Ero sivun ”Työturvallisuuskortti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kritiikki: typo korjattu ja linkki virastoon |
Merkkaus: 2017 source edit |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
== Kritiikki == |
== Kritiikki == |
||
Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin markkina-asemaa on kritisoitu. Vuonna 2018 [[Suomen Yrittäjät|Suomen Yrittäjien]] kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan osa pienistä yrityksistä etsi edullisempia tapoja hankkia työturvallisuuskoulutus, mutta [[Alihankkija|alihankkijoina]] heidän tuli kuitenkin hankkia [[päätoteuttaja]]n vaatima koulutus.<ref name=AL17092018/> Syksyllä 2019 isoista yrityksistä [[Teollisuuden Voima]] hyväksyi myös muita työturvallisuuskoulutuksia, kun taas esimerkiksi [[UPM]] edellytti työntekijöiltään Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kilpailevaa koulutusta tarjonnut Trinno kritisoi asiaa ja pyysi [[Kilpailu- ja kuluttajavirasto|Kilpailu- ja kuluttajavirastoa]] tutkimaan asiaa. Se kuitenkin lopetti tutkinnan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.yrittajat.fi/uutiset/kadenvaanto-digitaalisista-tyoturvallisuuskorteista-jatkuu-rakennusjatit-eivat-kelpuuta-yrittaja-epailee-pyorean-poydan-sopimusta/|nimeke=Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee ”pyöreän pöydän sopimusta”|julkaisu=Yrittajat.fi|ajankohta=2019-02-18|viitattu=2021-11-18}}</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 19. marraskuuta 2021 kello 18.00
Työturvallisuuskortti on Suomessa Työturvallisuuskeskus ry:n työturvallisuuskoulutuksen tavaramerkki.[1] Se on myös todistus työturvallisuuskoulutuksen suorittamisesta.[2]
Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi.
Historia
2000–2019
Alihankinta ja aliurakointi alkoivat yleistyä Suomessa 2000-luvun alussa.[1] Riittävän työturvallisuusosaamisen varmistaminen niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla huoletti yleisesti, kun niillä saattoi toimia samanaikaisesti useiden yritysten työntekijöitä.[1] [3]
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja keskeiset työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen yhteisestä työturvallisuuskoulutuksesta.[3] Koska Tulityökortti oli osoittautunut toimivaksi, kehitettiin sen pohjalta työturvallisuuskortti.[3] Koulutuksen hallinnointia varten Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon perustetiin työturvallisuuskorttitoimikunta. Siinä oli edustettuna Työsuojelupäälliköt ry, työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, vakuutusala, Työturvallisuuskeskus ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. SPEK ylläpiti työturvallisuuskorttirekisteriä ja toimitti työturvallisuuskortit tentin suorittaneille.[3]
Vuonna 2002 arvioitiin, että koulutettavia olisi noin 20 000 – 30 000.[3] Kuultuaan koulutuksesta monet kunnossapito-, huolto-, kuljetus- ja rakennusalalla toimivat yritykset ilmoittivat alkavansa vaatia työturvallisuuskorttia alihankkijoidensa työntekijöiltä.[3] Työturvallisuuskeskus aloitti valtakunnalliset työturvallisuuskoulutukset vuonna 2003[1]. Koulutuksen tavoite oli poistaa päällekkäisyyksiä[1] ja parantaa erityisesti alihankintatyötä tekevien perustietoja työturvallisuudesta. Kurssin kouluttajiksi koulutettiin työsuojelupäälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelukouluttajia.[3]
Rakennusteollisuus RT ry vahvisti 2010-luvun alussa edellyttävänsä työntekijöiltä säännöllistä työturvallisuuskouluttautumista ja työturvallisuuskorttia, jolla asia osoitetaan.[1]
Kahden vuoden pohjatyön jälkeen koulutusta uudistettiin. Koulutusmateriaalia oli saatavilla viidellä kielellä. Kortin tiedot saattoi ladata mobiilisovelluksella älypuhelimeen.[4]
2020–
Koronakeväänä 2020 työturvallisuuskortteja myönnettiin noin puolet normaalia vähemmän.[5] Kortin suorittamista verkkokurssina pilotoitiin.[6] Koko vuonna kortteja suoritettiin 130 000, mikä vastasi noin 80 prosenttia normaalivuoden määrästä.[6]
Vuoden 2021 alusta lähtien Työturvallisuukortin on voinut suorittaa lähi-, verkko- tai monimuotokoulutuksessa.[6] Kevääseen 2021 mennessä kortin oli suorittanut 1,5 miljoonaa ihmistä, voimassa olevien korttien määrä oli noin 750 000.[7] Koulutusta tarjosi noin 600 yritystä tai organisaatiota. Niillä oli yhteensä noin 2000 kurssinjohtajaa.[7]
Tavoitteet
Työturvallisuuskortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka käyttöoikeudet omistaa Työturvallisuuskeskus, joka myös valvoo ja auditoi koulutuksen laatua.[7] Työturvallisuuskorttikoulutuksessa painotetaan yleisiä oppimistavoitteita käytettyjen materiaalien sijaan.[7] Kurssin toteutuksesta vastaa turvallisuuskortin kouluttajakoulutuksen suorittanut kurssinjohtaja[8], joka voi räätälöidä koulutusta alaan ja yritykseen sopivaksi.[6] Kortin suorittaneet tunnistavat oman työpaikkansa riskit[7] ja hallitsevat perustiedot työpaikan työsuojelusta.[9]
Työturvallisuuskortilla parannetaan tilaaja- ja toimittajayritysten yhteistyötä työpaikoilla ja tuetaan työnopastusta. Sen avulla työpaikkoja motivoidaan henkilöstön työturvallisuusosaamiseen panostamisessa, samalla kun työtapaturmien ja vaaratilanteiden määrää halutaan vähentää.[10] Kurssilla saadaan tietoa myös eri toimijoiden rooleista ja vastuista työpaikalla sekä työpaikan haitallisista kuormitustekijöistä.[8]
Kurssi kestää päivän ja se päättyy kirjalliseen kokeeseen.[8] Työturvallisuuskortin saa työturvallisuuskorttikurssin suorittamisen jälkeen ja se on voimassa viisi vuotta.[10] Kortin saaneilla on valmiudet omaksua työpaikka- ja tehtäväkohtaisen perehdyttäminen.[8]
Toimialat
Koulutusta käytetään esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä palvelu- ja kunta-alalla.[1] Työturvallisuuskoulutus haarautuu yli kymmeneen toimialakohtaiseen kokonaisuuteen sekä erikseen myönnetyihin yrityssisältöihin. Alakohtaisia materiaaleja on tehty esimerkiksi metsä-, kaivos-, kiinteistöpalvelu-, kumi- ja autonrengas- ja sotealalle, satamaoperointiin, metsäteollisuuteen, metallinjalostus- ja valimoteollisuuteen sekä kemikaaliturvallisuuteen.[2]
Työturvallisuuskortin käyttöönotto
Työturvallisuuskortin käyttöönotto on työpaikoille vapaaehtoista, mutta monet yritykset vaativat alihankkijoiltaan työturvallisuuskorttia.[10] Koulutuksen ensisijainen tarkoitus oli parantaa turvallisuutta yhteisillä työpaikkoilla, joissa työskenteli sekä alihankkijoita ja päämiehiä.[3] Kortti ei korvaa uusien työntekijöiden työpaikkakohtaista perehdyttämistä.[3]
Kritiikki
Työturvallisuuskeskus ry:n Työturvallisuuskortin markkina-asemaa on kritisoitu. Vuonna 2018 Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan osa pienistä yrityksistä etsi edullisempia tapoja hankkia työturvallisuuskoulutus, mutta alihankkijoina heidän tuli kuitenkin hankkia päätoteuttajan vaatima koulutus.[1] Syksyllä 2019 isoista yrityksistä Teollisuuden Voima hyväksyi myös muita työturvallisuuskoulutuksia, kun taas esimerkiksi UPM edellytti työntekijöiltään Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kilpailevaa koulutusta tarjonnut Trinno kritisoi asiaa ja pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa tutkimaan asiaa. Se kuitenkin lopetti tutkinnan.[11]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Melamies, Elina: Yrittäjällä ei ole varaa valita turvallisuuskorttikoulutusta Aamulehti. 17.9.2018. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b Työturvallisuuskorttikoulutuksen ostajalle Työturvallisuuskeskus. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Tekniikkatalous: Työturvallisuuskortti käyttöön vuodenvaihteessa Tekniikkatalous. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Nikkola, Riitta: Työturvallisuuskortti sopii joka alalle. Telma-lehti, 12.5.2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Koulutusten määrä romahti työpaikoilla: Työturvallisuuskorteista ja hygieniapasseista puuttuu puolet normaalivuoden tasosta Yle Uutiset. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ a b c d Työturvallisuus on keskeinen osa työmaan hallintaa Talotekniikka-lehti. 19.1.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b c d e Työtapaturmien määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla – vakavien turmien osuus pienentynyt Länsi-Savo. 19.4.2021. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ a b c d Työturvallisuuskorttikurssi Työturvallisuuskortti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Rakennusalan ePerehdytys ja Työturvallisuuskortti yhdistävät voimiaan - molemmat voi suorittaa samalla kertaa Rakennuslehti. 7.9.2020. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ a b c Kortti Työturvallisuuskortti. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee ”pyöreän pöydän sopimusta” Yrittajat.fi. 18.2.2019. Viitattu 18.11.2021.