Ero sivun ”Skaran hiippakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tietolaatikko + Commonscat
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(23 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 14: Rivi 14:
| alueen_nimi3 = [[Skaran tuomiokirkko]]
| alueen_nimi3 = [[Skaran tuomiokirkko]]
| aluetyyppi4 = [[Piispa]]
| aluetyyppi4 = [[Piispa]]
| alueen_nimi4 = [[Erik Aurelius]]
| alueen_nimi4 = [[Åke Bonnier]]
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_nimeke = Perustettu
| perustettu_päivämäärä = 1070-luku
| perustettu_päivämäärä = 1070-luku
| kotisivu = [http://www.svenskakyrkan.se/skarastift/ Svenska kyrkan - Skara stift]
| kotisivu = [http://www.svenskakyrkan.se/skarastift/ Svenska kyrkan - Skara stift]
}}
}}
'''Skaran hiippakunta''' ({{k-sv|Skara stift}}) on yksi [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] 13 hiippakunnasta.


Hiippakunta on vanhin Ruotsin hiippakunnista, ja se on saanut alkunsa 1000-luvun alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/skarastift/darfor-grundades-skara-stift​|nimeke=Därför grundades Skara stift|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=9.1.2021|kieli={{sv}}}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Skaran hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Thurgot, joka oli kotoisin Saksasta [[Bremen]]ista. Skaran hiippakunta sai alkunsa englantilaisten ja saksalaisten lähetyssaarnaajien toimiessa Länsi-Ruotsissa noin vuonna 1000. Kuningas [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] kaste Husabyn lähteellä oli keskeinen tapahtuma koko Ruotsin kristillistämisessä. Husaby oli kuninkaankartano ja todennäköisesti se oli varhainen piispanistuin, joka aikaa myöten kehittyi Skaran hiippakunnaksi. Keskiajalla Sakaran hiippakuntaan kuuluivat myös [[Värmlanti]] ja [[Dalsland]]. [[Vänern]]järvi muodosti luonnollisen eri alueita yhdistävän kulkureitin.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.svenskakyrkan.se/skarastift/stiftets-historia​ |nimeke= Stiftets historia |ajankohta= 9.1.2021 |julkaisija= Svenska kyrkan |viitattu= |kieli= {{sv}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
'''Skaran hiippakunta''' on yksi [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] 13 hiippakunnasta. Se on Ruotsin ensimmäinen hiippakunta, ja se perustettiin [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] aikana vuonna [[1014]]. Ensimmäinen piispa kantoi nimeä Thurgot, ja oli kotoisin [[Saksa]]n [[Bremen]]istä. Hiippakunta on nykyisin jaettu 11 rovastikuntaan, 59 pastoraattiin ja 252 seurakuntaan. Hiippakunnan alueella sijaitsee yli 430 kirkkoa ja kappelia. Hiippakunnan vaikutusalueella asui vuoden [[2004]] alussa 520 164 ihmistä, joista 83,4 prosenttia kuului Ruotsin kirkkoon.


Hiippakunnan perustamisvuotena pidetään vuotta 1014<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.svenskakyrkan.se/stiften |nimeke=Stiften| julkaisija = Svenska kyrkan | viitattu=9.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref> ja vuonna 2014 vietettiin hiippakunnan 1000-vuotisjuhlaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kungahuset.se/kungafamiljen/aktuellahandelser/aktuellt2014/kronprinsessparetfiradeskarastift1000ar.5.5c58ab1145278c0bc446d43.html|nimeke=​ Kronprinsessparet firade Skara stift 1000 år| julkaisu= Kunghuset.se |viitattu=9.1.2021|kieli={{sv}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20210418210507/https://www.kungahuset.se/kungafamiljen/aktuellahandelser/aktuellt2014/kronprinsessparetfiradeskarastift1000ar.5.5c58ab1145278c0bc446d43.html|arkistoitu=18.4.2021}}</ref>
Nykyisenä piispana toimii [[Erik Aurelius]].

[[Tiedosto:Skara domkyrka 123456789.jpg|pienoiskuva|Skaran tuomiokirkko]]
Hiippakunnan tuomiokirkko, Pyhän Marian kirkko, on [[Skaran tuomiokirkko]]. Sen vanhimmat osat ovat 1100-luvulta ja nykyinen [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilainen]] ulkoasu 1300-luvulta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/skara/skara-domkyrka |nimeke= Snabbfakta om skara domkyrka |julkaisija= Svenska kyrkan |viitattu=9.1.2021 |kieli={{sv}}}}</ref> Skaran hiippakunnassa on toinenkin tuomiokirkko, [[Mariestadin tuomiokirkko]], joka aiemmin oli vuosina 1581-1647 toimineen Mariestadin hiippakunnan tuomiokirkko. Hiippakunta muodostettiin silloisen Skaran hiippakunnan Värmlannin osasta, ja sen johdossa oli [[superintendentti]]. Hiippakunnan keskus siirrettiin 1647 Karlstadiin, ja sen nimi vaihtui [[Karlstadin hiippakunta|Karlstadin hiippakunnaksi]], mutta Mariestadin kirkko säilytti kuitenkin nimensä. Hiippakuntien rajamuutosten tuloksena Mariestad kuuluu nykyään Skaran hiippakuntaan.{{Lähde}}

Hiippakunnan alueella sijaitsee 435 kirkkoa ja kappelia. Vuonna 2018 hiippakuntaan kuului 109 seurakuntaa, jotka muodostivat 32 pastoraattia ja kahdeksan rovastikuntaa. Hiippakunnan alueella oli 567 709 asukasta, joista Ruotsin kirkon jäseniä oli 64,1 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.svenskakyrkan.se/skarastift/det-har-ar-skara-stift|nimeke=​ Fakta om Skara stift| julkaisija= Svenska kyrkan |viitattu=9.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>

Hiippakunnan piispojen luettelo on pisin Ruotsissa. Nykyisenä piispana toimii Åke Bonnier, vuodesta 2012 alkaen ja hän on 82. hiippakunnan piispa.{{Lähde}}

==Rovastikunnat==
Skaran hiippakunnan [[rovastikunta|rovastikunnat]] ovat:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Regional%20statistik/Indelningar/_Dokument/skp2016.pdf | Nimeke = Stift, kontrakt och pastorat i nummerordning med ingående församlingar 2016-01-01 | Julkaisija = Statistiska centralbyrån | Viitattu = 18.3.2016 | Kieli = {{sv}} }}</ref>

* Billingin rovastikunta
* Skara-Barnen rovastikunta
* Kullingin rovastikunta
* Vänen rovastikunta
* Kålland-Kinnen rovastikunta
* Vadsbon rovastikunta
* Falköpingin ja Hökensåsin rovastikunta
* Redvägin ja Åsin rovastikunta

== Piispat ==
=== Katoliset piispat ===
{{Palsta alku}}
* 1014–1030: [[Thurgot]]
* 1030: [[Gotskalk]]
* 1030–1050: [[Pyhä Sigfrid|Sigfrid]]
* 1050-luku: [[Osmundus|Osmund]]
* 1060–1064: [[Adalvard vanhempi]]
* 1064: [[Acilinus]]
* 1066–1068: [[Adalvard nuorempi]]
* 1081: [[Rodulvard]]
* 1000-luku: [[Rikulf]]
* 1000–1100: [[Hervard]]
* ?–1130: [[Styrbjörn (piispa)|Styrbjörn]]
* 1130–1150: [[Ödgrim]]
* 1150–1190: [[Bengt I hyvä]]
* 1190–1200: [[Järpulf]]
* 1201–1205: [[Jon Hyrne]]
* 1206–1216: [[Bernhard (piispa)|Bernhard]]
* 1219–1228: [[Bengt II nuorempi]]
* 1228–1238: [[Stenar (piispa)|Stenar]]
* 1240–1257: [[Lars I (piispa)|Lars I]]
* 1258–1262: [[Valdemar (piispa)|Valdemar]]
* 1262–1263: [[Ragvald (piispa)|Ragvald]]
* 1263–1267: [[Ulf (piispa)|Ulf]]
{{palstanvaihto}}
* 1267–1278: [[Erik I (piispa)|Erik I]]
* 1267–1317: [[Brynolf Algotsson|Brynolf I Algotsson]]
* 1317–1321: [[Bengt III Johansson]]
* 1321–1322: [[Erik II (piispa)|Erik II]]
* 1322–1336: [[Peder Larsson]]
* 1337–1340: [[Gunnar Tynnesson]]
* 1340–1352: [[Sigge Jonsson]]
* 1352–1352: [[Sigfrid Rotgeri]]
* 1354–1356: [[Lars II (piispa)|Lars II]]
* 1356–1386: [[Nils (piispa)|Nils]]
* 1387–1391: [[Rudolf av Mecklenburg]]
* 1391–1404: [[Torsten (piispa)|Torsten]]
* 1424–1435: [[Brynolf II Karlsson]]
* 1436–1449: [[Sven Grotte]]
* 1449–1452, 1457–1460: [[Bengt Gustafsson (Tre Rosor)]]
* 1461–1465: [[Björn Magnusson]]
* 1465–1478: [[Hans Markvardsson]]
* 1478–1505: [[Brynolf III Gerlaksson]]
* 1505–1520: [[Vincens Henningsson|Vincent Henningsson]]
* 1520–1521: [[Didrik Slagheck]]
* 1523: [[Giovanni Francesco da Potenza]]
* 1522–1529: [[Magnus Haraldsson]]
{{Palsta loppu}}

=== Luterilaiset piispat ===
{{Palsta alku}}
* 1530–1544: [[Sveno Jacobi]]
* 1544–1545: [[Erik Svensson Hjort]]
* 1547–1558: [[Erik Falk]]
* 1558–1560: [[Erik Pedersson Hwass]]
* 1561–1570: [[Erik Nicolai Swart]]
* 1569–1593: [[Jacob Johannis]]
* 1593–1595: [[Henrik Gadolenus]]
* 1595–1609: [[Petrus Kenicius]]
* 1612–1616: [[Paulus Pauli]]
* 1618–1639: [[Sveno Svenonis]]
* 1640–1651: [[Jonas Magni]]
* 1651–1654: [[Olof Fristadius]]
* 1655–1673[[Johannes Kempe]]
* 1673–1677: [[Johan Baazius nuorempi]]
* 1677–1684: [[Andreas Omenius]]
* 1685–1691: [[Haqvin Spegel]]
* 1692–1701: [[Petrus Johannis Rudbeckius]]
* 1702–1735: [[Jesper Swedberg]]
{{palstanvaihto}}
* 1736–1743: [[Petrus Schyllberg]]
* 1744–1752: [[Daniel Juslenius]]
* 1753–1767: [[Engelbert Halenius]]
* 1767–1788: [[Anders Forssenius]]
* 1789–1828: [[Thure Weidman]]
* 1829–1837: [[Sven Lundblad]]
* 1837–1875: [[Johan Albert Butsch]]
* 1875–1894: [[Anders Fredrik Beckman]]
* 1895–1905: [[Ernst Jakob Keijser]]
* 1905–1935: [[Hjalmar Danell]]
* 1935–1950: [[Gustaf Ljunggren]]
* 1951–1955: [[Yngve Rudberg]]
* 1955–1969: [[Sven Danell]]
* 1969–1985:[[Helge Brattgård]]
* 1985–1989: [[Karl-Gunnar Grape]]
* 1989–2004: [[Lars-Göran Lönnermark]]
* 2004-2012: [[Erik Aurelius]]
* 2012- [[Åke Bonnier]]
{{Palsta loppu}}

==Lähteet==
{{viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Diocese of Skara}}
{{Commonscat|Diocese of Skara}}
* [http://www.svenskakyrkan.se/skarastift/ Viralliset sivut]
* [http://www.svenskakyrkan.se/skarastift/ Viralliset sivut] {{Wayback|1=http://www.svenskakyrkan.se/skarastift/ |päiväys=20130810050337 }} Skara stift


{{Ruotsin hiippakunnat}}
{{Ruotsin hiippakunnat}}
{{Katolinen kirkko Ruotsissa}}
{{tynkä/Kristinusko}}

[[Luokka:Ruotsin hiippakunnat]]


[[Luokka:Skaran hiippakunta|*]]
[[da:Skara Stift]]
[[de:Bistum Skara]]
[[en:Diocese of Skara]]
[[fr:Diocèse de Skara]]
[[it:Antica diocesi di Skara]]
[[sv:Skara stift]]

Nykyinen versio 16. tammikuuta 2024 kello 23.59

Skaran hiippakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Uskontokunta Ruotsin kirkko
Piispanistuin Skara
Tuomiokirkko Skaran tuomiokirkko
Piispa Åke Bonnier
Perustettu 1070-luku









Skaran hiippakunta (ruots. Skara stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Hiippakunta on vanhin Ruotsin hiippakunnista, ja se on saanut alkunsa 1000-luvun alussa.[1] Skaran hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Thurgot, joka oli kotoisin Saksasta Bremenista. Skaran hiippakunta sai alkunsa englantilaisten ja saksalaisten lähetyssaarnaajien toimiessa Länsi-Ruotsissa noin vuonna 1000. Kuningas Olavi Sylikuninkaan kaste Husabyn lähteellä oli keskeinen tapahtuma koko Ruotsin kristillistämisessä. Husaby oli kuninkaankartano ja todennäköisesti se oli varhainen piispanistuin, joka aikaa myöten kehittyi Skaran hiippakunnaksi. Keskiajalla Sakaran hiippakuntaan kuuluivat myös Värmlanti ja Dalsland. Vänernjärvi muodosti luonnollisen eri alueita yhdistävän kulkureitin.[2]

Hiippakunnan perustamisvuotena pidetään vuotta 1014[3] ja vuonna 2014 vietettiin hiippakunnan 1000-vuotisjuhlaa.[4]

Skaran tuomiokirkko

Hiippakunnan tuomiokirkko, Pyhän Marian kirkko, on Skaran tuomiokirkko. Sen vanhimmat osat ovat 1100-luvulta ja nykyinen goottilainen ulkoasu 1300-luvulta.[5] Skaran hiippakunnassa on toinenkin tuomiokirkko, Mariestadin tuomiokirkko, joka aiemmin oli vuosina 1581-1647 toimineen Mariestadin hiippakunnan tuomiokirkko. Hiippakunta muodostettiin silloisen Skaran hiippakunnan Värmlannin osasta, ja sen johdossa oli superintendentti. Hiippakunnan keskus siirrettiin 1647 Karlstadiin, ja sen nimi vaihtui Karlstadin hiippakunnaksi, mutta Mariestadin kirkko säilytti kuitenkin nimensä. Hiippakuntien rajamuutosten tuloksena Mariestad kuuluu nykyään Skaran hiippakuntaan.lähde?

Hiippakunnan alueella sijaitsee 435 kirkkoa ja kappelia. Vuonna 2018 hiippakuntaan kuului 109 seurakuntaa, jotka muodostivat 32 pastoraattia ja kahdeksan rovastikuntaa. Hiippakunnan alueella oli 567 709 asukasta, joista Ruotsin kirkon jäseniä oli 64,1 prosenttia.[6]

Hiippakunnan piispojen luettelo on pisin Ruotsissa. Nykyisenä piispana toimii Åke Bonnier, vuodesta 2012 alkaen ja hän on 82. hiippakunnan piispa.lähde?

Rovastikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skaran hiippakunnan rovastikunnat ovat:[7]

  • Billingin rovastikunta
  • Skara-Barnen rovastikunta
  • Kullingin rovastikunta
  • Vänen rovastikunta
  • Kålland-Kinnen rovastikunta
  • Vadsbon rovastikunta
  • Falköpingin ja Hökensåsin rovastikunta
  • Redvägin ja Åsin rovastikunta

Katoliset piispat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaiset piispat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Därför grundades Skara stift svenskakyrkan.se. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  2. Stiftets historia 9.1.2021. Svenska kyrkan. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  3. Stiften Svenska kyrkan. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  4. ​ Kronprinsessparet firade Skara stift 1000 år Kunghuset.se. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  5. Snabbfakta om skara domkyrka Svenska kyrkan. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  6. ​ Fakta om Skara stift Svenska kyrkan. Viitattu 9.1.2021. (ruotsiksi)
  7. Stift, kontrakt och pastorat i nummerordning med ingående församlingar 2016-01-01 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.3.2016. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]