Ähky

Ähky on hevosen vatsaontelon kiputila, jonka syyt vaihtelevat mutta saattavat olla hevoselle hengenvaarallisia. Ähkyä tavataan myös karjalla. Ähkyn syy on usein suolistoperäinen, mutta myös muut sairaudet voivat aiheuttaa vatsakipua. Ähky voi olla seurausta muun muassa liikunnan määrän tai ruokinnan muutoksista, sisäloisista tai pilaantuneesta rehusta. Hevonen tarvitsee luonnostaan runsaasti liikuntaa, joten pitkät kuljetukset tai runsas tallissa seisominen (esimerkiksi loukkaantumisen takia) voivat lisätä ähkyn vaaraa.

Joillakin hevosilla on tavallista vahvempi taipumus sairastua ähkyyn. Ähkyn vaaraa voi kuitenkin huomattavasti vähentää ruokkimalla hevosta säännöllisesti ja sopivasti hyvälaatuisella rehulla, järjestämällä sille riittävästi puhdasta juomavettä sekä huolehtimalla säännöllisestä liikunnasta, mahdollisimman runsaasta ulkona oleskelusta ja asianmukaisista sisäloishäädöistä.

Oireita

Vatsakivuista kärsivä hevonen on levoton ja saattaa purra tai potkia kylkiään ja kuopia maata. Se voi yrittää helpottaa oloaan menemällä makuulle ja piehtaroimalla. Hevonen tulisi kuitenkin pyrkiä pitämään seisaallaan, koska piehtarointi saattaa pahentaa suolistoon mahdollisesti syntynyttä asentovirhettä. Ähkyisen hevosen syke ja hengitystiheys nousevat. Hevonen saattaa lisäksi hikoilla voimakkaasti. Varsinkin kaasuähkyssä kipuoireet ovat selvät.

Ähkytyyppejä

Kaasuähky

Kaasuähky on ähkyn yleisin tyyppi. Se voi johtua esimerkiksi voimakkaasta väkirehuruokinnasta tai äkillisistä ruokinnan muutoksista, jotka aiheuttavat virheellistä mikrobikäymistä suolistossa. Käymisreaktioista syntyy runsaasti kaasua, joka aiheuttaa suolen laajenemisen ja suolenseinämän venymisen. Kun ähky etenee, suolen liikkeet lakkaavat, suolistoäänet häviävät ja hevosen kyljet turpoavat. Kaasuähkyn voi saada myös jäistä ruohoa syönyt hevonen.

Kouristusähky

Kouristusähkyssä hevosen suoliston seinämät supistuvat tavallista voimakkaammin, mikä saattaa aiheuttaa hevoselle ankaraakin kipua. Hevonen voi saada kouristusähkyn muun muassa juotuaan kylmää vettä ollessaan kuumissaan. Tähän ähkytyyppiin auttavat yleensä kipulääkkeet ja lihaskouristuksia laukaiseva lääkitys.

Ummetusähky

Ummetusähky voi johtua muun muassa riittämättömästä juomisesta, vähäisestä liikunnasta, sisäloisista, rehujen homemyrkyistä, huonosti pureskellusta rehusta tai hiekan syömisestä. Rehumassa tai hiekka muodostaa suoleen tukoksen, ja koska hevonen ei rakenteellisista syistä pysty oksentamaan, vaarana on mahalaukun repeäminen suoliston paineen kasvaessa. Ummetusähky vaatii yleensä useita hoitokertoja.

Suoliston asentovirheet

Hevosen suolisto on rakenteeltaan sellainen, että suolenkiertymiä syntyy helposti. Suoliston asentovirheet ovatkin yleisin syy hevosen äkilliseen kuolemaan. Kiertyneen suolen verenkierto estyy, ja hoitamattomana tila johtaa suolen kuolioon. Suoli voi myös revetä, tai hevonen voi kuolla ähkyn aiheuttamaan šokkiin.

Hoito

Ensiapuna rehut otetaan pois hevosen saatavilta ja hevonen pidetään lämpimänä esimerkiksi loimen avulla. Rauhallinen kävelytys helpottaa usein hevosen oloa. Eläinlääkärin tulisi suorittaa ähkyhevoselle rektaalitutkimus. Hevosen vatsaontelosta on kuitenkin tunnusteltavissa vain noin kolmannes, joten varmaa diagnoosia rektaalitutkimuksella ei aina saada. Eläinlääkäri voi letkuttaa suolistoon parafiiniöljyä ja vettä. Tällä tavoin suolen tukkinut rehumassa pehmenee ja lähtee liikkeelle. Lisäksi hevoselle voidaan antaa nestetiputusta, kipulääkettä sekä B-vitamiiniliuosta.

Ähkyleikkaukset

Jos suolistossa on asentovirhe, leikkaus on hevosen hengen pelastamiseksi usein välttämätön. Leikkauksessa asentovirhe korjataan ja mahdollisesti kuolioitunut suolen osa poistetaan. Leikkauksen onnistumismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä paremmassa kunnossa hevonen on leikkauksen alkaessa. Kaikissa tapauksissa hevosta ei voida pelastaa. Leikkauksen jälkeen hevonen tarvitsee yleensä tehohoitoa useita päiviä. Iäkkäälle, jo valmiiksi huonokuntoiselle tai jo aiemmin ähkyleikkaukseen joutuneelle hevoselle leikkaus ja siitä toipuminen saatetaan katsoa liian rankaksi, jolloin hevonen katsotaan parhaaksi mieluummin lopettaa.