Ero sivun ”Siperianmaaorava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
nb |
p Käyttäjän 188.67.180.129 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Yooshimen fin tekemään versioon. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| kuva = Streifenhoernchen.jpg |
| kuva = Streifenhoernchen.jpg |
||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia'' |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Ravinto == |
== Ravinto == |
||
Siperianmaaorava syö lähinnä [[havupuut|havupuiden]] siemeniä, mutta se voi käyttää ravinnokseen myös [[lehtipuut|lehtipuiden]] siemeniä ja pähkinöitä. Lemmikkinä orava syö suurinpiirtein samaa ruokaa kuin esimerkiksi [[hamsterit]], eli siemensekoitusta. Sille voi antaa myös pieniä määriä hedelmiä mutta ei liikaa, koska ne voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja kipuja. |
Siperianmaaorava syö lähinnä [[havupuut|havupuiden]] siemeniä, mutta se voi käyttää ravinnokseen myös [[lehtipuut|lehtipuiden]] siemeniä ja pähkinöitä. Lemmikkinä orava syö suurinpiirtein samaa ruokaa kuin esimerkiksi [[hamsterit]], eli siemensekoitusta. Sille voi antaa myös pieniä määriä hedelmiä mutta ei liikaa, koska ne voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja kipuja. |
||
== Lisääntyminen == |
== Lisääntyminen == |
||
Versio 9. toukokuuta 2014 kello 17.05
| Siperianmaaorava | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Xerinae |
| Tribus: | Marmotini |
| Suku: | Maaoravat Tamias |
| Laji: | sibricus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Siperianmaaorava (Tamias sibiricus) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Se on ainoa Amerikan mantereen ulkopuolella elävä maaoravalaji.
Tuntomerkit
Täysikasvuisen siperianmaaoravan ruumis on 13–16 senttimetriä pitkä, eli eläin on huomattavasti tavallista oravaa pienempi. Selässä sillä kulkee pituussuunnassa viisi tummanruskeaa raitaa, joiden välit ovat vaaleat tai ruosteenruskeat. Vatsapuolella on myös harmaata sekä hieman valkoista. Poskipussit ovat sisäiset ja tuuhea häntä on lähes ruumiin mittainen.
Levinneisyys
Siperianmaaoravan levinneisyys ulottuu Luoteis-Venäjältä Äänisen itäpuolelta tundran eteläpuoliseen Siperiaan, Japaniin ja Koreaan saakka. Laji on saattanut aiemmin elää myös Ruotsissa ja Suomessa.[3][4] Kirjallisuudessa on mainittu havainnot Ruotsin Taalainmaalta 1700-luvun lopulta ja Suomen Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta 1800-luvun lopulta. Museonäytteitä tai muita varmoja todisteita ei kuitenkaan ole säilynyt.[4]
Siperianmaaorava viihtyy taigametsissä, etenkin niiden hakkuualueilla, aroalueen metsäsaarekkeissa ja jokivarsien pensaikoissa. Siperianmaaorava elää havu- ja sekametsissä, joiden ruohokasvillisuus on runsas.
Siperianmaaoravaa on alettu pitää myös lemmikkieläimenä.
Ravinto
Siperianmaaorava syö lähinnä havupuiden siemeniä, mutta se voi käyttää ravinnokseen myös lehtipuiden siemeniä ja pähkinöitä. Lemmikkinä orava syö suurinpiirtein samaa ruokaa kuin esimerkiksi hamsterit, eli siemensekoitusta. Sille voi antaa myös pieniä määriä hedelmiä mutta ei liikaa, koska ne voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja kipuja.
Lisääntyminen
Sukukypsyyden maaoravat saavuttavat 8–12 kuukauden ikäisinä ja normaalisti ne saavat vain yhden poikueen vuodessa. Siperianmaaoravanaaraalla on ensimmäinen kiimapäivä yleensä tammi-maaliskuun välisenä aikana. Naaras ilmoittaa kiimastaan korvia vihlovalla piipityksellä. Jos pariutumista ei sen aikana tapahdu, kiima uusiutuu 10 päivän kuluttua ensimmäisestä. Naaras kantaa noin kuukauden ajan ja synnyttää 1–13 poikasta, mutta useimmiten määrä on 2–5 oravayksilöä.
Elintavat
Siperianmaaorava liikkuu päiväsaikaan. Maaorava herää varhain aamusta ja touhuaa aktiivisesti koko päivän, jonka jälkeen se käpertyy pesäkoloonsa nukkumaan illalla kello kuuden ja kahdeksan välillä. Syksyllä talven lähestyessä siperianmaaorava alkaa kerätä talvivarastoja ja hamstraa ruokakupistaan joka ikisen siemenen ja pähkinän parempaan talteen. Iltojen pimetessä siperianmaaorava nukkuu joka päivä hieman enemmän. Luonnossa se horrostaa koko talven[4] eli viisi-kuusi kuukautta. Lemmikki ei nuku talviunta lämmitetyissä huonetiloissa, sillä sen on välillä herättävä syömään talvivarastojaan.
Lähteet
- WSOY: Suuri eläinkirja
Viitteet
- ↑ Tamias sibiricus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Tamias sibiricus (TSN 632477) itis.gov. Viitattu 23.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Haukkovaara, Olli: Suomessa tavatut nisäkäslajit (versio 5.0 - 25.11.1997) Metla.fi. 26.11.1997. Suomen Nisäkästieteellinen Seura ry. Viitattu 11.4.2011.
- ↑ a b c Haukkovaara, Olli: Kysymyksiä ja vastauksia – siperianmaaorava Metla.fi. 26.11.1997. Suomen Nisäkästietellinen Seura ry. Viitattu 11.4.2011.