Sarjaan- ja rinnankytkentä
Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä ovat sähköopin peruskäsitteitä. Kaksi piirielementtiä (tai useampi) on kytketty sarjaan, mikäli niiden läpi kulkee yhteinen virta.[1][2] Rinnankytkennässä puolestaan komponenttien yli vaikuttaa sama jännite.[3][1][4][5]
Sarjaankytkentä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjaan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi saadaan laskemalla yhteen vastusten resistanssit:[6][1][3]
Tämä voidaan nähdä helposti seuraavalla tarkastelulla: sarjaan kytkettyjen vastusten yhdessä kuluttama teho on niiden kuluttamien tehojen summa. Koska vastusten läpi kulkee sarjaankytkennässä sama virta, teholle saadaan lauseke
Jakamalla :lla saadaan haluttu tulos.
Kondensaattorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku:[7]
Kelat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjaan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi saadaan laskemalla yhteen kelojen induktanssit:
Rinnankytkentä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rinnan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi on yksittäisten resistanssien käänteislukujen summan käänteisluku: [6]
Tämä nähdään siitä, että rinnan kytkettyjen vastusten yli on sama jännite. Ohmin lain mukaisesti saadaan
- ,
joten i:nnen vastuksen läpi kulkeva virta on . Kirchhoffin piirilakien mukaan tulee olla
- ,
josta seuraa haluttu tulos.
Kondensaattorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rinnan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi saadaan laskemalla yhteen kondensaattorien kapasitanssit:
Kelat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rinnan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi on yksittäisten kelojen induktanssien käänteislukujen summan käänteislukujen summa:[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Martti Valtonen & Anu Lehtovuori: Piirianalyysi osa 1: tasa- ja vaihtovirtapiirien analyysi, s. 24–27. Helsinki: Unigrafia Oy, 2011. ISBN 978-952-92-8720-8
- ↑ Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka, s. 79–88. Sanoma Pro Oy, 2015. ISBN 978-952-63-1570-6
- ↑ a b Lauri Aura & Antti J. Tonteri: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, s. 62–73. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20166-9
- ↑ Timo Lehmusvuori & Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka, s. 41–45, 67–70. (Voltti 1) Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4910-1
- ↑ Nigel P. Cook: Introductory DC/AC Circuits, s. 170–246. (Sixth Edition) Pearson Prentice Hall, 2005. [[Toiminnot:Kirjalähteet/0-13-114006-X (englanniksi)|ISBN 0-13-114006-X (englanniksi)]]
- ↑ a b Elektroniikan perusteet
- ↑ a b Charles K. Alexander & Matthew N. O. Sadiku: Fundamentals of Electric Circuits, s. 220–231. (Seventh Edition) McGraw-Hill Education, 2021. [[Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-260-57079-3 (englanniksi)|ISBN 978-1-260-57079-3 (englanniksi)]]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X