Fred ”Sonic” Smith
| Fred ”Sonic” Smith | |
|---|---|
 Fred ”Sonic” Smith |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Frederick Dewey Smith |
| Syntynyt | 14. syyskuuta 1949 |
| Kuollut | 4. marraskuuta 1994 |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Fred ”Sonic” Smith |
| Tyylilajit | protopunk |
| Soittimet | kitara |
| Yhtyeet | MC5, Sonic Rendezvous Band |
| Levy-yhtiöt | Elektra, Atlantic |
| Aiheesta muualla | |
| sonicsrendezvousband.net | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Fred ”Sonic” Smith (14. syyskuuta 1949 – 4. marraskuuta 1994) oli yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja, joka muistetaan parhaiten yhtyeistä MC5 ja Sonic’s Rendezvous Band sekä laulaja Patti Smithin aviomiehenä. Hän soitti kitaraa myös Patti Smithin albumilla Dream of Life.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fred ”Sonic” Smith, oli kitaristi vaikutusvaltaisessa rock-yhtyeessä MC5.
Fred syntyi Harts Creekin alueella Lincolnin maakunnassa ja kasvoi Detroitissa. Hän aloitti kitaransoiton 12-vuotiaana ja esiintyi useissa paikallisissa bändeissä ennen kuin oli mukana perustamassa MC5-yhtyettä, 1960-luvun puolivälissä.[1]
Yhtye auttoi luomaan rajua protopunk rock-soundia, joka on sittemmin innoittanut niin heavy metal ja punk-artisteja. MC5 solmi levytyssopimuksen Elektra Recordsille – yhtenä yhtiön ensimmäisistä hard rock -yhtyeistä. Yhtye esiintyi vuoden 1968 demokraattien kansallisessa puoluekokouksessa Chicagossa. Yhtye esiintyi myöhemmin Rolling Stone -lehden kannessa ja julkaisi debyyttinsä Kick Out The Jams. MC5 toimi lämmittelybändinä monille huippuartisteille, kuten Creamille ja Janis Joplinille.[1] Yhtye hajosi huumeongelmiin vuonna 1972.
Smith johti myöhemmin omaa yhtyettään Sonic’s Rendezvous Bandia, johon kuului jäseniä muista Detroitin yhtyeistä, kuten Stoogesista.[1] Yhtye äänitti singlen City Slang vuonna 1976.
Vuonna 1978 Sonic’s Rendezvous Band soitti ilman laulajaansa Scott Morgania Iggy Popin taustayhtyeenä tämän TV Eye Live -kiertueella. Ryhmä esiintyi tuolloin myös Helsingin Kulttuuritalolla.
Vuonna 1980 hän meni naimisiin runoilija/laulaja Patti Smithin kanssa, ja pariskunta vetäytyi musiikista kasvattaakseen lapsiaan. Vuonna 1988 he julkaisivat yhdessä albumin Dream of Life, joka sisälsi Fredin säveltämiä kappaleita, ja Fred soitti levyn soolokitaraosuudet.[1] Fred ja Patti Smith saivat yhdessä kaksi lasta: Jacksonin (s. 1981) ja Jessen (s. 1987). Molemmat lapsista ovat nykyään muusikkoja.
Fred ”Sonic” Smith kuoli sydämen vajaatoimintaan vuonna 1994.[1]
Fred "Sonic" Smithin arvostus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 Rolling Stone -lehti sijoitti Fred ”Sonic” Smithin sijalle 93 listassaan ”100 kaikkien aikojen parasta kitaristia”. Hänet on sittemmin valittu Rock N Roll Hall Of Fameen MC5-yhtyeen kanssa sekä West Virginia Music Hall Of Fameen.[1]
Hänen lempinimensä ”Sonic”" toimi inspiraationa bändin Sonic Youth -nimelle.[1]
Patti Smith on levyttänyt useita Fred ”Sonic” Smithin kirjoittamia kappaleita, esimerkiksi Patti Smithin vuonna 1996 julkaisema albumi Gone Again on omistettu Fred ”Sonic” Smithin muistolle ja sen nimikappale on Fredin sävellys.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.sonicsrendezvousband.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.i94bar.com/ints/srb1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Wv Music Hall Of Fame Inductees Of 2018 Wv Music Hall Of Fame. Viitattu 14.8.2024.
| ||||||||||||||||||
