Crohnin tauti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Chronin tauti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Crohnin tauti
Luokitus
ICD-10 K25–K27
ICD-9 531–533
Tautitietokanta 266600
MeSH D003424
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Crohnin taudin yleisimmät esiintymisalueet: sykkyräsuoli (ileum), ileokoolinen (ileocolic)[1] ja paksusuoli (colon).[2][3][4]

Crohnin tauti (morbus Crohn, regionaalinen enteriitti)[5] on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus. Crohnin tauti ja siihen usein sekoitettava colitis ulcerosa tunnetaan englanninkielisellä nimellä inflammatory bowel disease, IBD. Crohnin tauti ei tartu. Sen uskottiin pitkään olevan autoimmuunisairaus, mutta uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet sen johtuvan immuunivajeesta.[6][7][8][9][10][11] Crohnin tauti on nimetty sen kuvanneen yhdysvaltalaisen gastroenterologi Burrill Bernard Crohnin (1884–1983) mukaan.[12]

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crohnin tautia sekä colitis ulcerosaa eli haavaista paksusuolentulehdusta esiintyy Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.[13] Yhdeksän ihmistä 100 000:ta kohti sairastuu Suomessa vuosittain Crohnin tautiin. Tyypillinen sairastumisikä on 20–35 vuotta, joten tautia voidaan luonnehtia nuorten aikuisten taudiksi.

Lapset yleensä sairastuvat noin 12-vuotiaina. Lapsilla sairaus aiheuttaa kasvuhäiriöitä, ellei ravitsemustilaan kiinnitetä erityistä huomiota. Esiintyvyys on 150–200 tapausta 100 000 asukasta kohti. Crohnin tautia sairastavia on Suomessa noin 5 000, ja uusia tapauksia ilmenee vuosittain 400. Crohnin tautiin ja colitis ulcerosaan sairastuneiden kokonaismäärä on 6,5-kertaistunut 1990-luvun alusta, jolloin sairastuneita oli vain 7 500. Vuonna 2023 tulehduksellisia suolistosairauksia sairasti lähes 58 000 suomalaista[14]. Crohnin tautia esiintyy eniten pohjoisilla leveysasteilla sijaitsevien länsimaiden kaupunkiväestöllä[13].

Taudin kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crohnin tauti alkaa yleensä nuorena, eikä sukupuolieroja taudin esiintyvyydessä ole havaittu. Kyseessä on elinikäinen sairaus, joka sisältää aktiivisia vaiheita. Yleensä vanhemmiten tauti kuitenkin rauhoittuu. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien naisten elinikä on keskimäärin 7–8 vuotta tavallista lyhyempi ja miesten 5–6 vuotta[15].

Riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crohnin taudin synty on toistaiseksi suurelta osin tuntematon. Perintötekijöillä ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta sairastumiseen.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että niillä, jotka ovat saaneet lapsena 7–10 antibioottikuuria, esiintyy yli kolme kertaa enemmän Crohnin tautia. Yhteys on suurempi pojilla kuin tytöillä. Yhteys tuli esiin etenkin kefalosporiineihin kuuluvien antibioottien kohdalla.[16]

Runsaasti virvoitusjuomien, makeiden herkkujen, sipsien ja lihajalosteiden kaltaisia valmisruokia nauttivilla esiintyy noin 50 prosenttia enemmän Crohnin tautia kuin niitä nauttimattomilla sen jälkeen, kun muut riskitekijät on vakioitu. Yhtenä syynä voivat olla valmisruoan sisältämät emulgaattorit, maltodekstriini ja titaanioksidi, koska ne saattavat häiritä suolistoflooraa. Suurin vaikutus oli kuitenkin ranskalaisten perunoiden ja kananugettien kaltaisen uppopaistetun ruoan nauttimisella. Sillä väestöryhmällä, joka nautti vähintään kerran päivässä uppopaistettua ruokaa, esiintyi noin kolme kertaa enemmän Crohnin tautia kuin niillä, jotka eivät syöneet uppopaistettua ruokaa. Sen sijaan suolan, prosessoimattoman lihan, meijerituotteiden, tärkkelyspitoisen ruoan, hedelmien, vihannesten ja palkokasvien nauttiminen ei ollut yhteydessä Crohnin taudin esiintyvyyteen.[17]

Monityydyttymättömän linolihapon liiallisen saannin yhteydestä Crohnin tautiin on saatu runsaasti näyttöä[13]. Myös runsaan liha- ja kalaproteiinin saannin on havaittu lisäävän Crohnin taudin riskiä[18].

Eläinkokeissa on havaittu, että Saccharomyces cerevisiae -nimisen hiivan esiintyminen suolistossa pahentaa sairautta[19]. Crohnin taudin yhteyttä nautojen paratuberkuloosiin epäillään. Sen aiheuttajana on Mycobacterium paratuberculosis -bakteeri.

Crohn-potilaan lapsilla on noin 10–20 %:n riski sairastua Crohnin tautiin tai colitis ulcerosaan. Colitis ulcerosa on Crohnin taudin tapainen sairaus, joka kuitenkin rajoittuu vain paksu- ja peräsuolen alueelle.

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin Crohnin tauti esiintyy paksusuolessa sekä erityisesti ohutsuolen loppuosassa, mutta tautia voi kuitenkin esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella. Crohnin oireita ovat muun muassa ripuli tai ummetus, vatsakivut (usein oikealla alavatsassa muistuttaen umpilisäkkeen tulehdusta), väsymys, laihtuminen ja kuume. Tauti voi näkyä suussa olevina haavaumina eli aftoina. Tauti diagnosoidaan oireiden, mahalaukun/paksusuolen tähystyksen avulla ja koepaloin, ja tutkimuskeinona voi olla myös ohutsuoliröntgentutkimus taikka ohutsuolen kapselikuvaus tai magneettikuvaus (MRI).

Crohnin tauti altistaa primaariselle sklerosoivalle kolangiitille ja sitä kautta kolangiokarsinoomalle.[20] Crohnin tautiin liittyy kohonnut suolisyöpävaara.[21] Mahdollinen vakava Crohnin taudin komplikaatio on myös suolitukos.

Perianaalinen Crohnin tauti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peräaukon ympärillä olevat polyypit ovat tavallinen Crohnin taudin perianaalinen ilmenemismuoto. Tavallisesti ulokkeet ovat pehmeitä ja kivuttomia, paitsi tulehduksen aktiivisessa vaiheessa, jolloin ne muuttuvat kiinteiksi ja aristaviksi. Myös haavaumia voi esiintyä sekä fisteleitä. Näiden kulkureitti iholle on usein haaroittuva, ja iholla voi olla useita finnimäisiä paiseita, jotka erittävät kellertävää tai verensekaista eritettä. Fisteleitä hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidolla, mutta kirurginen poisto voi olla myös tarpeen.[22]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkehoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crohnin hoito tapahtuu pääasiassa lääkkeillä, jotka eivät kuitenkaan paranna sairautta.[23] Immunosuppressiivinen lääkitys eli solunsalpaajat ovat aiheellisia silloin, kun sairautta ei saada rauhoittumaan 5-ASA- ja kortisonilääkityksellä. (Kortisoni tehoaa vain lyhytaikaisesti käytettynä.)

Immunosuppressiivisesta lääkityksestä on hyötyä myös pahenemisvaiheiden estohoitona. Solunsalpaajien vaikutus alkaa hitaasti 3–6 kuukauden aikana. Jos hoitovaste saavutetaan, lääkitystä jatketaan 3–5 vuotta tai tarvittaessa pidempäänkin. Immunosuppressantteja ovat Azamun, Imurel, Trexan, Metoject, Mercaptopurin, Ebetrex ja Injexate.[24]

Vaikean Crohnin taudin hoidossa voidaan käyttää myös biologisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat tulehduksen välittäjäaineisiin tai estävät tulehdusta aiheuttavien ja ylläpitävien valkosolujen toimintaa. Biologiset lääkkeet parantavat tulehdusta, normalisoivat veren tulehdusarvoja ja lievittävät oireita. Osa biologisista lääkkeistä annetaan infuusiona sairaalassa, osa pistetään itse kotona. Näitä ovat Humira (vaikuttava aine adalimumabi), Remicade (vaikuttava aine infliksimabi), Entyvio, Remsima, Inflectra, Stelara , Amgevita, Hulio ja Hyrimox[24] Biologiset lääkkeet ovat hyvin kalliita, mutta ne ovat erityiskorvattavia.

Muita lääkkeitä:

Myös kannabiksen on todettu olevan tehokas lääke sairauden hoitoon[26].

Suomessa Crohnin tautia sairastava saa erityisesti kyseisen sairauden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä alemman erityiskorvattavuuden (AE 208), jolloin lääkkeen hinnasta korvataan 65 %. Erityiskorvattavuutta pitää hakea Kelalta.[27]

Ravintolisät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että veren korkeat D-vitamiinitasot vähentävät riskiä sairastua Crohnin tautiin ja myös taudin oireiden uusiutumisen vakavuutta[28]. Ravintolisistä peruskorvausta pitää hakea erikseen. Peruskorvauksen saa ravintolisistä, jos ravinnon imeytyminen on merkittävällä tavalla häiriintynyt.

Leikkaushoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crohnin tautiin sairastuvista 25 % leikataan viiden vuoden kuluessa ja puolet 20 vuoden aikana. Leikkauksessa poistetaan tulehtunut suolen osa, ja sen syynä on yleensä ahtauma tai tukos suolessa, märkäpaise tai vaikea tulehdus, jota ei lääkkeillä saada rauhoittumaan. Vaikea verenvuoto, suolen puhkeaminen tai fistelit voivat myös olla leikkauksen syynä, samoin jatkuva anemia, kipu ja aliravitsemus. Myös solumuutos eli syöpäriski voi johtaa leikkauspäätökseen. Jos ohutsuolta poistetaan runsaasti, voi seurata rasvojen, sappihappojen ja B12-vitamiinin imeytymishäiriöitä.

Jos tautia ei saada muuten kuriin tai jos se aiheuttaa fistuloiden kehittymistä, suolen tukkeuman tai verenvuotoa, pahiten tulehtunut suolen osa poistetaan leikkauksessa ja korvataan avanteella. Poistoleikkaukseen joudutaan turvautumaan myös joissakin vaikeissa tautimuodoissa sekä taudin aiheuttamissa komplikaatioissa.

Ruokavaliohoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavaliohoidolla pyritään parantamaan Crohnin tautia sairastavan ravitsemustilaa tai helpottamaan oireita. Vuonna 2016 julkaistun kokeellisen tapaustutkimuksen mukaan vaikea-asteisen ja hoitoresistentin Crohnin taudin oireet saattavat kadota asteittain täysin kymmenessä kuukaudessa erittäin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla[29].

Myös pelkän karrageenin eli eucheuma-levän (lisäaine E407) välttäminen helpottaa monien Crohn-potilaiden suolisto-oireita, koska sen on todettu tutkimuksissa vaikuttavan Crohnin tautiin[30].

Crohnin tautia sairastavia on neuvottu perinteisesti suosimaan perunaa, kalaa, vähärasvaista lihaa, riisiä, vaaleaa leipää, marjakeittoja, banaania ja säilykehedelmiä sairauden ollessa aktiivivaiheessa ja välttämään mahdollisesti kaalia, sipulia, palkokasveja, paprikaa, naurista, lanttua, selleriä, omenoita, tuoreita leivonnaisia, käristettyjä ruokia, kuivattuja hedelmiä, ksylitolia, sorbitolia ja muita makeutusaineita, voimakkaita mausteita, kahvia, olutta, maitoa ja runsaasti hiilihappoa sisältäviä juomia. Perinteisistä ravintosuosituksista on kuitenkin huomattu, että sopivien ja ei-sopivien luettelot ovat hyvin yksilöllisiä, eli se, mikä on sopinut joillekin potilaille, ei ole sopinut välttämättä lainkaan muille.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Käypähoito: Crohnin taudin kulkua ennustavat tekijät Archive.org
  2. ↑ Baumgart, Daniel C; Sandborn, William J: Crohn's disease. The Lancet, 2012, 380. vsk, nro 9853, s. 1590–605. PubMed:22914295 doi:10.1016/S0140-6736(12)60026-9 ISSN 0140-6736
  3. ↑ Crohn's Disease Mayo Clinic
  4. ↑ Crohn's Disease National Digestive Diseases Information Clearinghouse
  5. ↑ Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti) Terveyskirjasto
  6. ↑ Crohn's disease: An immune deficiency state, Clinical reviews in allergy & immunology (2010), 23-21
  7. ↑ Mycobacteria in Crohn's disease: How innate immune deficiency may result in chronic inflammation, Expert review of clinical immunology (2010), sivut 633–41
  8. ↑ Crohn's disease: Innate immunodeficiency (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ What's in a name? The (mis)labelling of Crohn's as an autoimmune disease
  10. ↑ Defective IL-1A expression in patients with Crohn's disease is related to attenuated MAP3K4 signaling
  11. ↑ Revisiting Crohn's disease as a primary immunodeficiency of macrophages
  12. ↑ Burrill Bernard Crohn (www.whonamedit.com)
  13. ↑ a b c Vatsavaivat lisääntyneet jyrkästi, kaupunkilaiset suurimmassa riskiryhmässä – Professori: Rypsiöljyn sisältämä linolihappo voi altistaa suolistotaudille Helsingin Sanomat. 8.11.2017. Viitattu 3.8.2020.
  14. ↑ Lähes 58 000 suomalaisella tulehduksellinen suolistosairaus - IBD-digihoitopolusta apua suuren potilasmäärän hoitoon terveyskyla.fi. 24.4.2023. Viitattu 9.8.2023.
  15. ↑ Tulehduksellinen suolistosairaus lyhentää elinikää edelleen, mutta vähemmän kuin ennen Terveysportti. Viitattu 11.11.2021.
  16. ↑ Yle, uutiset, viitattu 24.4.2012
  17. ↑ Neeraj Narula, Emily C. L. Wong, Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Sumathy Rangarajan, Fernando Lanas: Association of ultra-processed food intake with risk of inflammatory bowel disease: prospective cohort study. BMJ, 15.7.2021, nro 374, s. n1554. PubMed:34261638 doi:10.1136/bmj.n1554 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  18. ↑ Prévost Jantchou, Sophie Morois, Françoise Clavel-Chapelon, Marie-Christine Boutron-Ruault, Franck Carbonnel: Animal protein intake and risk of inflammatory bowel disease: The E3N prospective study. The American Journal of Gastroenterology, 2010-10, nro 10, s. 2195–2201. PubMed:20461067 doi:10.1038/ajg.2010.192 ISSN 1572-0241 Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ A member of the gut mycobiota modulates host purine metabolism exacerbating colitis in mice. http://stm.sciencemag.org/content/9/380/eaaf9044 (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia: Tulehdukselliset suolistosairaudet ja syöpä (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Crohn's Disease and Colorectal Cancer - What's The Link
  22. ↑ Perianaalinen Crohnin tauti (Arkistoitu – Internet Archive) Reunapaikka.fi
  23. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n ja Crohn ja Colitis ry:n asettama työryhmä (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ a b c Crohnin tauti, Lääkehoito. https://crohnjacolitis.fi/tietoa-sairauksista/crohnin-tauti/laakehoito/
  25. ↑ Terveyskirjasto: sulfasalatsiini
  26. ↑ Cannabis Induces a Clinical Response in Patients with Crohn's Disease: a Prospective Placebo-Controlled Study
  27. ↑ https://www.kela.fi/laake208
  28. ↑ Ashwin N. Ananthakrishnan: Vitamin D and Inflammatory Bowel Disease. Gastroenterology & Hepatology, 2016-8, nro 8, s. 513–515. PubMed:27917088 ISSN 1554-7914 Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Tóth C, Dabóczi A, Howard M, Miller NJ, Clemens Z. Crohn’s disease successfully treated with the paleolithic ketogenic diet. International Journal of Case Reports and Images 2016;7(10):570–578.
  30. ↑ Carrageenan and Crohn's disease. Americal journal of physiology, 2007. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Crohnin tauti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Crohnin_tauti&oldid=22647022”