Ero sivun ”Sinetti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki wikiaineistoon |
Botti korvasi tiedoston Pieczęć_Jagiełły.jpg tiedostolla Majestic_Seal_of_the_Realm_of_Wladislaus_II_of_Poland_(16th_century_copy).jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: [[:c:COM |
||
| (8 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee merkkiä. [[Sinetti (lehti)|Sinetti]] on myös lehti.}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee merkkiä. [[Sinetti (lehti)|Sinetti]] on myös lehti.}} |
||
{{Monta kuvaa |
|||
| ⚫ | |||
| tasaus = right |
|||
| ⚫ | '''Sinetti''' |
||
| suunta = pysty |
|||
| leveys = 250 |
|||
| kuva1 = Majestic Seal of the Realm of Wladislaus II of Poland (16th century copy).jpg |
|||
| ⚫ | |||
| kuva2 =Tunnuslukusinetti.jpg |
|||
| kuvateksti2 =Pankkitoiminnassa kuluttajille tutuin sinetti lienee tunnuslukusinetti, joka peittää pankkikortin PIN-koodin. |
|||
}} |
|||
| ⚫ | '''Sinetti''' on henkilön tai yhteisön tunnus, joka painetaan [[Leimasin|leimasimella]] pehmeään aineeseen (esimerkiksi [[vaha]]an tai sulaan [[Kirjelakka|lakkaan]]) tai puristetaan paperiin. Sillä voidaan sinetöidä eli sulkea asiakirja tai varmistaa sen aitous. Sinettiä käytetään myös ovien tai rasioiden sulkemiseen. Sinettejä tutkii [[sigillografia]] eli sinettitiede, joka on historian aputiede. |
||
Henkilökohtainen sinetti korvasi keskiajalla allekirjoituksen, ja monien tuolloisten asiakirjojen alareunat ovatkin täynnä sinettejä<ref>[ |
Henkilökohtainen sinetti korvasi [[Keskiaika|keskiajalla]] allekirjoituksen, ja monien tuolloisten asiakirjojen alareunat ovatkin täynnä sinettejä<ref>[https://web.archive.org/web/20090104233655/http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/sinetti.html Keskiaikainen sinetti]. Kyllikki Männikkö, tkukoulu.fi (Web Archive 4.1.2009). Viitattu 20.10.2016.</ref>. Sinetti oli kuitenkin [[Nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksen]] muodossa käytössä jo 3000-luvulla eaa. [[Mesopotamia]]ssa<ref name=bie>{{Kirjaviite | Tekijä = Hans Biedermann | Nimeke = Suuri symbolikirja | Vuosi = 1993 | Sivu = 339–340| Selite= Suom. Pertti Lempiäinen| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-18537-X}}</ref>. |
||
[[Sormus|Sinettisormukset]] tulivat käyttöön antiikin Kreikassa ja Roomassa<ref name=bie />, ja ne olivat suosittuja 1100-luvulta keskiajan loppuun. Kuviona niissä oli yleensä vaakuna. Sinettiä ja sinetöimistä käytetään raamatullisina symboleina jo Vanhassa testamentissa, esimerkiksi kertomuksessa [[Joosef (Jaakobin poika)|Joosefista]] Egyptissä. Uuden testamentin [[Johanneksen ilmestys]] kuvaa ''Seitsemän sinetin kirjaa'', jonka sinetit Karitsa avasi. Jeesuksen hauta lukittiin sinetillä<ref name=bie />. |
[[Sormus|Sinettisormukset]] tulivat käyttöön [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] ja [[Rooman valtakunta|Roomassa]]<ref name=bie />, ja ne olivat suosittuja 1100-luvulta keskiajan loppuun. Kuviona niissä oli yleensä [[vaakuna]]. Sinettiä ja sinetöimistä käytetään raamatullisina symboleina jo [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]], esimerkiksi kertomuksessa [[Joosef (Jaakobin poika)|Joosefista]] Egyptissä. Uuden testamentin [[Johanneksen ilmestys]] kuvaa ''Seitsemän sinetin kirjaa'', jonka sinetit Karitsa avasi. Jeesuksen hauta lukittiin sinetillä<ref name=bie />. |
||
Valtion sinetti oli |
Valtion sinetti oli [[sinetinvartija]]n hallussa. Sinetin väärentämisestä tuomittiin kuolemaan{{selvennä|keskiajalla? 19.10.2016}}. Suomen vanhin säilynyt sinetti on piispa [[Bero]]n sinetti noin vuodelta 1250. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 16: | Rivi 21: | ||
* [[Bulla]] |
* [[Bulla]] |
||
* [[Leimasinetti]] |
* [[Leimasinetti]] |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
| Rivi 24: | Rivi 33: | ||
{{Tynkä/Heraldiikka}} |
{{Tynkä/Heraldiikka}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Sigillografia]] |
||
Nykyinen versio 19. maaliskuuta 2024 kello 10.56
Sinetti on henkilön tai yhteisön tunnus, joka painetaan leimasimella pehmeään aineeseen (esimerkiksi vahaan tai sulaan lakkaan) tai puristetaan paperiin. Sillä voidaan sinetöidä eli sulkea asiakirja tai varmistaa sen aitous. Sinettiä käytetään myös ovien tai rasioiden sulkemiseen. Sinettejä tutkii sigillografia eli sinettitiede, joka on historian aputiede.
Henkilökohtainen sinetti korvasi keskiajalla allekirjoituksen, ja monien tuolloisten asiakirjojen alareunat ovatkin täynnä sinettejä[1]. Sinetti oli kuitenkin nuolenpääkirjoituksen muodossa käytössä jo 3000-luvulla eaa. Mesopotamiassa[2].
Sinettisormukset tulivat käyttöön antiikin Kreikassa ja Roomassa[2], ja ne olivat suosittuja 1100-luvulta keskiajan loppuun. Kuviona niissä oli yleensä vaakuna. Sinettiä ja sinetöimistä käytetään raamatullisina symboleina jo Vanhassa testamentissa, esimerkiksi kertomuksessa Joosefista Egyptissä. Uuden testamentin Johanneksen ilmestys kuvaa Seitsemän sinetin kirjaa, jonka sinetit Karitsa avasi. Jeesuksen hauta lukittiin sinetillä[2].
Valtion sinetti oli sinetinvartijan hallussa. Sinetin väärentämisestä tuomittiin kuolemaan. Suomen vanhin säilynyt sinetti on piispa Beron sinetti noin vuodelta 1250.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keskiaikainen sinetti. Kyllikki Männikkö, tkukoulu.fi (Web Archive 4.1.2009). Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b c Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 339–340. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sinetti.
