Dioksaani
1,4-dioksaani | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C1COCCO1[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C4H8O2 |
Moolimassa | 88,104 g/mol |
Sulamispiste | 11,8 °C[2] |
Kiehumispiste | 101,5 °C[2] |
Tiheys | 1,03 g/cm3[3] |
Liukoisuus veteen | Sekoittuu veteen[3] |
1,4-dioksaani tai usein pelkästään dioksaani (C4H8O2) on heterosyklinen orgaaninen yhdiste. 1,4-dioksaania käytetään pääasiassa liuottimena valmistettaessa selluloosaestereitä, öljyjä ja vahoja sekä kloorattujen liuottimien stabilisaattorina.[4]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa 1,4-dioksaani on väritön neste, joka sekoittuu veteen ja useimpiin orgaanisiin liuottimiin.[4] Aine voi reagoida hyvin voimakkaasti erittäin vahvojen happojen kanssa ja kykenee myös syövyttämään joitakin muovilaatuja. Yhdiste voi myös muodostaa erittäin helposti räjähtäviä orgaanisia peroksideja.[3] 1,4-dioksaani muodostaa räjähtäviä komplekseja joidenkin metallien, kuten elohopean, hopean ja nikkelin, kanssa.[4]
Synteesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1,4-dioksaania voidaan valmistaa dimerisoimalla etyleenioksidia. Reaktiossa käytetään happokatalyyttiä, joka on useimmiten rikkihappo.[5] Yhdistettä voidaan syntetisoida myös hieman halvemmasta dietyleeniglykolista zeoliittipinnalla.[6]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinkokeissa 1,4-dioksaani on todettu koe-eläimille vain hieman myrkylliseksi. Sen sijaan ihmisille aine voi olla hyvinkin myrkyllinen.[4]. Aineen hengittäminen tai sen nieleminen aiheuttaa huonoa oloa, uneliaisuutta sekä oksentelua ja jopa tajuttomuuden. Lisäksi yhdiste voi imeytyä ihon läpi ihmisen elimistöön. 1,4-dioksaani on myös todettu olevan mahdollisesti karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava.[3]
Luonnossa 1,4-dioksaani on hyvin huonosti hajoava. Paikoitellen yhdiste on saastuttanut pohjavesiä, kun sitä on päässyt luontoon. UV-valo kykenee hajottamaan yhdisteen, mutta se on hyvin hidasta.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1,4-dioxane – Substance summary NCBI. Viitattu 24. toukokuuta 2009.
- ↑ a b Physical properties: 1,4-Dioxane NLM Viitattu 24.5.2009
- ↑ a b c d Dioksaanin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 24.5.2009
- ↑ a b c d Pradyot Patnaik: A Comprehensive Guide to the Hazardous Properties of Chemical Substances, s. 492. Wiley-Intersciences, 2007. ISBN 978-0-471-71458-3 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.5.2009). (englanniksi)
- ↑ Production of anhydrous 1,4-dioxane FreePatents Online. Viitattu 24.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Synthesis of dioxane FreePatents Online. Viitattu 24.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Takashi Asano, Metcalf & Eddy, Harold L. Leverenz, Ryujiro Tsuchihashi, George Tchobanoglous: Water reuse, s. 119. McGraw-Hill Professional, 2007. ISBN 9780071459273 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.5.2009). (englanniksi)