Przemyśl
| Przemyśl | |
|---|---|
 Przemyślin tuomiokirkko |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Przemyśl |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Puola |
| Voivodikunta | Alakarpatia |
| Piirikunta | ei piirikuntaa |
| Perustettu | 900-luvulla |
| Kaupungiksi | 1389 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Robert Choma |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 46,2 km² |
| Väkiluku (2019) (arvio) | 60 689 |
| – Väestötiheys | 1 313,6 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 37-700 - 37-702 |
| Suuntanumero(t) | +48 016 |
Przemyśl on kaupunki Kaakkois-Puolassa. Se oli vuoteen 1999 saakka Przemyślin voivodikunnan pääkaupunki, mutta nykyisin se kuuluu Ala-Karpatian voivodikuntaan. Vuoden 2019 arvion mukaan Przemyślissä asui 60 689 asukasta.[1]
Kaupunki sijaitsee Sanjoen varrella alueella, missä Karpaatit muuttuu alavaksi. Sijaintinsa vuoksi se on ollut strategisesti tärkeä sotilas- ja kaupankäynnin tukikohta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Przemyśl oli Krakovan jälkeen toiseksi vanhin kaupunki Etelä-Puolassa. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty merkkejä kauppapaikasta 800-luvulta. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kaupungista on päivätty vuonna 981, kun Vladimir Suuri valloitti alueen.[2][3] Vuonna 1018 kaupunki palautui Puolalle kunnes Venäjä valloitti sen jälleen vuonna 1031. 1200-luvun alkupuolella alue liitettiin ortodoksisen kirkon eparkiaan.[4] Myöhemmin kaupunki tuli osaksi Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaa.
Puola-Liettua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1340 kaupungin valloitti Kasimir III Suuri, ja alue liitettiin Puola-Liettuaan. Samoihin aikoihin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen katolisen kirkon hiippakunta, ja Przemyśl sai Magdeburgin kaupunginoikeudet. Oikeudet vahvisti vuonna 1389 kuningas Vladislav II Jagello .
Kaupungista tuli tärkeä kaupankäynnin keskus uuden ajan alkuvaiheissa. Väestö koostui eri kansallisuuksista, kuten ukrainalaisista, puolalaisista, juutalaisista, saksalaisista, tšekeistä, armenialaisista sekä tataareista. Vaurauden aikana kaupunkia rakennettiin jatkuvasti. Vuonna 1559 kaupunki sai renessanssin mukaisesti rakennetun synagogan. Vuonna 1617 perustettiin jesuiittayliopisto.[4] 1600-luvun puolivälissä vaurauden aika päättyi Puola-Liettuan heikennettyä. Väestömäärä väheni jatkuvasti, ja vasta 1700-luvun loppupuolella kaupunki saavutti saman asukasmäärän. Kaupungin merkitys säilyi kaikesta huolimatta. Puolan ensimmäisen jaon aikana Itävallan keisarikunta suunnitteli siitä alueen pääkaupunkia. Pääkaupungiksi tuli kuitenkin Lwow.[4]
Itävallan keisarikunnan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolan ensimmäisen jaon jälkeen, vuonna 1772, kaupungista tuli osa Itävallan valtakuntaa, mitä itävaltalaiset kutsuivat "Galitsian ja Lodomerian valtakunnaksi". Itävaltalaisen väestölaskennan mukaan kaupungissa asui tuolloin 7 538 ihmistä, joista 1 508 olivat Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon jäseniä.[4] Vuonna 1804 kaupunkiin rakennettiin ruteenilainen kirjasto, missä jo vuonna 1822 oli yli 33 000 teosta.[4]
Kaupunkiin tuli rautatieyhteys vuonna 1861, kun rata Krakovasta Lviviin valmistui. Kasvavat jännitteet Itävallan ja Venäjän välillä saivat Itävallan kiinnittämään enemmän huomiota kaupungin strategiseen sijaintiin. Krimin sodan aikana itävaltalaiset ryhtyivät laajoihin linnoitustöihin, kaupungin alueelle rakennettiin muun muassa 15 kilometrin ympäröivä puolustuskehä.
Przemyślin linnoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun loppupuolella tapahtuneen tykistön teknisen kehityksen vuoksi silloiset linnoitukset olivat haavoittuvia. Rihlatut tykit vaativat linnoituksista isompia, ja niiden etäisyys suojattavasta kohteesta kasvoi. Vuosien 1888-1914 aikana Przemyślin linnoituksesta kasvoi kolmanneksi suurin linnoitus Euroopassa. 45 kilometrin säteellä rakennettiin yli 44 erilaista ja erikokoista linnaketta. Vanhemmat linnoitukset modernisoitiin suojaamaan sisäkehää. Linnoitus rakennettiin majoittamaan 85 000 sotilasta ja 956 kanuunaa suojasi sitä. Parhaimmillaan linnoituksessa oli yli 120 000 sotilasta.[5]
Elokuussa vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Venäjä voitti useita taisteluita Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan, joten he pääsivät etenemään nopeasti Galitsiaan. Linnoitus täytti tehtävänsä pysäyttäen lähes 300 000 miehen vahvuisen armeijan.
Linnoitusta piiritettiin useita kertoja. Piiritysrengasta yritettiin murtaa useita kertoja, mutta lopulta nälän loppuun ajamat puolustajat antautuivat 22. maaliskuuta 1915. Venäläiset saivat vangiksi 126 000 sotilasta ja saaliiksi 700 isoa tykkiä. Molemmat osapuolet menettivät lähes 115 000 miestä Przemyślin taisteluissa.[5]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolalaiset ja Länsi-Ukrainan kansantasavalta kiistelivät Przemyślistä. 1. marraskuuta 1918 perustettiin lääninhallitus, missä oli edustajia alueen etnisistä ryhmistä. 3. marraskuuta Ukrainan armeija mitätöi hallituksen, pidätti sen johtajat ja valtasi kaupungin itäosan. Ensimmäisen maailmansodan veteraaneista koostunut joukko puolalaisia ryhtyi taistelemaan ukrainalaisia vastaan. Etulinja jakoi kaupungin kahtia, eikä kumpikaan osapuoli voinut ylittää San -jokea. Puolalaiset saivat vahvistuksia Krakovasta 10. marraskuuta ja seuraavan kahtena päivänä he ylittivät joen, karkottaen Ukrainan armeijan.
Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan jälkeen, alue liitettiin Puolan tasavaltaan. Vuonna 1931 kaupungissa asui 62 272 henkilöä.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolan offensiivin jälkeen Saksan ja Neuvostoliiton välinen raja kulki kaupungin halki San -joen uomassa. Vuonna 1941 operaatio Barbarossassa saksalaiset valloittivat kaupungin itäosan. Saksalaiset perustivat kaupunkiin juutalaisille gheton, johon siirtyi asumaan lähes 22 000 ihmistä. Kaupungin synagogat tuhottiin ja juutalaisten omaisuus takavarikoitiin. Ghetto suljettiin 14. kesäkuuta 1942. Lähes kaikki gheton asukkaat lähetettiin Auschwitzin ja Bełżecin keskitysleireihin. Puna-armeija valloitti kaupungin 27. heinäkuuta 1944.
Sodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodanjälkeisessä rajanvedossa Puolan ja Neuvostoliiton välinen raja tuli kilometrien päähän kaupungista. Suurin osa teollisuudesta jäi Neuvostoliiton puolelle. Kaupungin väkiluku oli vähentynyt 24 000 asukkaaseen, joista lähes kaikki olivat puolalaista alkuperää.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunki sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä Ukrainan rajaa. Alueen tärkeimpiä teollisuuden aloja ovat:
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin läpi kulkee kansallinen tie numero 28. Tie vie lännessä Slovakian rajalle ja idässä Medykan rajanylityspaikalle Ukrainaan. Vielä rakennusvaiheessa on yhdystie Medykasta eurooppatie E 40 -valtatielle.
Rautatie
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin läpi kulkee Berliini-Kiova -rautatie. Tärkein rautatieasema on Przemyślin päärautatieasema (puol. Przemyśl Główny).[7][8] Kaupunki on panostanut rautatielogistiikkaan, lisätäkseen kansainvälistä kauppaa.
Lentoliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähin kansainvälinen lentoasema on 70 kilometrin päässä, Rzeszówin pohjoispuolella Jasionkan kylässä sijaitseva Rzeszów-Jasionkan lentoasema. Kentältä on yhteys muun muassa Varsovaan, Lontooseen ja Dubliniin.[6]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheiluseura Polonia Przemyśl on perustettu vuonna 1909 ja on yksi Puolan vanhimmista urheiluseuroista. Sen jalkapallo-jaos pelaa kansallista III-liigaa. Sen koripallo-jaos pelaa kansallisessa II-divisioonassa.
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paderborn, Saksa
Etelä Kesteven, Iso-Britannia
Lviv, Ukraina
Eger, Unkari
Humenné, Slovakia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Przemyśl citypopulation.de. Viitattu 21.8.2020. (englanniksi)
- ↑ S. Plokhy. "The origins of the Slavic nations: premodern identities in Russia, Ukraine, Belarus". Cambridge University Press, 2006. s. 57.(englanniksi)
- ↑ A. Buko. "The archaeology of early medieval Poland". Brill. 2008. s. 307-308
- ↑ a b c d e Stanislaw Stepien. (2005). Borderland City: Przemyśl and the Ruthenian National Awakening in Galicia. Paul Robert Magocsi. Galicia: A Multicultured Land. Toronto: University of Toronto Press. s. 52-67. (englanniksi)
- ↑ a b Przemyślin linnoituksen historia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ a b Kaupungin viralliset verkkosivut. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.7.2012
- ↑ Dariusz Hop, Jakub Sadowy, Irena Zając, Tomasz Zając: Przemyśl Tourist Guidebook, s. 6. Przemyśl: Urząd Miejski w Przemyślu, www.przemysl.pl, 2024. ISBN 978-83-64589-60-7 (englanniksi)
- ↑ Mishal Husainh: Ukraine: With placards and tears, Poles are greeting refugees like family bbc.com. 7.3.2022. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin verkkosivusto (englanniksi)
