Lähdekoodi sivulle Tiernapojat

{{Tämä artikkeli|käsittelee laulunäytelmää. [[Tiernapojat (EP)|Tiernapojat]] on myös Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -yhtyeen EP.}}
[[Tiedosto:Tiernapoikia 1946 Uuno Laukka.jpg|pienois|Tiernapoikia Oulussa vuonna 1946.]]
'''Tiernapojat''' eli '''tähtipojat''' on vanha [[Kristinusko|kristillinen]] [[joulu]]perinne, laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät taloissa esittämässä. Tiernapoikaesitysten juuret ovat [[keskiaika]]isissa [[Raamattu|raamatullisia]] tapahtumia kuvaavissa [[Mysteerinäytelmä|mysteerinäytelmissä]]. Kuvaelma perustuu pääasiassa [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen evankeliumiin]]. Se kertoo [[Itämaan tietäjät|itämaan tietäjien]] matkasta [[Jeesus]]-lapsen luo sekä kuningas [[Herodes|Herodeksesta]], joka määrää sotilaansa [[Betlehemin lastenmurha|surmaamaan kaikki pienet poikalapset]] toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, ”[[Juutalaiset|juutalaisten]] kuninkaan”. 

[[Suomi|Suomeen]] tähtipoikaperinne rantautui [[Ruotsi]]sta ja se tunnetaan erityisesti [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla. Näytelmässä on Herodes, itämaan tietäjistä [[Murjaani]]en kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana [[Oulu#Oulun murre|Oulun murteena]]. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään. Alun perin esitys ajoittui Euroopassa kolmen kuninkaan juhlaan eli [[Loppiainen|loppiaiseen]]. Nykyään suomalaista tiernapoikanäytelmää esitetään lähinnä erilaisissa joulu- ja [[pikkujoulu]]juhlissa kouluissa, ravintoloissa, tapahtumissa tai yksityisissä tilaisuuksissa. [[Oulu]]ssa järjestetään perinteistä tiernakilpailua, johon osallistuu nykyisin sekä tyttö- että poikatiernoja.

== Henkilöt ==

[[Tiedosto:Hämäläis-Osakunnan Laulajien mieskvartetin Tiernapojat.jpg|pienois|Tiernapoikien henkilöt tyypillisissä asuissaan: vasemmalta oikealle Knihti, Murjaanien kuningas, Herodes ja Mänkki. Kuvassa [[Hämäläis-Osakunnan Laulajat|Hämäläis-Osakunnan Laulajien]] tiernapojat 1990-luvulla.]]
Näytelmässä on yleensä neljä henkilöä: kuningas [[Herodes]], [[Murjaani]]en kuningas eli Maurien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Päähenkilöillä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Väliin lauletaan yhdessä, väliin on myös puhetta. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään. 

Näyttelijöiden rooliasut vaihtelevat, mutta tyypillisiä piirteitä ovat seuraavat:

* ''Kuningas Herodes'' on pukeutunut [[Viitta (tekstiili)|viittaan]] ja [[Kruunu (päähine)|kruunuun]].
* ''Murjaanien kuningas'' on pukeutunut kuten Herodes.
* ''Knihdin'' asu on yksinkertaisempi, ja hänellä on yleensä suoran lieriön muotoinen hattu. 
* ''Mänkillä'' on viitta, pyörivä tähti kepin päässä ja joskus kartionmuotoinen hattu.

Kaikilla näyttelijöillä paitsi tähdenpyörittäjällä on [[miekka]]. Perinteinen asu on valkoinen paita, helma housujen päällä, sekä leveä vyö. Kuninkailla on olkavyöt eli jihängit olkapäiden yli ristissä. Knihdillä on vyö oikean olan yli ja Mänkillä ei lainkaan. Tähden tulisi olla suurehko ja keskellä on akseli. Maskeeraus vaihtelee: kuninkailla saattaa olla tekoparta ja Knihdillä viikset.<ref name="kaiku.com"/> Knihdin tehtävä on kerätä kypäräänsä yleisöltä pyytämänsä palkkio. Mänkki kertoo ilosanoman Betlehemissä syntyneestä poikalapsesta ja pyytää esityksen päätteeksi kynttilänpätkää tähteensä.<ref name="Keskitalo"/> 

Knihdin nimi perustuu ruotsalaiseen [[sotilas]]ta tai [[ritari]]a tarkoittavaan sanaan ''knekt'' (vrt. [[nihti]]). Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta ''mannekäng'' ’mannekiini’, joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja.<ref name="Nuutinen"/>

== Näytelmän kulku ==

Näytelmän alussa Knihti pyytää lupaa esiintyä, ”tulla laulamaan”. Tätä seuraa tervehdyslaulu, jossa toivotetaan hyvää joulua. ”Hyvää iltaa, hyvää iltaa / itse kullekin säädylle, / sekä isännil että emännil, / jokaiselle kuin talossa on.”<ref name="sks"/><ref name="kaiku.com"/> 

Herodes on matkalla [[Betlehem]]iin ja laulaa kulkien samalla edestakaisin Murjaanien kuninkaan ja Knihdin ylös ristiin kohotettujen miekkojen välistä. Jokaisella alituskerralla hän lyö ristissä olevat miekat erilleen omalla miekallaan. Tätä seuraa Murjaanien kuninkaan ja Herodeksen vuoropuhelu. ”Kuningas Herodes olen minä.” ”Jaa, minä tykkään, ettet sinä ole mikään kuningas, vaan yksi [[Tyranni|styranki]].” Herodes käskee Murjaanien kuninkaan polvistua eteensä. Murjaanien kuninkaan on soolo-osuuden jälkeen alistuttava Herodeksen miekan edessä ja polvistuttava. 

Mänkki ilmoittaa ilosanoman [[Jeesus|Jeesuksen]] syntymästä. Kaikki laulavat laulut ”Piltin synnytti Beetlehem”, ”On lapsi syntynyt meille” (kertosäe ”Hän on sen ylhäisen koitto, / mi maailmaa valaisevi”) sekä ”Tähti se kulukeepi”. Näistä viimeksi mainittu kertoo [[Betlehemin tähti|Betlehemin tähdestä]] ja [[Itämaan tietäjät|itämaan tietäjistä]], jotka tulevat antamaan lahjoja Jeesus-lapselle. Sitä laulettaessa Mänkki samalla pyörittää tähteä. 

Herodes tiedustelee Knihtiltä, onko tämä nähnyt ”niitä kolmea itäisen maan viisasta miestä”, mihin Knihti vastaa heidän livahtaneen omalle maalleen eri teitä. Herodes suuttuu tästä ja käskee Knihdin mennä Betlehemiin [[Betlehemin lastenmurha|tappamaan kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset]]. Knihti kulkee samalla tavalla kuin Herodes ja Murjaanien kuningas ristiin kohotettujen miekkojen alta ja laulaa soolon. Knihti kertoo olevansa urhoollinen sotamies, joka on pakotettu tottelemaan keisaria, joten keisari vastaa hänen teoistaan. Knihti poistuu hetkeksi. Sillä aikaa muut laulavat ylistystä keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanterille]], Suomen suuriruhtinaalle, kiittäen häntä [[Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861|orjuuden]] ja ”styrängin” lopettamisesta.

Knihti palaa ja ilmoittaa tappaneensa kaikki poikalapset. Tässä kohtaa näytelmässä hänen miekkansa on usein värjätty punaisella liidulla aiheen dramatisoimiseksi. Herodes palkitsee hänet urheudesta ja piirtää miekallaan ristin tämän rintaan. Kaikki laulavat siitä, miten [[enkeli]]t ilmoittivat paimenille Vapahtajan syntymästä. Näytelmä päättyy [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]] ylistykseen. Lopuksi Knihti pyytää lanttia ja Mänkki kynttilänpätkää tähteen. Palkkion keräämisen jälkeen kaikki laulavat kiitoslaulun, toivottavat vielä kerran hyvää joulua laulamalla ”Ja me toivotam, ja me toivotam / onnellista ja hyvää joulua” ja poistuvat.

Näytelmän kieli on vanhaa [[Oulu#Oulun murre|Oulun murretta]]. ”Tähti se kulukeepi” -laulussa esiintyvät sanat ”No tain tähtein” tarkoittaa ’tämän tähden’. Sana ”altti” on lyhentymä alati-sanasta (vrt. ruotsin ''alltid'').<ref name="Kolehmainen"/>

== Historia ==

[[Tiedosto:Joulu 1975.jpg|pienois|pysty|Tiernapojat suomalaisessa [[Luettelo suomalaisista joulupostimerkeistä|joulupostimerkissä]] 1975. Suunnittelija [[Pirkko Vahtero]].]]
=== Eurooppalaiset tähtipojat ===

Tiernapoikaesitysten juuret ovat [[keskiaika]]isissa [[Raamattu|raamatullisia]] tapahtumia kuvaavissa [[Mysteerinäytelmä|mysteerinäytelmissä]].<ref name="Nuutinen"/> Aluksi näitä Raamattuun pohjautuvia näytelmiä esitettiin kirkossa [[Jumalanpalvelus|liturgian]] osana ja kielenä oli [[latina]]. Tiernapojat kuvaa alun perin kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona, ja muualla Euroopassa sen esitys ajoittui kolmen kuninkaan juhlaan eli [[Loppiainen|loppiaiseen]].<ref name="Nuutinen"/> Esimerkiksi [[Saksa]]n [[Köln]]issä tunnettiin keskiajalla kansantapana ''Kolmen kuninkaan laulanta'', jossa oli myös näytelmällisiä osuuksia.<ref name="Myllyla11"/> Tähtipoika-laulanta tunnetaan Saksasta 1500-luvulla. Laulanta kulkeutui 1600-luvulla [[Tanska]]an ja Ruotsiin.<ref name="Vainio 2"/>

[[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] näytelmää oli [[Uskonpuhdistus|reformaation]] jälkeen lakattu esittämästä [[Kirkko (rakennus)|kirkoissa]], mutta kansanomaisemmassa muodossa sitä alkoivat esittää koululaiset. Kiertelevät lauluseurueet esittivät sitä tavallisesti [[tapaninpäivä]]stä loppiaiseen, joskus [[nuutinpäivä]]än<!--lähteessä esiintyvä sana ''tjugondedag'' tarkoittanee nuutinpäivää, 13. tammikuuta, 20. päivä joulusta)--> saakka<ref name="NFB"/> ja keräsivät samalla sekä tuohon aikaan kalliita [[Kynttilä|kynttilöitä]] talvi-iltojensa valonlähteeksi. Ruotsissa näytelmä tunnettiin nimellä ''Stjärngossen''. Siinä esiintyjiä oli yleensä viisi tai kuusi: kolme itämaan tietäjää sekä [[Juudas Iskariot|Juudas]] ja tähden pyörittäjä ({{k-sv|stjernkungen}}), joskus myös Herodes.<ref name="NFB"/> Toisinaan henkilöitä on ollut jopa toistakymmentä: edellisten lisäksi Murjaanien kuningas, Knihti, [[Neitsyt Maria|Maria]], [[Joosef (Marian puoliso)|Joosef]], juutalaisten kuningas ja paimen sekä esityksen johtaja.<ref name="Myllyla18"/>

Näytelmä herätti toisinaan myös pahennusta. Vuodelta 1655 on [[Tukholma]]sta tieto, jonka mukaan muutamia koululaisia syytettiin siitä, että nämä joulun tienoissa olivat kierrelleet tähti mukanaan ja ”apinoineet Kristuksen syntymää ja muita pyhiä asioita”. Helsingistä [[Maistraatti|maistraatin]] pöytäkirjoista vastaavanlainen pahennusta herättänyt tieto on vuodelta 1797: ”–&nbsp;–&nbsp;niin muodoin tällaisen ehkäisemiseksi maistraatti katsoo hyväksi kieltää jokaista valepukuista henkilöä, tähtipoikaa ja [[Nuuttipukki|joulupukkia]] kiertelemästä ja pihoihin ja taloihin menemästä 20 hopea[[taaleri]]n sakon uhalla&nbsp;–&nbsp;–”.<ref name="Keskitalo"/>

=== Suomalaiset tiernapojat 1800-luvulla ===

Suomessa varhaisimmat varmat tiedot ”tähtipoikien” esiintymisestä ovat vasta 1800-luvun alusta.<ref name="Myllyla12">Myllylä 1999, s. 12–13.</ref> Tapa yleistyi ensin Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja [[Oulu]]n seudulla ja myöhemmin sisämaan koulukaupungeissa ja niiden ympäristössä. Ensimmäinen nimeltä tunnettu tiernapoika Suomessa on myöhemmin kansallisrunoilijanakin tunnettu [[Johan Ludvig Runeberg]], joka vuonna 1810 – kuuden vuoden ikäisenä – esiintyi tähtipoikaryhmässä syntymäkaupungissaan [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]].<ref name="Myllyla12"/>

Tiernapoika-nimitystä (ruotsin sanasta ''stjärna'' ’tähti’) on alkuaan käytetty vain Oulun seudulla, Itä-Suomessa nimitys on ollut säärna- tai seernapojat, Lounais-Suomessa tähtipojat ja Hämeessä tapaninpojat.<ref name="Nuutinen"/> Tähtipojat esiintyivät ainakin aluksi ruotsiksi, tosin oululaiset tiernapojatkin esittivät aluksi näytelmäänsä ainakin osittain ruotsiksi.<ref name="Keskitalo"/>

Laulu ”Keisari Aleksanteri”, jossa ylistetään keisari ja suuriruhtinas [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:ta]], lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla todennäköisesti viranomaisten tyynnyttämiseksi. Sen sijaan itsenäisyyden ajalla Venäjän keisarin kehuminen ei ollutkaan enää suotavaa. [[Tauno Kokko]] teki 1941 uudet vaihtoehtoiset sanat, jossa keisari Aleksanterin tilalla oli ”Pohjolan sotasankari [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]”.<ref name="Kirkkomusiikki"/><ref name="Seeskorpi"/> Tämä ei kuitenkaan koskaan vakiintunut osaksi näytelmää ja nykyäänkin tiernapojat laulavat ”keisari Aleksanterista, Suomenmaan suuriruhtinaasta”.

Vielä 1900-luvun alussa kuvaelmaa esitettiin monina toisistaan poikkeavina versioina. Mukana saattoi olla jopa 8–9 poikaa, joista yksi oli usein ”Kyppä Kiinanmaasta”, kyttyräselkäinen hahmo, joka puikkelehti muiden joukossa ja keräsi erikseen rahaa. Nykyiseen muotoonsa kuvaelman vakiinnuttivat lopullisesti vasta [[Yleisradio]]n ohjelmat vuodesta 1933 alkaen sekä samoihin aikoihin ilmestyneet ''[[Lukemisto Suomen lapsille]]'' -teossarjan II osa ja ''[[Pohjois-Pohjalaisten laulukirja]]''. Tämän jälkeen, kuvaelman saatua vakiintuneen muotonsa se on myös julkaistu painettuna vuoteen 2004 mennessä 28 eri painoksena.<ref name="Kirkkomusiikki"/> Perinne oli vahva eri puolilla Suomea 1950-luvulle saakka, minkä jälkeen se alkoi Oulun seudun ulkopuolella hiipua.<ref name="Vainio 2"/>

=== Oulun tiernapoikaperinne ===

[[Tiedosto:Tiernapojat oulussa.jpg|pienois|Tiernapoikia Oulussa vuonna 1919 [[Samuli Paulaharju]]n kuvaamina.]]
Oulussa tiernapoikaperinne on säilynyt elinvoimaisena kautta vuosikymmenien. Ensimmäinen maininta Oulun tiernapojista on ''[[Oulun Wiikko-Sanomia|Oulun Wiikko-Sanomissa]]'' 11.1.1873: ”Niinsanotut ’tierna-pojat’ owat tänäkin talwena, kuten tawallisesti ennekin joulujuhlina, ahkerasti pyörineet ihmisten owilla temppujansa näyttelemäsä&nbsp;–&nbsp;–.” Ryhmien kilpailu oli kovaa, sillä yhden joulunajan esiintymispalkkiot saattoivat lähennellä työmiehen kuukauden palkkaa. Esiintymisalueista kilpailtiin ja voitiin jopa joutua käsirysyyn toisten ryhmien eli ”roikkain” kanssa. Päämääränä oli rikkoa toisten varusteet ja erityisesti tähti.<ref name="Keskitalo"/>

Oulussa on järjestetty tiernapoikakilpailuja vuodesta 1933.<ref name="Puukka"/> 1940-luvulla sotien jälkeen tiernapoikia liikkui niin paljon, että esiintyminen tehtiin luvanvaraiseksi: vain parhaat laulajat pääsivät kiertämään. Tiernapoikien tuli saada poliisilaitokselta kirjallinen esiintymislupa, jossa mainittiin esiintyjien nimet, esiintymisalue ja luvan voimassaoloaika. Vuosina 1966–1968 lupaan riitti hyväksyntä kaupungin musiikkilautakunnalta. Vuoden 1969 uusi poliisiasetus salli ryhmien kierrellä ilman lupaa Oulussa.<ref name="Keskitalo"/><ref name="Nevalainen"/> 

Nykyään tiernapoikanäytelmää esitetään kodeissa kiertämisen sijasta enemmän kirkoissa, kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, ravintoloissa, tapahtumissa tai yksityisissä tilaisuuksissa. Esiintyjinä ovat sekä tytöt että pojat ja toisinaan aikuisryhmät.<ref name="tiernakaupunki"/><ref name="kotiliesi"/>

Tiernaperinnettä ylläpitää Oulussa vuonna perustettu 2005 Tiernasäätiö. Vuodesta 1933 pidetyn tiernapoikakilpailun järjesti aluksi Oulun radioyhdistys. Säännöllisesti kilpailua on pidetty vuodesta 1987. Järjestäjänä on Oulun Liikekeskus ry, 2000-luvulla yhteistyössä Tiernasäätiön kanssa.<ref name="tiernakaupunki"/><ref name="Köngäs"/> Tapahtuman tarkoitus on Tiernasäätiön mukaan elävöittää nuorisokulttuuria ja antaa nuorille laulamisen ja näyttelemisen mahdollisuus.<ref name="munoulu"/>

Oulun keskustaan pystytettiin vuonna 2014 pronssinen tiernapoikapatsas, jonka tekijä on kuvanveistäjä [[Sanna Koivisto]].<ref name="Juopperi"/>

=== Laulujen alkuperä ===

[[Rauno Myllylä]]n tutkimusten mukaan monet tiernapoikien laulujen sävelmät ovat peräisin vanhoista [[kansanlaulu]]ista, mutta niissä on vaikutteita myös ''[[Piae Cantiones]]'' -kokoelmasta ja [[Vanha virsikirja|Vanhasta virsikirjasta]] eli vuoden 1701 virsikirjasta. Sävelmien alkuperää ei tarkemmin tunneta, mutta nykyisessä muodossaan ne muodostavat selvästi yhtenäisen kokonaisuuden siten, että samat aiheet toistuvat monissa lauluissa: esimerkiksi alkutervehdyksen sanat ”itse kullekin säädylle” lauletaan samoilla sävelillä kuin Herodeksen laulun sanat ”hevosillaan ja ratsuillaan”.<ref>Myllylä 1999, s. 46.</ref>

Myös eräiden laulujen sanat ovat aikoinaan esiintyneet virsikirjassa.<ref name="Pajamo"/><ref name="Kirkkomusiikki"/> Laulu ”Piltin synnytti Betlehem” esiintyi loppiaisvirtenä no. 139 Vanhassa virsikirjassa.<ref name="virsikirja"/> Sen alkuperäisistä yhdeksästä säkeistöstä on tiernapoikanäytelmän nykyisessä versiossa kuitenkin mukana vain kolme ensimmäistä.<ref name="Apajalahti"/> Virren sanat ovat käännös jo ''Piae Cantiones'' -kokoelmassa esiintyneestä laulusta ''[[Puer natus in Bethlehem]]''<ref name="Enwald"/> jossa ne ovat 1., 8. ja 9. säkeistönä, joskin sävelmä, jolla se nykyisin lauletaan, poikkeaa alkuperäisestä täysin.<ref name="Piae"/>
<!-- [[Folke Bohlius|Folke Bohliuksen]] mukaan eräs Tiernapoikien puhelauluista, jonka sanat ovat peräisin joulun [[epistola]]teksteistä, perustuu alkujaan ruotsalaiseen perinteeseen.<ref name="Kirkkomusiikki"/> tästä lähteestä ei käy ilmi, mitä laulua siinä tarkoitetaan-->

Näytelmän lopulla esitettävä laulu ”Synti suuri surkia” (”Jopa joutui jouluaamu”) on alkujaan [[Juho Rännäri]]n vuonna 1854 kirjoittama [[arkkiveisu]]. Alun perin siinä oli 16 säkeistöä, josta nykyisin lauletaan yleensä vain neljä.<ref name="Kirkkomusiikki"/> Uusin Tiernapoikien nykyisistä lauluista on ”On lapsi syntynyt meille”, joka on peräisin vasta vuodelta 1914.<ref name="Pajamo"/>

=== Murjaanien kuningas ===

[[Tiedosto:Star singers at Helsinki Central railway station.jpg|pienois|Tähtipojat [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin rautatieasema]]lla 2019.]]
Koska kolmen tietäjän oli tulkittu edustavan kolmea tunnettua maanosaa, [[Eurooppa]]a, [[Aasia]]a ja [[Afrikka]]a, esitettiin yksi heistä kirkollisissa maalauksissa usein mustaihoisena, minkä vaikutuksesta jo tuolloin näytelmässäkin oli nykyistä suomalaista versiota muistuttava Herodeksen ja ”mustan kuninkaan” kohtaus.<ref name="Myllyla11"/> Laulun nykyiset sanat, joiden mukaan Herodes olisi palannut ”[[murjaani]]en” maasta, ovat tosin syntyneet paljon myöhemmin ilmeisesti sekaannusten johdosta eikä niillä ole raamatullista pohjaa. Alkuperäisessä saksalaisessa versiossa sen sijaan musta kuningas itse sanoi tulleensa sieltä.<ref name="Myllyla18"/> Murjaani on suomeen ruotsin kautta tullut [[Ranskan kieli|ranskalainen]] lainasana. Se on samaa perua kuin sana mauri, jolla tarkoitetaan antiikin [[Mauretania (alue)|Mauretanian alueen]] asukkaita nykyisen Pohjois-Afrikan alueella.<ref name="Nuutinen"/> Aikoinaan hahmoa on kutsuttu myös Moorian kuninkaaksi.<ref name="Vainio 2"/> 

Murjaanien kuninkaan roolihahmoa on vanhassa perinteessä tuotu esiin kuninkaan tummalla vaatetuksella sekä joko mustalla parralla tai mustaamalla kasvot.<ref name="Tiernasäätiö"/> 1900-luvun alkupuolen oululaisten tiernojen kuvauksissa ja valokuvissa Murjaanien kuninkaalla on usein tekoparta, mutta ei tummaksi värjättyjä kasvoja.<ref name="Vainio 2"/> 

Oulussa tiernapoikakilpailuja järjestävä Tiernasäätiö linjasi vuonna 2021, että Maurien kuninkaan kasvoja ei saa enää maalata mustaksi, jottei se liittyisi [[Rasismi|rasistiseen]] ''[[blackface]]''-toimintaan. Suositus koskee tiernaesityksiä muuallakin kuin säätiön järjestämissä tapahtumissa.<ref name="Annala"/><ref name="Köngäs"/> Blackfacessa valkoihoinen maalaa kasvonsa tummaksi ja esittää tummaihoista, minkä katsotaan edustavan stereotyyppistä ja vähättelevää tapaa esittää mustaa kulttuuria.<ref name="Köngäs"/><ref name="Vainio"/> Blackfacen katsotaan pilkkaavan alisteisessa asemassa olevien ominaisuuksia ja tekevän näistä karikatyyrejä.<ref name="Puukka"/><ref name="Toivanen"/><ref name="Lehtonen"/> Tiernasäätiön mukaan meikkiä käytettäessä kasvojen alaosa tulee mustata vain nenän alapuolelta vanhan perinteen mukaisesti tai muuten siten, että rasistiseen blackfaceen ei viitata.<ref name="Tiernasäätiö"/> 

Tiernasäätiöstä on muistutettu, että tiernapojat ovat eläneet ajassa ennenkin, eikä kasvojen mustaaminen ole ollut aina tapana. Tiernapoikakilpailussa esiintyy nykyisin myös tyttöjä, eikä heiltä edellytetä esityksissä viiksiä tai partaa.<ref name="Köngäs"/> Myöskään mustalle rooliasulle ei ole historiallisia perusteita.<ref name="jouluradio"/>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Myllylä, Rauno | Nimeke=Tähti se kulukeepi. Tiernapoikien tarina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Isbn=951-0-16784-3}}</ref>

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="Annala">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12138336 | Tekijä=Annala, Päivi | Nimeke=Kuninkaan kasvoja ei enää saa mustata – Tiernasäätiö linjasi muutoksen perinteiseen Tiernapoika-joulunäytelmään | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=11.10.2021 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Apajalahti">{{Kirjaviite | Tekijä=Apajalahti, Matti (sovitus) | Nimeke=Tiernapojat. Vanha joulukuvaelma mieskvartetille | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sulasol | Vuosi=1993}}</ref>
<ref name="Enwald">{{Kirjaviite | Tekijä=Enwald, Liisa & Karppanen, Esko | Nimeke=On ruusu putkahtunna. Kirjoituksia joululauluista | Sivu=75–76 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=ntamo | Vuosi=2014 | Isbn=978-952-215-530-6}}</ref>
<ref name="jouluradio">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.jouluradio.fi/artikkelit/mista-tiernapojissa-on-kyse | Nimeke=Mistä tiernapojissa on kyse? | Julkaisu=Jouluradio.fi | Ajankohta=18.11.2020 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Juopperi">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11654025 | Tekijä=Juopperi, Hanna & Holopainen, Hanna | Nimeke=Oulun Tiernapoikapatsas on nyt uudella paikallaan | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=18.11.2020 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="kaiku.com">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20081222174526/http://www.kaiku.com/tiernapojat.html#Tierna%20Finnish | Nimeke=Tiernapojat | Julkaisu=kaiku.com | Selite=Internet Archive | Ajankohta=1999-2007 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Köngäs">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12142724 | Tekijä=Köngäs, Päivi | Nimeke=Tiernapoikien kasvojen mustaaminen kiellettiin, jotta perinne voi jatkua | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=14.10.2021 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Keskitalo">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20141113143855/http://www.oulu.ouka.fi/ppm/tilapaisnayttely/vanhat_nayttelyt/tiernapojat1.htm | Tekijä=Keskitalo, Arja | Nimeke=Tähti se kulukeepi – Tiernapoikanäyttely | Selite=Internet Archive | Ajankohta=2.3.2012 | Julkaisija=Pohjois-Pohjanmaan museo | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Kirkkomusiikki">{{Kirjaviite | Tekijä=Pajamo, Reijo & Tuppurainen, Erkki | Nimeke=Suomen musiikin historia, Kirkkomusiikki | Sivut=300–301 | Luku=Tiernapojat Suomessa | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Isbn=951-0-27707-X}}</ref>
<ref name="Kolehmainen">{{Lehtiviite | Tekijä=Kolehmainen, Taru  | Otsikko=Kieli-ikkuna: Mitä tarkoittavat ”tain tähtein” ja ”altti”, Joululaulujen kielisolmuja | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=24.12.2001 | www=http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2009)/joululaulujen_kielisolmuja | Viitattu=20.11.2015}}</ref>
<ref name="kotiliesi">{{Verkkoviite | Osoite=https://kotiliesi.fi/juhlat/joulu/tiernapojat-on-joulun-klassikko/ | Tekijä=Chazalmartin, Susanna | Nimeke=Tiernapojat on joulun klassikko | Julkaisu=Kotiliesi | Ajankohta=16.12.2015 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Lehtonen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e17a492e-0ac5-45a9-8387-5ae8a14e4e88 | Tekijä=Lehtonen, Joonas | Nimeke=”Tiernapoikahahmon naaman mustaamisen voisi lopettaa” | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=14.12.2019 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="munoulu">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/tiernasaatio-murjaanien-kuninkaan-kasvoja-ei-jatkossa-mustata | Nimeke=Tiernasäätiö: Murjaanien kuninkaan kasvoja ei jatkossa mustata” | Julkaisu=Mun Oulu | Ajankohta=11.10.2021 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Myllyla11">Myllylä 1999, s. 11.</ref>
<ref name="Myllyla18">Myllylä 1999, s. 18–19.</ref>
<ref name="Nevalainen">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7699428 | Tekijä=Nevalainen, Anna | Nimeke=Tiernapojaksi ei kelvannut kuka tahansa: laulutaidot, varusteet ja käytöstavat syynättiin poliisiasemalla | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=19.12.2014 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="NFB">{{Kirjaviite | Nimeke=Nordisk Familjebok, Uggleupplagan, 29. osa (Tidsekvation-Trompe) | Sivu=690–691 | Luku=Trettondedag jul | Julkaisija=Nordisk familjeboks förlags aktiebolag | Vuosi=1919 | Kieli={{sv}} | www=http://runeberg.org/nfci/0372.html}}</ref>
<ref name="Nuutinen">{{Lehtiviite | Tekijä=Nuutinen, Liisa | Otsikko=Kieli-ikkuna: Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=14.12.1999 | www=http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2009)/tahti_se_kulukeepi_itaiselta_maalta | Viitattu=20.11.2015}}</ref>
<ref name="Pajamo">{{Kirjaviite | Tekijä=Pajamo, Reijo | Nimeke=Joululaulujen kertomaa | Sivu=71 | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Repale-Kustannus | Vuosi=2011 | Isbn=979-0-55001-255-4}}</ref>
<ref name="Piae">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lillhannus.net/wp-content/uploads/2015/01/puernatusa2.pdf | Nimeke=Piae Cantiones: Puer natus in Bethlehem | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=28.11.2015 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
<ref name="Puukka">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9981348 | Tekijä=Puukka, Päivi | Nimeke=Hoo, jos minä olen musta! – Tiernapoikien murjaani on osa alentavaa blackface-perinnettä | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=19.12.2017 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Seeskorpi">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tiernaperinne-ei-kaihda-uusia-vivahteita/551425/ | Tekijä=Seeskorpi, Päivi | Nimeke=Tiernaperinne ei kaihda uusia vivahteita | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=13.12.2003 | Viitattu=31.8.2018}}</ref>
<ref name="sks">[https://web.archive.org/web/20150921230553/http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/pojat.htm Tiernapojat]. Suomalaisen kirjallisuuden seura. (Internet Archive). Viitattu 15.11.2022.</ref>
<ref name="tiernakaupunki">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tiernakaupunki.fi/21 | Nimeke=Tiernapoikaperinne | Julkaisu=Tiernakaupunki Oulu | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Tiernasäätiö">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tiernakaupunki.fi/4 | Nimeke=Tiernasäätiö | Julkaisu=Tiernakaupunki Oulu | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Toivanen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kotimaa.fi/artikkeli/tiernasaation-kanta-yha-selkeampi-murjaanien-kuninkaan-kasvojen-mustaamista-ei-sallita/ | Tekijä=Toivanen, Meri | Nimeke=Tiernasäätiön kanta yhä selkeämpi – Murjaanien kuninkaan kasvojen mustaamista ei sallita | Julkaisu=Kotimaa | Ajankohta=11.10.2021 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="Vainio">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005504630.html | Tekijä=Vainio, Juha | Nimeke=Stockmann hyllytti tiernapojat | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=28.12.2017 | Viitattu=22.8.2021}}</ref>
<ref name="Vainio 2">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005507883.html | Tekijä=Vainio, Juha | Nimeke=Tällainen on kiistellyn Murjaanien kuninkaan historia | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=30.12.2017 | Viitattu=15.11.2022}}</ref>
<ref name="virsikirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/virret/wk1701_rdf.xml | Nimeke=Vuoden 1701 virsikirja digitoituna | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=28.11.2015}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Tiernapojat}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Elfving, Jenny | Nimeke=Tähtipojat: oululaisen kansantradition mukaan muistista ja eri lähteitä käyttäen sommitellut Jenny Elfving | Selite=Teoksesta ''Koivu ja tähti sekä muuta joulu-ohjelmistoa'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1923 | www=http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502041459 | www-teksti=Digitoituna Digi.fi:ssä | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=8.7.2015}}
* Perälä, Reijo: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/12/22/tiernapojat-ja-tytot Tiernapoikain kuvaelma kertoo ikivanhaa tarinaa]. ''Ylen Elävä arkisto'' 22.12.2010.
* Rytsä, Paavo: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/tiernapojat Tiernapojat]. Helsingin koulupoikien esitys vuodelta 1962. ''Ylen Elävä arkisto'' 13.12.2006.

{{Kristinusko Suomessa}}

[[Luokka:Joulu Suomessa]]
[[Luokka:Oulun kulttuuri]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]