Ero sivun ”Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
13 357 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
13 357 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(40 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Järjestö
{{Järjestö
| järjestön_nimi = Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori
| järjestön_nimi = Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori
| kuva =
| kuva = Sederholmin talo - Marit Henriksson.jpg
| alkuperäinen nimi =
| alkuperäinen nimi =
| muutnimet =
| muutnimet =
| perustettu = [[Juliaaninen kalenteri|30. marraskuuta]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|12. joulukuuta 1811]]
| perustettu = [[12. joulukuuta]] [[1811]]
| logo =
| logo =
| kuvateksti = Suomen Pankin konttori Helsingissä vuosina 1819–1824 oli [[Sederholmin talo]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/media-ja-julkaisut/julkaisut/muut_julkaisut/documents/sp200_01_nide.pdf | Nimeke = Suomen Pankki 200 vuotta I | Tekijä = Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Otava | Selite= s. 207 | Viitattu = 14.8.2024 }}</ref>
| kuvateksti =
| perustaja = [[Aleksanteri I]]
| perustaja = [[Aleksanteri I]]
| tyyppi = [[Keskuspankki]]
| tyyppi = [[keskuspankki]]
| kotisivu =
| kotisivu =
}}
}}
[[Tiedosto:Valtioneuvoston linna.jpg|pienoiskuva|Pankki toimi vuosien 1824–1883 välillä nykyisessä [[Valtioneuvoston linna]]ssa.]]
[[Tiedosto:Sederholmin talo - Marit Henriksson.jpg|pienoiskuva|Helsingin [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] 16:ssa sijaitseva [[Sederholmin talo]], jossa toimi Suomen Pankin pääkonttori vuosina 1819–1822.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://runeberg.org/pieni/4/0234.html|nimeke=427-428 (Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti)|julkaisu=runeberg.org|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]
⚫
'''Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa'''<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti) | Sivu = 1118 | Luku = Suomen Pankki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1937}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 498 | Luku = Suomen Pankki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | ISBN = 951-0-22044-2}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = https://histdoc.net/historia/pankki.html?fbclid=IwAR0Q5a4KIPGeFM5coIyrEhQy1GlYcb1OAeO0p4id3KufI_Nnc4ElzmkS2g4 | Nimeke = Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa | Viitattu = 27.5.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/436452?page=1|nimeke=15.1.1867 Helsingfors Dagblad no 12, s. 1|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/399359?page=4|nimeke=11.7.1826 Finlands Allmänna Tidning no 79, s. 4|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> tai '''Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori'''<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes | Sivu = 177 | Luku = Pankki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1915 | www = https://runeberg.org/tieto/7/0105.html}}</ref> oli [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] edeltäjä vuoteen 1840 asti. Se perustettiin keisari [[Aleksanteri I|Aleksanteri I:n]] määräyksestä [[Suomen lähetyskunta|Suomen lähetyskunnan]] 30. marraskuuta 1808 ([[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin mukaan]] 18. marraskuuta) jättämän [[Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille|esityksen]] pohjalta [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1241943?page=3|nimeke=12.12.1911 Karjala no 288, s. 3|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722839?page=9|nimeke=31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> mistä alustava päätös annettiin [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]] 27. maaliskuuta 1809 ([[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin mukaan]] 15. maaliskuuta) toimitetussa [[manifesti|julistuksessa]], mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta [[12. joulukuuta]] [[1811]] ([[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin mukaan]] 30. marraskuuta)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003721650.html|nimeke=Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut|tekijä=Elina Pirinen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1998-06-06|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> keisarillisena [[säädös|reglementtinä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/13371/168483.pdf?sequence=3&isAllowed=y|nimeke=Suomen pankki}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1944973?page=444|nimeke=1856 Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på f..., s. 444|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-08-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Tiedosto:Valtioneuvoston linna.jpg|pienoiskuva|Helsingin [[Senaatintori]]lla sijaitseva [[Valtioneuvoston linna]], jossa Suomen Pankki toimi vuosien 1822–1883 välillä.]]
[[Tiedosto:Keisarillisen majesteetin reglementi waihetus, laina ja depositioni conttorille 30. joulukuuta 18011.jpg|pienoiskuva|pysty|Reglamentti ([[Ranskan kieli|ransk]]. ohjesääntö<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://runeberg.org/pieni/3/0651.html|nimeke=1185-1186 (Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti)|julkaisu=runeberg.org|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>) Waihetus, laina ja depositioni conttorille 30. marraskuuta / 12. joulukuuta 1811.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://histdoc.net/historia/pankki.html|nimeke=Suomen Pankki - Finlands Bank 20.11.1811|julkaisu=histdoc.net|viitattu=2024-04-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Kejsarillisen majestetin armollinen reglementti Waihetus (Wäxeli)-, laina- ja depositioni-contorille Suomen suuren-ruhtinanmaassa : annettu S:t Pietarborissa sinä 30 marras-kuusa/12 joulu-kuusa 1811|Vuosi=1961|Julkaisupaikka=Turku :|Julkaisija=Suomen pankki|www=https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.687687/Details|Viitattu=2024-04-02}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/401528?page=1|nimeke=12.1.1830 Finlands Allmänna Tidning no 5, s. 1|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/399359?page=4|nimeke=11.7.1826 Finlands Allmänna Tidning no 79, s. 4|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]
⚫
'''Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa'''<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti) | Sivu = 1118 | Luku = Suomen Pankki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1937}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 498 | Luku = Suomen Pankki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | ISBN = 951-0-22044-2}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = https://histdoc.net/historia/pankki.html?fbclid=IwAR0Q5a4KIPGeFM5coIyrEhQy1GlYcb1OAeO0p4id3KufI_Nnc4ElzmkS2g4 | Nimeke = Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa | Viitattu = 27.5.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/436452?page=1|nimeke=15.1.1867 Helsingfors Dagblad no 12, s. 1|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2024-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0" /> tai '''Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori'''<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes | Sivu = 177 | Luku = Pankki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1915 | www = https://runeberg.org/tieto/7/0105.html}}</ref> oli [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] edeltäjä. Se perustettiin keisari [[Aleksanteri I|Aleksanteri I:n]] määräyksestä [[Suomen lähetyskunta|Suomen lähetyskunnan]] [[Juliaaninen kalenteri|18]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|30]]. marraskuuta 1808 jättämän [[Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille|esityksen]] pohjalta [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1241943?page=3|nimeke=12.12.1911 Karjala no 288, s. 3|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722839?page=9|nimeke=31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> mistä alustava päätös annettiin [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]] [[Juliaaninen kalenteri|15]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|27]]. maaliskuuta 1809 toimitetussa [[manifesti|julistuksessa]], mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta [[Juliaaninen kalenteri|30. marraskuuta]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|12. joulukuuta]] 1811<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003721650.html|nimeke=Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut|tekijä=Elina Pirinen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1998-06-06|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> keisarillisena [[säädös|reglementtinä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/13371/168483.pdf?sequence=3&isAllowed=y|nimeke=Suomen pankki}}</ref>


== Historia ==
== Historia ==
Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin [[keskuspankki]]. Se perustettiin [[Turku]]un elokuussa 1812.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1270727?page=2|nimeke=14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/historia2/|nimeke=Historia|tekijä=Suomen Pankki|julkaisu=Suomen Pankki|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen [[peruspääoma]] laskettiin [[Rahan_historia_Suomessa#Raha_autonomian_aikana|keisarinajan ruplavaluutassa]]. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomessa]] aloitettiin [[Seteli|setelirahan]] painaminen vuonna 1812''',''' setelit painatettiin [[Turun akatemia|Turun Akatemian]] [[Painaminen|kirjapainossa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/media-ja-julkaisut/julkaisut/muut_julkaisut/documents/ruplista-markkoihin.pdf|nimeke=Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Julkaisu: Suomen Pankki|ajankohta=Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018|julkaisija=Edita Publishing Oy|tiedostomuoto=pdf|viitattu=4.2.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.turku.fi/ensimmaisena-turussa|nimeke=Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa|tekijä=ankujanp|julkaisu=www.turku.fi|ajankohta=2019-08-15|selite=Setelirahan painaminen Turun akatemiassa 1812|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hakanmediankronikkaa.blogspot.com/2012/02/normal-0-21-false-false-false-fi-x-none_3131.html|nimeke=hakanmediankronikkaa|tekijä=Lähettänyt Hannunjutut|selite=1811: Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin [[keskuspankki]]. Se perustettiin [[Turku]]un elokuussa 1812.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1270727?page=2|nimeke=14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/historia2/|nimeke=Historia|tekijä=Suomen Pankki|julkaisu=Suomen Pankki|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen [[peruspääoma]] laskettiin [[Rahan_historia_Suomessa#Raha_autonomian_aikana|keisarinajan ruplavaluutassa]]. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomessa]] aloitettiin [[Seteli|setelirahan]] painaminen vuonna 1812''',''' setelit painatettiin [[Turun akatemia|Turun Akatemian]] [[Painaminen|kirjapainossa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/media-ja-julkaisut/julkaisut/muut_julkaisut/documents/ruplista-markkoihin.pdf|nimeke=Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Julkaisu: Suomen Pankki|ajankohta=Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018|julkaisija=Edita Publishing Oy|tiedostomuoto=pdf|viitattu=4.2.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.turku.fi/ensimmaisena-turussa|nimeke=Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa|tekijä=ankujanp|julkaisu=www.turku.fi|ajankohta=2019-08-15|selite=Setelirahan painaminen Turun akatemiassa 1812|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hakanmediankronikkaa.blogspot.com/2012/02/normal-0-21-false-false-false-fi-x-none_3131.html|nimeke=hakanmediankronikkaa|tekijä=Lähettänyt Hannunjutut|selite=1811: Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/997938?page=12|nimeke=30.4.1920 Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöi... no 8, s. 12|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|selite=Paaavo korpivaara; Suomen Pankit|viitattu=2024-08-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005013?page=6|nimeke=1.4.1937 Karjala no 86, s. 6|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|lainaus=Suomen Pankki|viitattu=2024-08-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”, kuitenkin vuoden 1840 [[Rahan_historia_Suomessa#Raha_autonomian_aikana|hopearahauudistuksen]] jälkeen se sai nykyisin tunnetun nimensä Suomen Pankki.
Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”. Vuoden 1840 [[Rahan_historia_Suomessa#Raha_autonomian_aikana|hopearahauudistuksen]] jälkeen se sai virallisesti nykyisen nimensä Suomen Pankki.<ref name=":2" /><ref name=":3" />


=== Suomen Pankkitoimi ===
=== Suomen Pankkitoimi ===
Suomen suuriruhtinaskunnan aikana [[pankki]]toimintaa valvoi [[Suomen senaatti|hallituskonselji-senaatin]] [[finanssitoimituskunta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valtiokonttori.fi/tietoa-valtiokonttorista/historia/historian-virstanpylvaat-1800-luku/|nimeke=Historian virstanpylväät: 1800-luku|julkaisu=Valtiokonttori|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli [[Suomen_valtiovarainministeriö#Historia|valtiovaraintoimituskunta]], joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.
Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi [[Suomen senaatti|hallituskonselji-senaatin]] [[finanssitoimituskunta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valtiokonttori.fi/tietoa-valtiokonttorista/historia/historian-virstanpylvaat-1800-luku/|nimeke=Historian virstanpylväät: 1800-luku|julkaisu=Valtiokonttori|viitattu=2022-10-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli [[Suomen_valtiovarainministeriö#Historia|valtiovaraintoimituskunta]], joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.


=== Ruotsin pankkitoiminta esikuvana ===
=== Ruotsin pankkitoiminta esikuvana ===
[[Ruotsin valtionpankki]] oli Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuva. Toiseksi, pankki oli alkuaikojen toiminnassaan ja ammatillisesti Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen perinteen jatkaja. [[Diskonttolaitos]] oli yksi Ruotsin valtionpankin tosiasiallisista haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin valtakunnan tärkeimmissä kaupungeissa.
Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuvana oli [[Ruotsin valtionpankki]]. Pankki oli alkuaikojen toiminnassaan Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen, perinteen jatkaja. [[Diskonttolaitos]] oli yksi Ruotsin valtionpankin haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin tärkeimmissä kaupungeissa.


=== Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit ===
=== Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit ===
Turku toimi [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Turusta pääkaupunki siirtyi [[Helsinki]]in [[Juliaaninen kalenteri|27. heinäkuuta]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|8. elokuuta]] 1812. Siirron seurauksena valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Turusta Helsinkiin ja avasi ovensa [[Juliaaninen kalenteri|19. syyskuuta]]/[[Gregoriaaninen kalenteri|1. lokakuuta]] 1819 [[Sederholmin talo|Sederholmin talossa]], jossa nykyään toimii [[Helsingin kaupunginmuseo]]. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen [[Valtioneuvoston linna|Senaatintaloon]], jossa se toimi vuosina 1822–1883.
Turku oli Suomen pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Pääkaupungiksi tuli Helsinki 8. elokuuta 1812. Valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 [[Sederholmin talo|Sederholmin talossa]]. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen [[Valtioneuvoston linna|Senaatintaloon]], jossa se toimi vuosina 1822–1883.


== Suomen Pankin pääjohtajat ajalta 1812-1918 ==
== Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajat ajalta 1812–1918 ==
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] aikaiset [[Suomen Pankin pääjohtaja|Suomen Pankin pääjohtajat]] aikajärjestyksessä:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/organisaatio/johtokunta/suomen-pankin-johtokunnan-jasenet/|nimeke=Johtokunnan jäsenet ja puheenjohtajat Suomen Pankin historiassa|tekijä=Suomen Pankki|julkaisu=Suomen Pankki|viitattu=2024-06-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] aikana toimineet pääjohtajat:
{{Palstoitus alkaa}}
{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
|Nimi
|Virassaoloaika
|-
|'''Vaihtolaina Conttori'''
|'''1811'''
|-
|[[Claes Johan Sacklén]]
|[[Claes Johan Sacklén]]
|1812–1816
|1812–1816
Rivi 44: Rivi 49:
|[[Johan Gustaf Winter]]
|[[Johan Gustaf Winter]]
|1827–1841
|1827–1841
|}
{{Palstanvaihto}}
{| class="wikitable sortable"
|Nimi
|Virassaoloaika
|-
⚫
|[[Suomen Pankki|'''Suomen Pankki''']]
|'''1840'''
|-
|-
|[[Carl Wilhelm Trapp]]
|[[Carl Wilhelm Trapp]]
Rivi 84: Rivi 97:
|1907–1918
|1907–1918
|}
|}
{{Palstoitus loppuu}}


== Katso myös ==
== Katso myös ==


⚫
* [[Suomen Pankki]]
* [[Suomen Rahapaja]]
* [[Suomen Rahapaja]]


Rivi 102: Rivi 115:
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1234720?term=Suomen&term=1809&term=Suomi&term=waihtokonttorien&term=Suomessa&term=Suomeen&page=2 Kaleva 12.12.1911 No: 287 Suomen Pankki satavuotias]. Viitattu 27.5.2022
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1234720?term=Suomen&term=1809&term=Suomi&term=waihtokonttorien&term=Suomessa&term=Suomeen&page=2 Kaleva 12.12.1911 No: 287 Suomen Pankki satavuotias]. Viitattu 27.5.2022
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1248066?term=waihtokonttori&term=Suomen&term=Suomi&term=1809&term=Suomea&term=Suomelle&page=3 Karjalatar 12.12.1911 No: 141 Suomen Pankki 1811-1911]. Viitattu 27.5.2022
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1248066?term=waihtokonttori&term=Suomen&term=Suomi&term=1809&term=Suomea&term=Suomelle&page=3 Karjalatar 12.12.1911 No: 141 Suomen Pankki 1811-1911]. Viitattu 27.5.2022
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1270727?term=1809&term=Suomea&term=waihtokonttori&term=Suomen&term=suomeksi&term=Suomelle&page=2 Mikkelin sanomat 14.12.1911 No: 142 Muualta suomesta - (Suomen Pankki)] Viitattu 27.5.2022{{Suomen Pankin pääjohtajat}}{{Suomen hallinto}}
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1270727?term=1809&term=Suomea&term=waihtokonttori&term=Suomen&term=suomeksi&term=Suomelle&page=2 Mikkelin sanomat 14.12.1911 No: 142 Muualta suomesta - (Suomen Pankki)] Viitattu 27.5.2022{{Suomalaiset julkisoikeudelliset laitokset}}{{Artikkelit Suomesta}}{{Suomen Pankin pääjohtajat}}{{Suomen hallinto}}


[[Luokka:Keskuspankit]]
[[Luokka:Keskuspankit]]

Nykyinen versio 14. elokuuta 2024 kello 23.42

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori
Suomen Pankin konttori Helsingissä vuosina 1819–1824 oli Sederholmin talossa.[1]
Suomen Pankin konttori Helsingissä vuosina 1819–1824 oli Sederholmin talossa.[1]
Perustettu 12. joulukuuta 1811
Perustaja Aleksanteri I
Tyyppi keskuspankki
Pankki toimi vuosien 1824–1883 välillä nykyisessä Valtioneuvoston linnassa.

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa[2][3][4][5][6] tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori[7] oli Suomen Pankin edeltäjä vuoteen 1840 asti. Se perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 30. marraskuuta 1808 (juliaanisen kalenterin mukaan 18. marraskuuta) jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,[8][9] mistä alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 (juliaanisen kalenterin mukaan 15. maaliskuuta) toimitetussa julistuksessa, mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta 12. joulukuuta 1811 (juliaanisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta)[10] keisarillisena reglementtinä.[11][12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se perustettiin Turkuun elokuussa 1812.[13] Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.[14] Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa. Suomessa aloitettiin setelirahan painaminen vuonna 1812, setelit painatettiin Turun Akatemian kirjapainossa.[15][16][17][18][19]

Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”. Vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai virallisesti nykyisen nimensä Suomen Pankki.[18][19]

Suomen Pankkitoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta.[20] Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta, joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.

Ruotsin pankkitoiminta esikuvana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuvana oli Ruotsin valtionpankki. Pankki oli alkuaikojen toiminnassaan Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen, perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin tärkeimmissä kaupungeissa.

Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turku oli Suomen pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Pääkaupungiksi tuli Helsinki 8. elokuuta 1812. Valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon, jossa se toimi vuosina 1822–1883.

Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajat ajalta 1812–1918

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikaiset Suomen Pankin pääjohtajat aikajärjestyksessä:[21]

Nimi Virassaoloaika
Vaihtolaina Conttori 1811
Claes Johan Sacklén 1812–1816
Carl Johan Idman 1817–1820
Otto Herman Lode 1820–1827
Johan Gustaf Winter 1827–1841

Nimi Virassaoloaika
Suomen Pankki 1840
Carl Wilhelm Trapp 1841–1853
Axel Ludvig Born 1853–1856
Alex Federley 1853–1854
Robert Trapp 1854–1856
Frans Ivar Edelheim 1856–1858
Wilhelm Blidberg 1858–1861
Carl Isak Björkman 1862–1866
Victor von Haartman 1866–1870
August Florin 1870–1875
Gustaf Samuel von Troil 1875–1884
Alfred Charpentier 1884–1897
Theodor Wegelius 1898–1906
Clas Herman von Collan 1907–1918

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta I (s. 207) 2011. Otava. Viitattu 14.8.2024.
  2. ↑ ”Suomen Pankki”, Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), s. 1118. Otava, 1937.
  3. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Suomen Pankki”, Historian suursanakirja, s. 498. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. ↑ Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa histdoc.net. Viitattu 27.5.2022.
  5. ↑ 15.1.1867 Helsingfors Dagblad no 12, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
  6. ↑ 11.7.1826 Finlands Allmänna Tidning no 79, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
  7. ↑ ”Pankki”, Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes, s. 177. Tietosanakirja Oy, 1915. Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ 12.12.1911 Karjala no 288, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  9. ↑ 31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  10. ↑ Elina Pirinen: Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut Helsingin Sanomat. 6.6.1998. Viitattu 18.10.2022.
  11. ↑ Suomen pankki helda.helsinki.fi.
  12. ↑ 1856 Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på f..., s. 444 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.8.2024.
  13. ↑ 14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  14. ↑ Suomen Pankki: Historia Suomen Pankki. Viitattu 18.10.2022.
  15. ↑ Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Julkaisu: Suomen Pankki (pdf) Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018. Edita Publishing Oy. Viitattu 4.2.2024.
  16. ↑ ankujanp: Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa (Setelirahan painaminen Turun akatemiassa 1812) www.turku.fi. 15.8.2019. Viitattu 4.2.2024.
  17. ↑ Lähettänyt Hannunjutut: hakanmediankronikkaa (1811: Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa) hakanmediankronikkaa.blogspot.com. Viitattu 4.2.2024.
  18. ↑ a b 30.4.1920 Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöi... no 8, s. 12 (Paaavo korpivaara; Suomen Pankit) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.8.2024.
  19. ↑ a b 1.4.1937 Karjala no 86, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Suomen Pankki” Viitattu 14.8.2024.
  20. ↑ Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 18.10.2022.
  21. ↑ Suomen Pankki: Johtokunnan jäsenet ja puheenjohtajat Suomen Pankin historiassa Suomen Pankki. Viitattu 16.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskirjaston digitoitu aineisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waihetus-,_Laina-_ja_Depositioni-Contori_Suomen_Suuren-Ruhtinaanmaassa&oldid=22573850”