Amsterdam

Amsterdam
lippu	vaakuna
Koordinaatit: 52°22′N, 4°54′E
Valtio	Alankomaat
Provinssi	Pohjois-Hollanti
Hallinto
– Pormestari	Femke Halsema (GroenLinks)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	219,07 km²
– Maa	166 km²
– Josta vettä	53 km²
– Metropolialue	1 815 km²
Korkeus	2 m
Väkiluku (2022)	910 146
– Väestötiheys	5 483 as./km²
– Metropolialue	2 480 000
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	1011–1109
Suuntanumero(t)	020
www.amsterdam.nl
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Amsterdam on väkiluvultaan Alankomaiden suurin kaupunki. Vuonna 2022 siellä asui 910 146 asukasta eli noin joka 20. hollantilainen asuu Amsterdamissa. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 550 000 ihmistä eli vajaa kymmenesosa Alankomaiden asukkaista. Vaikka Amsterdam on Alankomaiden perustuslain mukaan maan pääkaupunki, sijaitsevat niin kuningashuone, hallitus, parlamentti kuin korkein oikeuskin sekä ulkomaiden diplomaattiset edustustot Haagissa.

Amstel-joen suistoon 1100-luvulta alkaen rakennettu ja 1300-luvulta alkaen nopeasti kasvanut Amsterdam tunnetaan vanhoista taloistaan ja kauniista kanaaleistaan. Keskustan vanhat, puupaalujen varaan rakennetut rakennukset on suojeltu.

Aikoinaan kaupungilla on ollut merkittävä rooli Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren välisessä kaupankäynnissä. Noin seitsemän metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva Amsterdamin lentokenttä Schiphol on merkittävä tavaraliikenteen keskus ja liikennemäärältään Euroopan toiseksi suurin.

Amsterdam on kuuluisa suvaitsevaisuudestaan ja kaupungista onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Punaisten lyhtyjen alue, kannabistuotteita myyvät coffee shopit ja monipuolinen yöelämä vetävät yhdessä kauniin arkkitehtuurin kanssa puoleensa runsaasti turisteja.

Maantiede ja ilmasto

Amsterdam sijaitsee Amstelin suistossa IJsselmeerin rannalla Alankomaiden Pohjois-Hollannin provinssissa. Kaupunki on tasaisella alankoalueella, ja osa siitä on merenpinnan tason alapuolella. Kaupunki on IJsselmeeriin kuuluvan IJ’n etelärannalla. Amsteljoki virtaa kaupungin läpi.

Amsterdamissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Sen läheisyys Pohjanmereen vaikuttaa voimakkaasti säätiloihin. Talvet ovat leutoja, kylmimpien kuukausien (tammi- ja helmikuun) keskimääräinen alin lämpötila on hiukan plussan puolella. Toisinaan sataa hiukan lunta ja joskus harvoin kanavat jäätyvät ja niillä voi luistella. Kesät ovat yleensä lämpimiä, harvoin kuumia, heinä- ja elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 20 ja 25 asteen välillä. Syksyt ovat sateisia, syys-, loka- ja marraskuussa sataa tyypillisesti yli 70 mm.

Amsterdamin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 5,4 6,0 9,2 12,4 17,1 19,2 21,4 21,8 18,4 14,1 9,2 6,5 ka. 13,4 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 0,5 0,2 2,4 4,0 7,8 10,4 12,5 12,3 10,2 7,0 3,9 1,9 ka. 6,1 Sademäärä (mm) 62 43 59 41 58 68 66 61 82 85 89 75 Σ 789 Sadepäivät (d) 17 13 17 14 14 14 13 13 16 17 19 18 Σ 185 L ä m p ö t i l a 5,4 0,5 6,0 0,2 9,2 2,4 12,4 4,0 17,1 7,8 19,2 10,4 21,4 12,5 21,8 12,3 18,4 10,2 14,1 7,0 9,2 3,9 6,5 1,9 S a d a n t a 62 43 59 41 58 68 66 61 82 85 89 75 Lähde: Weather Information for Amsterdam World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 21.1.2010.

Historia

Amsterdamin paikalle rakennettiin ensimmäiset puutalot 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta; Amstel-joki padottiin nykyisen Damin aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisiin aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin asukkaat saivat tästä koituneet tulot itselleen. Vuonna 1275 Amsterdam sai Hollannin kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amsterdamin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi, kun se pystyi viemään yhä useampaa tuotetta muualle Eurooppaan vapaasti, esimerkiksi olutta.

Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvuilla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1421 ja 1452, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli tiili. 1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli maassa Espanjan Kaarle V, joka hallitsi myös Itävaltaa. Espanjan hallinta-aika oli erittäin julmaa. Tärkeänä kauppasatamana Amsterdam kuitenkin säästyi pahimmalta sorrolta ja väkivallalta. Sen väkiluku kolminkertaistui, kun sinne muutti pakolaisia muualta valtakunnasta, myös juutalaisia Portugalista. Jean Calvinin oppien juurruttua maahan Espanja alkoi kurittaa harhaoppisia. Damin aukiolla taas järjestettiin paavin vastaisia mielenosoituksia. Katoliset Espanjan johtajat kielsivät lopulta kalvinismin ja protestanttien vainoaminen jatkui. Vuonna 1578 amsterdamilaiset ryhtyivät kapinaan ja häätivät paavin kannattajat pois kaupungista. Katolisia kirkkoja hävitettiin ja katolisia käännytettiin protestanteiksi.

Maalaus Amsterdamista vuonna 1538.

Espanjan vallan loputtua Amsterdamissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta kukoistusaikaa kutsutaan Alankomaiden kulta-ajaksi. Amsterdamin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi liian pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. 1600-luvulla kaupungin reunamille muodostui kolmen kanavan Kanavakehä (Grachtengordel), joka on vuodesta 2010 ollut Unescon maailmanperintöluettelossa. Kanavat Herengracht, Keizersgracht ja Prinsengracht rakentuivat täyteen toinen toistaan komeampia päätykolmiotaloja. Vauraus johti myös taiteen ja luonnontieteen kehitykseen. Rembrandt, Frans Hals, Vermeer ja Paulus Potter vaikuttivat siihen aikaan, ja heidän työnsä olivat erittäin kysyttyjä vauraamman väestönosan keskuudessa.

1700-luvulla Amsterdamista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Todellinen rappio alkoi Ison-Britannian tuhottua maan laivaston sodassa vuonna 1780. Myös Yhdistynyt Itä-Intian kauppakomppania (VOC) teki vararikon vuonna 1791. Neljä vuotta myöhemmin Napoleon valloitti maan ja se oli taas vieraan vallassa.

Prinsengrachtin kanava nähtynä Westerkerkin tornista.

1800-luvulla tilanne Amsterdamissa parani, kun Ranskan valta oli alkanut heiketä. Vuosisadan loppupuolella Amsterdamiin perustettiin suuria puistoja ja museoita, ja elintaso kohosi huomattavasti.

Alankomaat pysyi ensimmäisen maailmansodan puolueettomana. 1900-luvun alussa ponnistelut keskittyivät lähinnä maankuivaukseen, jolla pyrittiin lisäämään maataloutta ja elintilaa. Toisessa maailmansodassa maa kuitenkin vallattiin vuonna 1940 ja Amsterdamin juutalaisia vietiin keskitysleireihin, joista he eivät ikinä palanneet. Väestö alkoi nähdä nälkää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineen jakelu lopetettiin. Maa vapautettiin vasta vuonna 1945.

Toisen maailmansodan jälkeen Amsterdamin suvaitsevaisuus houkutteli paljon hippejä ja muita vaihtoehtokulttuurien edustajia. Vuonna 1962 nuoret toisinajattelijat, niin sanotut provot, loivat Amsterdamiin ulkoparlamentaarisen opposition. Raatihuoneen tori, eli Dam, oli suosittu hippiliikkeen kokoontumispaikka. Kun kaupungin vanhoja rakennuksia oltiin purkamassa, aiheutti tämä suuren vastalausemyrskyn. Näin ollen esimerkiksi Jordaanin alue säästyi. Sittemmin Amsterdamista on kehittynyt yksi maailman suosituimmista kaupunkimatkakohteista, johtuen varmasti historiallisesta keskustasta ja ainutlaatuisesta taidehistoriasta. Nykypäivänä amsterdamilaisten huolenaiheena on ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, joka uhkaa nousta kriittiselle tasolle. Alankomaissa on tehtävä paljon töitä sen eteen.

Hallinto

Amsterdamin hallinnolliset kaupunginosat, Westpoort kuuluu suoraan kaupungin keskushallinnolle.

Amsterdamia johtaa muiden Alankomaiden kuntien tapaan valtuusto. Amsterdamin kaupunginvaltuustoon valitaan edustajat neljän vuoden välein. Siihen kuuluu 45 jäsentä. Valtuusto puolestaan valitsee keskuudestaan 6–8 raatimiestä raatimieskollegioon, joka esittelee ja toimeenpanee valtuuston päätökset. Valtuusto voi kuitenkin myös hylätä kollegion päätökset. Pormestari on sekä kaupunginvaltuuston että raatimieskollegion puheenjohtaja, mutta hänellä ei ole äänioikeutta valtuustossa.

Amsterdam on jaettu seitsemään hallinnolliseen alueeseen, niin sanottuihin kaupunginosalautakuntiin. Niille on siirretty jonkun verran sitä valtaa, jota yleensä on kunnilla. Ne valvovat alueellaan kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanoa ja viestivät alueen asioista kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginosien määrää on Amsterdamissa vähennetty 1900-luvun lopulta alkaen. Vielä vuonna 1990 niitä oli 16, mutta vuoden 2010 liitoksen jälkeen enää seitsemän. Viimeisimpänä asukasluvultaan pieni Westpoort siirrettiin suoraan keskushallinnon alaisuuteen. Amsterdamin kaupunginosat ovat:

Amsterdam-Centrum Amsterdam-Noord Amsterdam Nieuw-West Amsterdam-Oost

Amsterdam-West Amsterdam-Zuid Amsterdam Zuidoost

Talous

Amsterdamin talous perustuu palveluihin, ja vain kymmenesosa työskentelee valmistusteollisuudesta. Kaikista työpaikoista noin viidennes on kiinni kansainvälisessä kaupassa ja liikenteessä. Muita merkittäviä palvelualoja ovat pankki- ja vakuutusala, terveys-, kulttuuri- ja yhteiskunnalliset palvelut sekä matkailu. Amsterdam on kansainvälisen rahatalouden keskus, ja kaupungissa on muun muassa pörssi ja useiden kansainvälisten pankkien toimistoja.

Amsterdamin teollisuuslaitokset ovat monipuolisia, vaikka niiden osuus taloudesta on pienentynyt koko ajan. Amsterdamissa on muun muassa laivanrakennusta, öljynjalostusta, ruoan jalostusta ja timanttien hiontaa.

Liikenne

Amsterdamin raitiovaunuliikennettä.

Polkupyörien pysäköintialue.

Amsterdam on yksi pyöräily-ystävällisimmistä suurkaupungeista koko maailmassa ja se on pyöräilykulttuurin keskus. Vuonna 2011 Amsterdamissa oli arviolta yli 900 000 polkupyörää. Pyörävarkaudet ovat yleisiä; Amsterdamissa varastettiin vuonna 2005 noin 54 000 polkupyörää. Laajan pyörätieverkon ja kaupungin pienen koon takia pyöräily on suurimmalle osalle kaupunkilaisista helpoin tapa liikkua paikasta toiseen. Asukkaiden ajamat pyöräilykilometrit ylittävätkin autoilukilometrit. Keskustan 30 km/h:n nopeusrajoitus suosii pyöräilyä 1 200 kilometrin matkalla (80 % teistä). Kaupungissa on kahdeksan valvottua ilmaista pyöräparkkia.

Kaupungin keskustassa autolla ajamista ei suositella. Autojen parkkimaksut kerätään parkkirahastoon ja kunnan liikennerahastoon, joita käytetään autoilun vähentämiseen ja autoilun päästöjen vähentämiseen.

Julkinen liikenne Amsterdamissa koostuu lähinnä bussi- ja raitiovaunuverkosta. Tällä hetkellä Amsterdamissa on 16 raitiovaunulinjaa. Kaupungissa on myös viisi metrolinjaa. Amsterdamista on hyvät junayhteydet muualle Eurooppaan. Kaupungin kanavia pitkin voi kulkea erilaisilla vesibusseilla. Jotkut vesikulkuneuvot ovat myös vuokrattavissa. Kaupungissa on myös useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Lentoasema

Vajaan 18 kilometrin etäisyydellä Amsterdamin keskustasta sijaitsee Schipholin lentoasema. Se on Hollannin suurin ja matkustajamäärillä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Sen kautta kulki vuonna 2019 noin 72 miljoonaa matkustajaa. Lentoasema on KLM:n kotikenttä. Lentokenttä on seitsemän metriä merenpinnan alapuolella.

Väestö

Vuonna 2015 Amsterdamissa oli Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan 821 752 asukasta. Suurkaupunkialueella asui 1 313 889 ihmistä. Kaupungin väkiluku on ollut kasvussa 1990-luvun alun jälkeen. Vuonna 1990 Amsterdamissa asui noin 695 000 ihmistä. Sitä ennen väkimäärä oli kuitenkin laskenut usean vuosikymmenen ajan, sillä vuonna 1960 kaupungissa asui noin 870 000 ihmistä.

Amsterdamin väestönkasvu on seurausta syntyvyydestä ja maahanmuuttajista. Noin puolet kaupungin asukkaista on syntyperäisiä alankomaalaisia. Puolella Amsterdamin nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa. Kaupunkiin on tullut paljon siirtolaisia Alankomaiden entisistä siirtomaista, kuten Indonesiasta, Surinamista ja entisen Alankomaiden Antillien saarilta. Lisäksi kaupungissa on paljon vierastyöläisiä sekä turvapaikanhakijoita. Asukkaista kolmasosa on tullut Euroopan ulkopuolelta.

Kulttuuri

Amsterdam on pienuudestaan huolimatta merkittävä kulttuurikaupunki. Arkkitehtuuri on kaupungissa ainutlaatuista kanaalien hallitessa kaupunkikuvaa. Kaupungissa on useita merkittäviä museoita, muun muassa useita Rembrandtin töitä sisältävä valtionmuseo Rijksmuseum, Vincent van Goghin tuotantoon keskittyvä Van Gogh Museum sekä juutalaisvainojen ajoista kertova Anne Frankin talo.

Kaupungissa toimii yksi maailman kuuluisimmista orkestereista, Concertgebouw-orkesteri, joka esiintyy Museumpleinin kupeessa sijaitsevassa Concertgebouw-konserttitalossa. Bimhuis (lähellä keskusrautatieasemaa) keskittyy jazz- sekä improvisoituun musiikkiin. Leidseplein on yksi yöelämän keskuksista, ja sen ympäristössä sijaitsevat Melkweg ja Paradiso ovat areenoita monien eri alojen esiintyjille.

Kaupunki on kuuluisa monia vuosisatoja vanhasta suvaitsevaisuuden perinteestä ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Prostituutio on laillista, ja punaisten lyhtyjen alue (holl. De Wallen), kannabistuotteita myyvät coffee shopit ja monipuolinen yöelämä (baareja ja kahviloita yhteensä noin 1 500) houkuttelevat runsaasti turisteja. Alankomaat on kuitenkin päättänyt rajoittaa kannabiksen käyttöä kahviloiden ottaessa käyttöön niin sanotut klubikortit, joita voidaan myöntää vain täysi-ikäisille hollantilaisille. Provinssit saavat itsenäisesti päättää rajoittavatko myyntiä vain paikallisille, eikä lakia ole otettu käyttöön Amsterdamissa.

Nähtävyydet

Koninklijk Paleis Dam-aukiolla.

Kaupunginosat ja alueet

• Kanavakehä (Grachtengordel)
• Jordaan
• Leidseplein
• De Wallen (Punaisten lyhtyjen alue)
• Rembrandtplein
• Bos en Lommer
• De Baarsjes

Kirkkoja (katolisia ja protestanttisia)

Punaisten lyhtyjen alue.

• Nieuwe Kerk
• Oude Kerk
• Westerkerk
• Zuiderkerk
• Noorderkerk, jonka edessä on vuonna 1934 tapahtuneiden Jordaanoproer-mellakoiden uhrien muistopatsas

Monumentteja ja rakennuksia

Talon pääty, vinssi ja koukku.

Amsterdamin maaperä on huokoista suota. Kovaa hiekkamaata on vasta noin 13 metrin syvyydessä. 1600-luvulta alkaen talot tuettiin paaluttamalla niiden perustukset hiekkamaahan asti. Osa näistä puisista paaluista on mädäntynyt, jolloin talo saattaa vähitellen vajota. Turistikin havaitsee, että vanhat talot voivat olla hiukan vinossa. Vinouden syyksi on esitetty myös tahallista vinoon rakentamista, sillä kanavaan päin kaltevaan taloon voitiin nostaa tavaraa vinssillä helpommin. Tähän viittaa se, että vuonna 1565 määrättiin, että talojen kaltevuus saa olla enintään 1:25.

1600-luvun taloissa on varsin yhtenäinen rakennustyyli. Taloja verotettiin niiden viemän katutilan mukaan, joten niiden kadunpuoleinen sivu tehtiin lyhyeksi (8–10 metriä) ja pääty on kadulle päin. Päätykolmioita on erilaisia: perusratkaisuina ovat yksinkertainen kolmiopääty, kellomainen pääty, tornimainen pääty, varastojen harjakattopääty ja porraspääty. Päätyyn kuuluu lähes aina tavaroiden nostamiseen tarkoitettu vinssi ja siihen kuuluva koukku.

Merkittäviä rakennuksia ja monumentteja:

• Koninklijk Paleis, kuninkaanlinna
• Schreierstoren, kyyneltentorni, joka on kaupunginmuurin säilynyt osa
• tuulimylly De Gooyer
• Trippenhuis, asekauppiassuvun talo
• Tiede- ja tekniikkakeskus NEMO, joka esittelee tieteen saavutuksia maallikoille
• Homomonument, joka on maailman ensimmäinen homoseksuaaleille omistettu muistomerkki, pystytetty toisen maailmansodan homoseksuaalivainojen muistoksi

Vondelpark

Museoita

• Amsterdams Historisch Museum
• Anne Frankin talo
• Joods Historisch Museum
• Madame Tussauds
• Netherlands Filmmuseum
• Rijksmuseum
• Sexmuseum de Venustempel
• Stedelijk Museum
• Van Gogh Museum

Puistoja

• Oosterpark
• Vondelpark

Urheilu

Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928. Nykyään Amsterdamissa järjestetään vuosittain Amsterdamin maraton. Kaupungissa järjestetään myös useita rullalautailukilpailuja.

Kaupungin tunnetuin jalkapalloseura on AFC Ajax. Amsterdamissa on myös muun muassa jääkiekko- ja baseballjoukkueet. Lisäksi kaupungissa on kolme maahockeyseuraa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amsterdam Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Amsterdam Wikimatkoissa
• Amsterdam.nl – Kaupungin virallinen kotisivu (hollanniksi)
• Amsterdamin kanaalit (saksaksi)

Euroopan kulttuuripääkaupunki