vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evankeliumijuhla.fi/info/juhlapaikkakunnat | Nimeke = Juhlapaikkakunnat | Julkaisu = Evankeliumijuhla | Viitattu = 2022-11-06 }}</ref>


Raahe oli purjelaivakaupunki 1860-luvulla, jolloin raahelaismiehiä toimi merimiehinä. He toivat kotiin matkoiltaan tuliaisina mm. posliinisia laivakoiria. Merimiesten vaimot asettelivat koirat ikkunalle ja koirista muodostui omanlaisensa merkkikielensä: koirien asento viestitti kaupungin väelle, oliko perheen merimies kotona vai ei. Kun koirat katsoivat ikkunasta ulos, oli isäntä merillä ja kun tämä oli palannut kotiin, käännettiin koirat katsomaan taloon sisälle päin. Nykyraahelaiset kunnioittavat merellistä menneisyyttään koristamalla kotinsa edelleen Raahe-koirilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.raahenmuseo.fi/tietolaari/merimiesarkku/posliinikoirat|nimeke=Posliinikoirat {{!}} Raahen Museo|julkaisu=www.raahenmuseo.fi|viitattu=2024-06-13}}</ref>
== Urheilu ==
Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura [[Pattijoen Urheilijat]], jonka edustusjoukkue pelaa [[miesten Superpesis]]tä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden. Raahen jääkiekkoseura [[Raahe-Kiekko]] pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. [[Futsal]]issa raahelainen [[AS Moon]] pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla [[Futsal-Ykkönen|Futsal Ykkösessä]]. Raahen yleisurheiluseura [[Raahen Vesa]] on saavuttanut yleisurheilussa lukuisia Suomen mestaruuksia.{{Lähde||2023-03-29}} Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1&nbsp;500 katsojaa ja urheilukentälle 2&nbsp;500 katsojaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=369&menu_id=369&menupath=242,369#369 | Nimeke = Yleistietoa | Tekijä = Koivuluodon urheilupuisto | Viitattu = 3.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20081029110329/http://www.raahe.fi/menu_description.asp?oid=369&menu_id=369&menupath=242,369#369 | arkistoitu = 29.10.2008 }}</ref>


== Tunnettuja raahelaisia ==
== Tunnettuja raahelaisia ==
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
* [[Jenni Alexandrova]] – radiojuontaja
* [[Jenni Alexandrova]] – radiojuontaja
* [[Anna-Liisa Bergström]] – tanssija
* [[Olli Haapakangas]] – toimittaja
* [[Olli Haapakangas]] – toimittaja
* [[Sanna Hirvaskari]] – tanssija, tanssinopettaja, juontaja
* [[Sanna Hirvaskari]] – tanssija, tanssinopettaja, juontaja
Rivi 377: Rivi 485:
* [[Minna Jatkola]] – kuvataiteilija
* [[Minna Jatkola]] – kuvataiteilija
* [[Lotta Jääskelä]] – muusikko
* [[Lotta Jääskelä]] – muusikko
* [[Veeti Kallio]] – muusikko
* [[Inkeri Kerola]] – kansanedustaja
* [[Inkeri Kerola]] – kansanedustaja
* [[Mervi Koponen]] – laulaja
* [[Heikki Kinnunen]] – näyttelijä
* [[Heikki Kinnunen]] – näyttelijä
* [[Juha-Pekka Leppäluoto]] – muusikko
* [[Juha-Pekka Leppäluoto]] – muusikko
Rivi 386: Rivi 496:
* [[Tapani Mattila (kaupunginjohtaja)|Tapani Mattila]] – kaupunginjohtaja
* [[Tapani Mattila (kaupunginjohtaja)|Tapani Mattila]] – kaupunginjohtaja
* [[Martti Merenmaa]] – kirjailija
* [[Martti Merenmaa]] – kirjailija
* [[Risto Mäkelä]] – näyttelijä
* [[Reijo Norio]] – lääkäri
* [[Jere Pehkonen]] – radiojuontaja
* [[Jere Pehkonen]] – radiojuontaja
* [[Ritva-Liisa Pohjalainen]] – muotoilija
* [[Samuli Putro]] – muusikko, lauluntekijä
* [[Samuli Putro]] – muusikko, lauluntekijä
* [[Yrjö Reinilä]] – pitkäaikainen kaupunginjohtaja
* [[Yrjö Reinilä]] – pitkäaikainen kaupunginjohtaja

Nykyinen versio 5. heinäkuuta 2024 kello 14.24

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Raahe
Brahestad

vaakuna

sijainti

Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Raahen kirkko ja vanhaa Raahea vuonna 2008
Sijainti 64°41′15″N, 024°28′40″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Kuntanumero 678
Hallinnollinen keskus Raahen keskustaajama
Perustettu 1649
Kuntaliitokset Saloinen (1973)
Pattijoki (2003)
Vihanti (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 1 028,22 km²
88:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 888,94 km²
49:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 015,33 km²
– sisävesi 12,89 km²
– meri 860,72 km²
Väkiluku 23 797
43:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 23,44 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 56,0 %
– yli 64-v. 25,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,0 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 8,80 %
173:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Anu Mattila[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Nina Pulkkanen[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
16
7
7
6
5
1
1
www.raahe.fi

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa ja on Raahen seutukunnan keskus. Kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi. Raahesta kehittyi merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.[10] Oman erikoisleimansa kaupungille antaa aivan kaupungin keskustaan liittyvä Vanha Raahe eli Puu-Raahe, joka on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista.[11][12]

Raahen väkiluku on, tehtyjen kuntaliitosten tuloksena, 23 797 henkilöä.[2] Kaupungin pinta-ala on 1 888,94 km², josta 12,89 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022).[1] Väestötiheys on 23,4 asukasta/km². Raahen seutukunnan muodostavat yhdessä Raahen kanssa Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen yhteinen asukasmäärä on noin 35 000. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti suomenkielinen.

Raahen kaupunkiin on liitetty kolme naapurikuntaa: Saloinen (1973), Pattijoki (2003) ja Vihanti (2013). Raahen nykyiset naapurikunnat ovat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietari Brahea esittävä patsas ympärillään syyskukkia.
Pietari Brahen patsas Pekkatorilla Raahen vanhassa kaupungissa. Taustalla Raahen kirkko.

Aika ennen kaupungin perustamista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen huomattavin muinaisjäännös on Pattijoen Kastelli, joka on suurin Pohjois-Pohjanmaalla tavattavista luonnonkivistä ladotuista kivilatomuksista. Jätinkirkon yhtenäiset vallit ovat noin 7–11 metrin vahvuiset ja lähes kaksi metriä korkeat ja ne muodostavat 36 × 62 metrin suuruisen suorakaiteen. Linnan tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Se on saattanut olla hylkeenpyytäjien tukikohta.[13]

Raahen seutu oli keskiajalla satakuntalaisten ja karjalaisten eräomistusten kiista-aluetta. Keskiajalla satakuntalaisten eräomistukset vahvistuivat alueella ja jotkut tutkijat arvelevat 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajan kulkeneen Pattijokea pitkin.[13]

Varhaisin tieto Raahen seudun asutuksesta on vuodelta 1413, jolloin Rannan, myöhemmin Salon hallintopitäjässä, oli 40 taloa. Asutus lisääntyi nopeasti 1500-luvulla.lähde?

Saloisten Satamalahti on varhaisista ajoista ollut tunnettu kauppapaikka. Kustaa II Aadolfin määräyksestä 1616 läheisellä Markkinaniemellä pidettiin vuotuiset vapaamarkkinat, jotka alkoivat Olavin päivänä ja kestivät kaksi viikkoa. Kuningatar Kristiinan hallituskaudella ja kreivi Pietari Brahen tukemana perustettiin kauppala eli pieni kaupunki. Tämä tuki kreivi Brahen suunnitelmaa parantaa rannikon ja sisämaan yhteyksiä. Saloisten satamaan oli lyhyt matka Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.[13]

Kaupungin perustaminen ja 1600-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki aiottiin aluksi perustaa sataman läheisyyteen, koska vanha Saloisten satama oli jo liiaksi madaltunut. Uusi kaupunki sijoitettiin Fantinlahden perukassa olevalle saarten suojaamalle niemelle. Kaupunki nimettiin ensin Salon kaupungiksi. Vuonna 1652 kreivi Brahe osti rahapulaa potevalta kruunulta koko Saloisten pitäjän kaupunkeineen. Silloin hän nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.[13][14] Vuonna 1666 Brahe liitti kaupunkiin vielä 30 taloa Pattijoen ja Olkijoen kylistä. Raahen seurakunta yhdistettiin 1690 Raahe-Salon emäseurakunnaksi, jonka pääkirkoksi tuli Raahen kirkko. Nuoren kaupungin kauppayhteydet ulottuivat syvälle sisämaahan aina Varkauteen ja Liperiin saakka. Uuden kaupungin hyvä menestys herätti kateutta Oulussa ja Kokkolassa. Niiden vaatimuksesta Raahen kaupunki määrättiin 1680 lakkautettavaksi kahden vuoden kuluessa. Raahelaisten hartaat pyynnöt estivät kuitenkin päätöksen toimeenpanon.[13] Raahen ensimmäinen pormestari ja samalla huomattava liikemies oli Henrik Corte, jonka poika ja vielä pojanpoika toimivat kaupungin pormestareina aina vuoteen 1728 saakka.[15]

1700-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa kaupungin porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen. Vuonna 1791 Raahen saamat tapulikaupunkioikeudet[13][14] vilkastuttivat entisestään kaupungin liikennettä ja kauppaa. Raahelaisten laivat liikkuivat jo Pohjanmerellä ja Välimerellä. Raahen kautta välitettiin muun muassa tervaa, lautoja, talia, voita ja turkiksia. Tieyhteyksien parantuminen edisti vientisataman kilpailukykyä. Kaupungin tuon ajan merkittävin henkilö oli kauppias ja laivanvarustaja Johan Lang (1745–1823).[13]

1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen kartta 1850–1860.

Kaupungin talouselämä lähti 1800-luvulla nousuun merenkulun elpyessä Suomessa. Nousua hidasti kuitenkin ensimmäiseksi Suomen sodan rasitukset. 6. lokakuuta 1810[16] syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin (nykyinen Pekkatori), jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas. Seuraavaksi Raahea koetteli vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota.[13]

Krimin sodassa eli Oolannin sodassa englantilaiset nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt, tervahovin, pikipolttimon yksitoista laivaa, 25 000 tynnyriä tervaa ja muuta omaisuutta. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.[13][14] Onneksi tuuli kävi mantereelta merelle, minkä vuoksi itse kaupunki säästyi tuholta. Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.[13][14] Höyrylaivakauteen siirtyminen ja Ouluun ulottuvan rautatien valmistuminen 1886 vähensivät Raahen merkitystä vientisatamana.[13]

1900-luku ja 2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupankäynti Raahessa lamaantui 1900-luvulla ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui vuonna 1900, jolloin valmistui Raahe–Tuomiojan sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. Merkittävämmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti noin 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen.[13]

Sisällissodan aikana helmikuun 1. päivä vuonna 1918 valkoiset valtasivat kaupungin ottaen vangiksi 230 venäläistä.[17] Kaupungissa toimi pahamaineinen Raahen vankileiri.

Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta.[14]

Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[14] ja Vihannin kunta vuonna 2013.[18]

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[19] Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[20]

Kaupunkikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wanha Raahe, eli Puu-Raahe, on yksi Suomen parhaiten säilyneitä suomalaisia 1800-luvun puukaupunkeja. Wanhan Raahen keskipisteenä on umpikulmainen torikokonaisuus, Pekkatori, joka on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen.[11][12]

Raahen museonranta.

Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Pekkatorin aukio on rakennettu italialaiseen renessanssin tyyliin ja sitä reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot, jotka edustavat kaikki aikansa puuklassismia. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. [21]

Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen, patsas seisoo keskellä Pekkatoria nimeään kantavaa Brahenkatua pitkin merelle tähyten. Neljästä patsaasta Suomessa ensimmäisenä valmistui 1888 Walter Runebergin veistämä pronssiveistos, joka on Raahessa. Sen kopio valmistui Turkuun samana vuonna. [22]

Raahen symboli on Raahen kirkko, joka on olennainen osa kaupungin ilmettä.[23] Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entinen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon torni kohoaa 56 metriin ja kirkon sisään mahtuu istumaan 580 henkeä. Kirkkoon on tehty valmistumisen jälkeen useita peruskorjauksia, viimeisin niistä tehtiin vuosina 2010–2011, jolloin kirkon sisätiloja pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen suuntaan muun muassa väreiltään.[23]

Matkailijoita houkuttavat kaupunkiin Wanhan Raahen nähtävyyksien lisäksi myös paikalliset ravintolat, kahvilat, museot sekä kaupungin saaristo ja veneily.

Raahelaisia nähtävyyksiä:

Kastellin linnanrauniot / Kastellin jätinkirkko Pekkatori
Kruununmakasiinimuseo Raahen kirkko
Matti Lepistön veistospuisto Raahen saaristo
Pakkahuoneen museo Saloisten kotiseutumuseo
Pattijoen kirkko Soveliuksen talo
Pattijoen Kiviholvisilta Wanha Apteekki
Pekka-patsas Wanha Raahe
Raahen keskuskoulu Koulukadun päässä.
Raahen tornitalo kaupungin keskustassa.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asemakaavan on piirtänyt maanmittari Claes Claesson 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessä Wanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.[14] Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja Raahen keskuskoulua. [24]

Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.

Yksi kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on Raahen tornitalo. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 vesitorniksi, missä käytössä se toimi vuoteen 2019 asti. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994.[25]

Kylät ja kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaa Raahen kaupunginosista mielletään Raahessa kylinä. Palonkylän ja Saloisten kaupunginosia ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. Pattijoki ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä.[26]

Kiviholvisilta.
Vanha 1800-luvun lopulla rakennettu Pattijoen silta.


Raahen kaupunginosat: [27]

Terijoen salavat pyörätien varrella kesäisellä ranta-alueella.
Raahen Pikkulahtea kesällä 2020.

Kylät ja asuinalueet: [26]

· Alpua

· Haapajoki-Arkkukari

· Jokelankylä

· Ketunperä

· Vihannin kirkonkylä

· Kopsa

· Korvenkylä

· Kuusirati

· Lampinsaari

· Lasikangas eli Ylipää

· Lumimetsä

· Läntisranta

· Mattilanperä

· Myllyperä-Perukka

· Möykkyperä

· Olkijoki

· Palonkylä

· Piehinki

· Saloinen

· Sauvonmäki

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston inventoinnin mukaan Raahessa on 8 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. [28]

· Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat

· Lampinsaaren kaivosyhdyskunta

· Museosilta

· Pohjanmaan rantatie

· Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puukorttelit

· Raahen rautatieasema ja tullikamari

· Raahen seminaari

· Saloisten kellotapuli

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kokonaispinta-ala on 1 888,94 neliökilometriä, josta 12,89 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 23,44 asukasta/km2. Kaupungin edustalla sijaitsevalla suurella saaristolla on runsaasti virkistyskäyttöä ja merkittäviä luontoarvoja.[29] Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa maankohoaminen, joka kohottaa merestä uutta maata.[30]

Raahen rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen eteläpuolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.

Seutu on vähävesistöistä. Pohjanlahteen virtaa pieniä vähäpätöisiä jokia ja ojia, joista mainittakoon Pattijoki, Piehinkijoki, Piipsanjoki, Luohuanjoki ja Haapajoki. Huomattavimmat järvet ovat Viitajärvi, Kirkkojärvi sekä järveen verrattava Haapajärven tekoallas, jonka pinta-ala on 1,5 km² ja käyttötilavuus 11,5 milj. m³.[13]

Raahen saaristo, Pattijoen ja Olkijoen suistojen välinen lintuvesialue, sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde, ovat suojeltuja ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.[30]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen ilmastoa hallitsee Perämeri. Sen vuoksi kaupunki on kostean tuulinen.[31]

Raahen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,7 −4,1 −0,8 4,4 10,4 16,0 19,7 18,1 13,2 6,8 1,9 −1,3 ka. 6,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,4 −10,1 −7,0 −1,5 3,7 9,6 13,5 12,2 7,9 2,7 −2,0 −6,1 ka. 1,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,2 −6,8 −3,7 1,1 6,8 12,5 16,2 15,0 10,5 4,5 −0,1 −3,5 ka. 3,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,7
−9,4
−4,1
−10,1
−0,8
−7,0
4,4
−1,5
10,4
3,7
16,0
9,6
19,7
13,5
18,1
12,2
13,2
7,9
6,8
2,7
1,9
−2,0
−1,3
−6,1
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Saaristo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pattijoki laskee Perämereen Raahen kaupungin alueella.

Raahen edustalla on pieni saaristo, johon kuuluu muun muassa Akkunalauta, Iso-Kraaseli, Kalla, Kello, Konikari, Koninpää, Kumpele, Louekari, Maapauha, Pikku-Kraaseli, Preiskari, Puluvärkki, Rääpäkkä, Rääpäkänriutta, Smitinriutta, Smitti, Tasku, Ulkopauha, Ämmä, Äijä. Aivan kaupungin edustalla ovat Ulko-Fantti, Maa-Fantti ja Musta.

Kumpeleen eteläpuolella on maankohoamisen vuoksi niemeksi muuttunut Lapaluoto. Isoimpia lahtia ovat Kuljunlahti, lähes järveksi kuroutunut Siniluodonlahti ja Tammilahti sekä avara Kultalanlahti. Maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon muotoa ja saaristoa. Useita saaria kohoaa, vanhat väylät madaltuvat ja saaret muuttuvat niemiksi. Raahe perustettiin aikanaan Kaupunginlahteen pistävälle niemelle. Noihin aikoihin meri oli rantaan saakka niin syvä, että suuretkin laivat saattoi esteettä purjehtia Kauppatorin rantaan. Merenpohjan kohoaminen ja pohjan liettyminen ovat muuttaneet kulkureittejä. Vielä 1800-luvun puolivälissä voitiin soutaa Pitkäkarin ja mannermaan välitse Härkäsalmea myöten Pattijoen suulle. Samoin raskailla proomuilla kuljettiin nykyään umpeen kasvaneen Mustan ja Maa-Fantin välisestä salmesta. Kaupunginlahtikin on matala, liettynyt ja maatumaisillaan.[13]

Raahen saaristo tarjoaa ympärivuotisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilypalveluja, ja se palkittiin Vuoden Retkikohde -tunnustuksella vuonna 2016.[32] Suurin osa saaristosta kuuluu Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.[30]

Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.[30]

Kallio- ja maaperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen kallioperä on vaihteleva. Pitkässäkarissa ja läheisillä saarilla kallioperä on plagioklaasiporfyriittiä. Kaupungin ydinalueen tuntumassa kallioperä on graniittia. Lapaluodossa ja Antinkankaalla kiilleliuskeita ja fylliittejä. Eteläosissa on amfiboliittia. Saaristossa on tyrskyjen paljastamia silokallioita. Pattijoen rajalla on runsaasti suuria siirtolohkareita ja paljaita kallioita kuten Nahkakallio ja Jylhänkalliot. Pattijoen kohdilla kallioperä rannikolla on kiillegneissiä. Sisämaahan päin kivilaji vaihettuu graniittigneissiksi ja graniitiksi. Entisen Vihannin kunnan alueella on myös pieniä gabro- ja dioriittialueita. Lampinsaaressa on sinkkipitoinen malmio, jossa on myös kuparia, rikkiä ja lyijyä.[13]

Hiekka on Raahen seudun yleisin irtain maalaji. Sitä on laajoilla alueilla muun muassa Piehinkijoen eteläpuolella. Rannikolla on myös lentohiekkakenttiä. Laajat moreenikumpareita käsittävät ja paikoin soiden rikkomat hiekkakankaat jatkuvat rannikolta syvälle sisämaahan, Pattijoen kohdilla esiintyy myös turvetta, savikoita alueella esiintyy vähän. Vihantiin päin mentäessä maalaji muuttuu hyvin moreenipitoiseksi. Huomattavimmat harjut ovat Vihanninharju ja Lumijärvenkangas. Lumijärvenkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.lähde?

Metsät ja suot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen metsät ovat osin soistuneita kuusi- ja mäntymetsiä. Rannikoilla kasvaa sankkoja leppäpensastoja sekä tyrniä. Merenrannoilla on laajahkoja rantaniittyjä, joilla on muun muassa Jäämeren rannikon kasviharvinaisuuksia, kuten ruijanesikko ja vihnesara. Seudun suot, Juttisuo, Peuraneva ja Ispinäneva, Märsyneva, Kuuhkamonneva, Ahmaneva sekä osittain Raahen alueelle tuleva Hirvineva. Raahen nevat ovat vaatimattomia verrattuna Pohjanmaan suuriin nevoihin.

Kunnalliset asiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen raatihuone on rakennettu vuonna 1839.
Raahen kuntaliitokset. Saloisten kunta liittyi Raaheen 1973, Pattijoki 2003 ja Vihanti 2013.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupunginjohtajana toimii Leena Mikkola-Riekkinen. Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Anu Mattila ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Nina Pulkkanen. Raahen kaupunginvaltuusto koostuu 43 jäsenestä ja kaupunginhallitus 11 jäsenestä.[33] Valtuuston suurin puolue kaudella 2021–2025 on Keskusta 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat Perussuomalaiset (7), Vasemmistoliitto (7), SDP (6), Kokoomus (5), Kristillisdemokraatit (1) ja Vihreät (1).

Raahen kaupungissa toimii myös nuorisovaltuusto, joka perustettiin vuonna 1998.

Kunta- ja alueliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen seutukunnan muodostavat Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, Pattijoen kunta vuonna 2003[14] ja Vihannin kunta vuonna 2013.[18]

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.[20]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen väkiluku oli vuoden 2014 alussa 25 507 ihmistä. [34] Asukasluvultaan Raahe on Suomen 42. suurin kunta. Asukastiheys on kaupungissa 42,75 asukasta per neliökilometri. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032. Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa. Ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä ja 19 160 henkeä vuonna 2040. [35]

Vuoden 2013 lopussa kaupungin asukkaista 0–14-vuotiaita oli 19,3 prosenttia, 15–64-vuotiaita 61,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,2 prosenttia. [36]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Raahen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 27 362
1985
  
 28 431
1990
  
 27 999
1995
  
 27 690
2000
  
 26 766
2005
  
 25 746
2010
  
 25 656
2015
  
 25 165
2020
  
 24 679
Lähde: Tilastokeskus.[37]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Raahessa oli 25 001 asukasta, joista 21 652 asui taajamissa, 3 197 haja-asutusalueilla ja 152:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raahen taajama-aste on 87,1 %.[38] Raahen taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[39]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Raahen keskustaajama 18 986
2 Vihannin kirkonkylä 1 124
3 Haapajoki-Arkkukari 717
4 Piehinki 370
5 Lampinsaari 248
6 Olkijoki 207

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen kirkko 2019.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Raahessa toimii Raahen seurakunta, joka toimii myös Siikajoen kunnan alueella.[40]

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Suomen vanhin, vuonna 1882 perustettu kauppaopisto Raahessa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raahen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta[41] ja Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raahen helluntaiseurakunta.[42]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raahen kaupungin nykyisellä alueella.[40]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen seminaari.

Raahe on tunnettu koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan.[14] Vuonna 2024 Raahessa toimii 13 peruskoulua, joista 9 on alakouluja, 2 yläkouluja ja 2 yhtenäiskouluja. Raahen kaupunki kokonaisuudessaan on yksi oppilaaksiottoalue, jossa opiskelee yhteensä noin 2965 lasta ja nuorta.[43]

Raahessa toiseen asteen opintoihin koulutusvaihtoehtoja tarjoavat Raahen lukio, Koulutuskeskus Brahe sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu.[44]


Raahen kaupunki omistaa Raahen musiikkiopiston, joka on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen liittyvien taidemuotojen opetusta. Musiikkiopistossa opiskelee lähes 500 lasta ja nuorta, joista noin 120 kuuluu musiikkileikkikouluopetuksen piiriin. [45] Raahen kaupunki ylläpitää myös kansalaisopistoa, Raahe-opistoa, joka tarjoaa liikunnan, kielten sekä taito- ja taideaineiden lisäksi erilaisia yleissivistäviä aineita. Sen toiminta-alueena on Raahen kaupunki sekä Pyhäjoenkunta. Raahe-opisto toimii vapaan sivistystyön perustehtävän mukaisesti ja noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita. [46]


Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia AMK-koulutuksia on voinut suorittaa Raahessa vuodesta 2018 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Koulutuskeskus Brahen ja Pohteen kanssa. Koulutuksia järjestetään sekä päivä- että monimuoto-opetuksena. Korkeakouluopiskelijoita on Raahessa kaikkiaan noin 250. [47]

Raahessa käynnistyneitä koulutuksia ovat:

  • Tieto- ja viestintätekniikan insinööri
  • Konetekniikan insinööri
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri
  • Tietojenkäsittelyn tradenomi, peliala
  • Sairaanhoitaja

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Raahen toimipaikka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja sekä erilaisia yleisötilaisuuksia.


Raahessa toimi vuoteen 2014 saakka Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö, joka koulutti insinöörejä ja tradenomeja. Insinööriopiskelijoita oli runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Toiminta sai alkunsa Raahen tietokonealan teknillisenä oppilaitoksena vuosi 1972–1999. Insinöörikoulutus siirtyi hallinnollisesti Oulun seudun ammattikorkeakoululle vuonna 1997, jolloin Raaheen perustettiin ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö. Loput oppilaitoksen toiminnoista siirtyi ammattikorkeakouluun vuonna 1999.[48]

Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa Raahen yksikkö oli Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu. Kaikkiaan Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta kesti Raahessa 12 vuotta, mutta lakkautettiin toimitilojen vuokraospimuksen päätyttyä vuonna 2014. [49]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Raahen kaupungissa sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien alueella. Palveluihin kuuluu esimerkiksi lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, laboratoriapalvelut, lääkäripäivystys, osastohoito ja mielenterveyspalvelut. [50]

Raahen terästehdas.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791.[14] Vuonna 2023 kaupungin veroprosentti oli 8,61 %.[51] Raahen seutukunta tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee SSAB:n terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35 000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat.

Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[52]

Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden näivettämästä kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) verkostoon sekä ProMetal-osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin.[53]

Raahen työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia.[54]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen rautatieasema.

Raahen kautta kulkee valtatie 8 ja kaupunki on Iisalmesta tulevan kantatie 88:n toinen päätepiste lännessä.

Raahen alueella liikennöidään kaupunkimaista joukkoliikennettä paikallisbusseilla ja palveluliikenteen autoilla. Lisäksi linja-autoasemalta on yhteysliikennettä Vihannin rautatieasemalle sekä Oulun lentoasemalle.

Raahen rautatieasema poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta.[55] Raahea lähin henkilöliikenteen rautatieasema on 33 kilometrin päässä Ruukissa sijaitseva Ruukin rautatieasema. Vihannin asema (37 km) kuuluu nykyisin vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunkiin.

Satamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[52]

Raahen satamassa on kolme satamanosaa, SSAB, Syväsatama ja Lapaluoto. Sataman etuina ovat säännölliset reitit Englantiin, Välimerelle ja Baltian alueelle. Raahen sataman valttina on sen logistinen sijoittumispaikka. [56]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen ystävyyskaupunkeja ovat:[57]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria Myötätuulta sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.[58]

Raahessa on toiminut elokuvateatteri Bio Huvimylly. Tontin vuokrasopimuksen päätyttyä elokuvateatteritoiminta on kuitenkin siirtynyt Tapahtumatalo Raaheen.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen kaupunki järjestää vuosittain tapahtumia Raahessa. Tapahtumien täyteisen kesän Raahessa perinteisesti aloittavat kotiseutupäivät kesä-heinäkuun vaihteessa. Pekanpäivät ovat yhdistelmä historiaa, paikallisia perinteitä, ruokaa, musiikkia, tanssai ja taidetta. Kotiseutujuhlan yhteydessä on perinteenä, että kaupungin perustaja Pehr Brahen patsas kukitetaan ruususeppeleellä ja Raahen Museonrannassa kotiseutulippu vedetään salkoon juhlallisin menoin. Eri toimijoiden järjestämiä osatapahtumia järjestetään kotiseutujuhlan ajan ympäri kaupunkia. [59]

Muita vuosittaisia tapahtumia ovat muun muassa kesäisin Raahen musiikkiviikot, Taiteiden yö, Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät, Sulatto nuortentapahtuma ja Raahen Rantajatsit sekä talvella joulun alla Annanpäivät, Seminaarin Joulu ja Wanhan Raahen Joulukalenteri. [60]

Herännäisten herättäjäjuhlat järjestettiin Raahessa vuonna 1951 ja vanhoillislestadiolaisten suviseurat vuonna 1962.[61][62] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Raahessa vuonna 2011.[63]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen museo koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruunumakasiinin museo. Muita Raahen museon toimipisteitä ovat Soveliuksen talo, Wanha apteekki, Saloisten kotiseutumuseo, Ojalan kotiseutumuseo sekä Olkijoen rauhanpirtti. [64]

Raahen Pakkahuoneen museo on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo. Se siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen vuonna 1848 valmistuneeseen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen, jossa toimi aikoinaan myös Raahen merimieshuone. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Raahen Pakkahuoneen museo on Suomen vanhin paikallismuseo ja se on myös vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo.[65]

Kruununmakasiinimuseo esittelee muun muassa purjelaivakauden elämää sekä merkittävän kokoelman 1600-luvun kirkkoveistoksia.[64] Kruununmakasiininmuseo esittelee Raahen historiasta esihistoriasta nykypäivään. Vuonna 1852 valmistunut makasiinirakennus muutettiin museon varasto-, näyttely- ja toimitilaksi ja avattiin yleisölle 2012 Raahen museon täyttäessä 150 vuotta. [66] Raahen museon arvokkain kohde on 1700-luvulta peräisin oleva Wanha herra, joka on maailman vanhin säilynyt sukelluspuku.[67]

Taide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumatalo Raahessa toimii Galleria Myötätuuli, jossa esillä on vaihtuvia näyttelyitä. Galleriassa on tarjolla monipuolisesti taidetta, maalauksia, tekstiilitaidetta, valokuvia, kädentaitoja, veistoksia, installaatioita tai lasten ja nuorten taidetta.

Kari Juvan veistospuisto perustettiin Raahessa Raatihuoneenpuistoon kesällä 2008. Puistossa esillä on 19 Kari Juvan teosta, jotka ovat pronssista valettuja veistoksia. Vuonna 2018 teosten ympärille istutettiin pensaita, ruusuja sekä monivuotisia perennoja, joiden lisäksi kukkasipulit tuovat kukkia patsaiden ympärille keväästä lähtien. [68]

Lisäksi Raahen Pattijoella sijaitsee Matti Lepistön veistospuisto, joka on raahelaisen ITE-taiteilijan veistoksia. Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Veistospuisto koostuu eläin- ja ihmisveistoksista sekä mytologiasta ja surrealistisesta taiteesta. Kaiken kaikkiaan puisto koostuu miltei 300 veistoksesta. [69]

Teatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahessa toimii harrastajateatteri. Raahen teatteri tuottaa omana toimintanaan 2-4 ensi-iltaa vuodessa. Toimintaa harjoittaa Raahen Teatteri ry. Raahen teatteritalo on 110-vuotias jugend-talo Wanhan Raahen rajalla, jonka sisätiloissa on toiminnassa teatterisali. Kesäisin ulkotiloissa toimii kesäteatteripiha.[70]

Media ja viestintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahessa ilmestyvät paikallislehti Raahen Seutu ja ilmaisjakelulehti Raahelainen.

Radio Pooki on puolivaltakunnallinen radiokanava, joka soittaa kotimaista tanssimusiikkia. Se aloitti toimintansa Raahessa lokakuussa 1989, jolloin se kuului vain Raahen seudulla. Radio Pooki on palkittu vuoden radiona vuosina 2024 sekä 2005. Lisäksi kanava on valittu vuoden paikallisradioksi vuosina 2017, 2019 ja 2020. [71]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttyä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat, jonka edustusjoukkue pelaa miesten Superpesistä. Kaudella 2008 joukkue voitti Suomen mestaruuden.

Raahen jääkiekkoseura Raahe-Kiekko pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. Futsalissa raahelainen AS Moon pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Futsal Ykkösessä.

Yleisurheilua Raahessa toimittaa yleisurheiluseura Raahen Vesa. Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1 500 katsojaa ja urheilukentälle 2 500 katsojaa.[72]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt kuoriperunat, halstisilakat, alatoopi, huituvelli ja Raahen krivat eli ruokasoodalla kohotetusta taikinasta uppopaistetut ja sokerilla kuorrutetut rinkelit.[73]

Raahe-koirat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahelaiset posliinikoirat, eli laivakoirat, ovat raahelaista uudistuotantoa, joiden esikuvana ovat olleet merimiesten Englannista tuomat Staffordshiren posliinikoirat. Raahelainen posliinitaiteilija Kirsti Niemelä loi idean Raahe-koirista 1980-luvun alussa. Raahe-koirat eivät edusta mitään rotua kuten niiden englantilaiset esikuvansa. Koirista on muodostunut suosittuja lahjaesineitä ja matkamuistoja. [74]

Raahe oli purjelaivakaupunki 1860-luvulla, jolloin raahelaismiehiä toimi merimiehinä. He toivat kotiin matkoiltaan tuliaisina mm. posliinisia laivakoiria. Merimiesten vaimot asettelivat koirat ikkunalle ja koirista muodostui omanlaisensa merkkikielensä: koirien asento viestitti kaupungin väelle, oliko perheen merimies kotona vai ei. Kun koirat katsoivat ikkunasta ulos, oli isäntä merillä ja kun tämä oli palannut kotiin, käännettiin koirat katsomaan taloon sisälle päin. Nykyraahelaiset kunnioittavat merellistä menneisyyttään koristamalla kotinsa edelleen Raahe-koirilla.[75]

Tunnettuja raahelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilijoita

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kaupunginjohtaja Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  7. ↑ Kaupunginhallitus Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  8. ↑ Kaupunginvaltuusto Raahen kaupunki. Viitattu 26.4.2022.
  9. ↑ Kuntavaalit 2021 – Raahe Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 6.8.2021.
  10. ↑ Auno Aunola ja Arto Pikkarainen: Raahe – monet kasvot. Raahe: Raahen PR-palvelut, 2009. ISBN 978-952-92-5521-4.
  11. ↑ a b Raahen kaupungin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ a b Pohjoisessa on ainutlaatuisen arvokas puukaupunki, jonka ränsistymistä vastaan taistellaan nyt uusin keinoin Yle. 9.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
  13. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  14. ↑ a b c d e f g h i j Raahen kaupunki: Raahen historiasta raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  15. ↑ Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 791. Viitattu 22.12.2019.
  16. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Ookko kuullu edu.raahe.fi. Arkistoitu 7.4.2009. Viitattu 2.4.2008.
  17. ↑ Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 68. WSOY, 1956.
  18. ↑ a b Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä HS.fi. 23.5.2012. Viitattu 25.3.2022.
  19. ↑ Leppävuori, Anna: Raahen seudulla harkitaan yhdeksi kaupungiksi yhdistymistä – Oulussa kuntaliitokset eivät nyt kiinnosta Yle Uutiset. 12.1.2015. Viitattu 27.2.2022.
  20. ↑ a b Myllykoski, Timo: Raahen alueen kuntaliitos kaatumassa – Pyhäjoki hylkäsi yksimielisesti Kaleva. 23.4.2015. Viitattu 15.4.2022.
  21. ↑ RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 12.6.2024.
  22. ↑ Pietari Brahen patsaat. Wikipedia, 1.3.2024. Artikkelin verkkoversio. fi
  23. ↑ a b Raahen kirkko. Wikipedia, 10.2.2023. Artikkelin verkkoversio. fi
  24. ↑ Raahe info: Kirkkokatu 20 raahe.info. Viitattu 2.4.2008.
  25. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Tornitalo työllisti edu.raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  26. ↑ a b Raahen kaupunki: Raahen kylät ja asuinalueet raahe.fi. Arkistoitu 6.8.2013. Viitattu 13.6.2013.
  27. ↑ Kaupunginosat Raahen kaupunki. Viitattu 2.4.2019.
  28. ↑ RKY  ι  Hakutulos www.rky.fi. Viitattu 12.6.2024.
  29. ↑ Raahen saaristo 3.5.2021. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
  30. ↑ a b c d Raahen kaupunki: Luonnonsuojelu raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  31. ↑ Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maisemaselvitys (Sivu 4) 20.1.2005. Raahen kaupunki. Viitattu 28.3.2023.
  32. ↑ Raahen saaristo on vuoden retkikohde Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2021.
  33. ↑ Raahen kaupunki: Raahen organisaatiokaavio raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2014. Viitattu 2.4.2008.
  34. ↑ Tietoa Raahesta Raahen kaupunki. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 19.11.20014.
  35. ↑ Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma
  36. ↑ Raahe Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2014.
  37. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  38. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  39. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  40. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  41. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  43. ↑ Peruskoulut Raahen kaupunki. Viitattu 25.3.2023.
  44. ↑ Ammatillinen koulutus | Raahe.fi www.raahe.fi. 24.11.2022. Viitattu 12.6.2024.
  45. ↑ Musiikkiopisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 11.6.2024. Viitattu 12.6.2024.
  46. ↑ Raahe-opisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 11.6.2024. Viitattu 12.6.2024.
  47. ↑ Korkeakouluopetus | Raahe.fi www.raahe.fi. 8.5.2023. Viitattu 12.6.2024.
  48. ↑ Raahen tietokonealan oppilaitos. Wikipedia, 27.6.2021. Artikkelin verkkoversio. fi
  49. ↑ Tietoa yhdistyksestä raahensenioriopet.osj.fi. Viitattu 13.6.2024.
  50. ↑ Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde | Raahe.fi www.raahe.fi. 1.11.2023. Viitattu 13.6.2024.
  51. ↑ Talousarvio 2.1.2023. Raahen kaupunki. Viitattu 29.3.2023.
  52. ↑ a b Raahen satama: Yleistietoa portofraahe.fi. Viitattu 2.4.2008.
  53. ↑ Raahen kaupunki: Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 2.4.2008.
  54. ↑ Raahen kaupunki: Raahesta raahe.fi. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 2.4.2008.
  55. ↑ Raahen kaupunki: Liikenne raahe.fi. Arkistoitu 4.6.2012. Viitattu 3.4.2008.
  56. ↑ Sataman info Raahen satama. Viitattu 13.6.2024.
  57. ↑ a b c Ystävyyskaupungit | Raahe.fi www.raahe.fi. 16.8.2022. Viitattu 13.6.2024.
  58. ↑ Raahen kaupunki: Raahen kulttuuri raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
  59. ↑ Pääsivu :: Pekanpäivät www.pekanpaivat.fi. Viitattu 13.6.2024.
  60. ↑ Vuotuiset tapahtumat | Raahe.fi www.raahe.fi. 20.5.2024. Viitattu 13.6.2024.
  61. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  62. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  63. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  64. ↑ a b Tietoa museoista | Raahen Museo raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  65. ↑ Raahen museo: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 3.4.2008.
  66. ↑ Kruununmakasiinimuseo | Raahen Museo raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  67. ↑ Wanha herra. Wikipedia, 25.7.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
  68. ↑ Kari Juvan Veistospuisto | Raahe.fi www.raahe.fi. 7.11.2023. Viitattu 13.6.2024.
  69. ↑ Matti Lepistön veistospuisto | Visit Raahe www.visitraahe.fi. Viitattu 13.6.2024.
  70. ↑ Raahen Teatteri | Visit Raahe visitraahe.fi. Viitattu 13.6.2024.
  71. ↑ Mika Kuki: Radio Pooki on vuoden radio Radio Pooki. 13.4.2024. Viitattu 13.6.2024.
  72. ↑ Koivuluodon urheilupuisto: Yleistietoa raahe.fi. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 3.4.2008.
  73. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  74. ↑ Posliinikoirat | Raahen Museo www.raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.
  75. ↑ Posliinikoirat | Raahen Museo www.raahenmuseo.fi. Viitattu 13.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raahe&oldid=22493823”