Jane Erkko
Jane Tuulikki Marianna Erkko[1][2](o.s. Airola; 9. maaliskuuta 1936 Helsinki – 16. maaliskuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen taitoluisteluvaikuttaja ja pitkäaikainen Sanoma Oyj:n hallituksen jäsen. Hän perusti vuonna 2002 miehensä Aatos Erkon kanssa Jane ja Aatos Erkon säätiön. Jane Erkko oli säätiön hallituksen varapuheenjohtaja sen perustamisesta kuolemaansa saakka.[3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jane Erkon vanhemmat olivat konttoristi Yrjö Kaarlo Airola ja Fanny Matilda Nieminen.[4] Isä Yrjö oli kuollut 35-vuotiaana vajaa kolme kuukauttaa ennen tyttärensä syntymää.[5][6] Erkon alkuperäinen etunimi oli Tuulikki, mutta hän vaihtoi etunimensä Janeksi vuonna 1958.[2] Jane Airola avioitui silloisen Viikkosanomat-lehden päätoimittajan ja Sanoma Osakeyhtiön perijän Aatos Erkon kanssa Washingtonissa helmikuussa 1959.[6]
Erkko harrasti koululaisena innokkaasti kaunoluistelua ja seurasi myöhemmin kansainvälisiä luistelukilpailuja televisiosta. 1960-luvun alussa hän kummasteli suomalaisten luistelijoiden heikkoa menestystä siinä määrin, että Aatos Erkko käski vaimonsa ”tehdä asialle jotain”.[7] Helsinkiläisseurat eivät innostuneet tarjotusta avusta, joten Erkot perustivat kaunoluistelujaoksen Helsingin Jalkapalloklubille.[7] Jaos itsenäistyi vuonna 1972 Helsingin Taitoluisteluklubiksi, ja Jane Erkko oli sen puheenjohtaja seuran perustamisesta vuoteen 1985 asti ja vuosina 1987–1990.[7]
Erkon tavoitteena oli saada suomalaisluistelija EM-kisoissa kymmenen parhaan joukkoon.[7] Seuraan palkattiin itävaltalainen valmentaja Rudolf Zettelmann, joka halusi luistelijoiden aloittavan harjoittelun varhain.[8] Alle kymmenvuotiaita lapsia kutsuttiin lehti-ilmoituksella harjoitusten pariin.[7] Ilmoitus sai Helsingin jäähalliin 300 nuorta luistelijaa, muiden muassa Kristiina ”Tintti” Wegeliuksen.[7] Erkon pyrkimyksenä ja saavutuksena oli tuoda alkuvaiheessa luisteluvalmentajia ulkomailta, kouluttaa suomalaisia valmentajia ja viedä suomalaisia lahjakkaita nuoria Yhdysvaltoihin huippuvalmentajien oppilaiksi.[7]
Erkon ansiona pidetään myös menestyneiden luistelijoiden saamista Suomeen näytöksiin. Hän korosti kansainvälisten suhteiden tärkeyttä ja teki suomalaista taitoluistelua ulkomailla tunnetuksi siinä määrin, että Suomessa järjestettiin taitoluistelun EM-kilpailut 1977 ja MM-kilpailut 1983.[7] Erkko teki töitä myös 1993 EM-kilpailujen ja 1999 MM-kilpailujen järjestelytoimikunnissa. Vuonna 1995 ponnistelu taitoluistelun hyväksi tuotti ensimmäiset kansainväliset mitalit pitkästä aikaa, kun jäätanssiparina kilpailleet Susanna Rahkamo ja Petri Kokko saavuttivat EM-kultaa ja MM-hopeaa.[7]
Erkko oli tutustunut Yhdysvalloissa muodostelmaluisteluun ja toi lajin Suomeen 1980-luvulla.[7] Hänen mielestään muodostelmaluistelussa oli potentiaalia: kaikki yksinluistelijat eivät mahdu terävimpään kärkeen, mutta muodostelmaluistelussa luistelija säilyy lajin harrastajana pitkään.[9]
Erkko toimi Suomen Taitoluisteluliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 1968–1990.[3] Tuona aikana luotiin taitoluisteluun kilpailusäännöt ja luotiin pohja nykyiselle tuomarityöskentelylle. Erkko vetäytyi aktiivisesta toiminnasta taitoluistelussa 2000-luvun taitteessa.[7]
Tunnustukset ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Jane Erkolle Pro Urheilu -mitalin vuonna 2013.[10] Hänelle on myönnetty myös Suomen Taitoluisteluliiton kultainen ansiomitali (1980) ja Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi (1990). Suomen Leijonan ansioristin Erkko sai 1977.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Erkko Jane Tuulikki Marianna HS:n Verokoneessa – Tulotiedot vuodesta 1999 (Verokone) Helsingin Sanomat. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ a b Tuulikki Airolan nimenmuutosilmoitus. Helsingin Sanomat, 10.9.1958. Sanoma.
- ↑ a b c Savela, Heleena: Jane Erkko on kuollut HS.fi. 17.3.2014. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Seurakuntain uutisia – Avioliittoon kuulutettuja – Pohj. suom. seurak.. Iltalehti, 21.2.1928, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Kuolleita. (Kuolinilmoitus) Helsingin Sanomat, 20.12.1935, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ a b Jensen-Eriksen, Niklas & Mainio, Aleksi & Hänninen, Reetta: Suomen suurin: Helsingin Sanomat 1889-2019, s. 86–87. Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-603-2.
- ↑ a b c d e f g h i j k Kajas-Virtanen, MIla: 4384005 Jane Erkko 1936-2014 17.3.2014. Suomen Taitoluisteluliitto ry. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Vallankumouksellinen Jane Erkko Urheilulehti.fi. 19.1.2009. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Muodostelmaluistelu pähkinänkuoressa (pdf) Suomen Taitoluisteluliitto ry. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Ministeri Arhinmäki jakoi Pro Urheilu -tunnustukset 3.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.3.2014.