Herman Hallonblad
Herman Hallonblad (5. kesäkuuta 1825 Sortavala – 22. helmikuuta 1894 Sortavala) oli suomalainen varatuomari, pormestari, valtioneuvos, tilanomistaja ja suurlahjoittaja.
| Herman Hallonblad | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1825 Sortavala, Suomi |
| Kuollut | 22. helmikuuta 1894 (68 vuotta) Sortavala, Suomi |
| Ammatti | pormestari, tilanomistaja |
| Arvonimi | varatuomari, valtioneuvos |
| Vanhemmat | Johan Hallonblad ja Katarina Fredrika Wegelius |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Elisabeth Siitoimen (Siitoinen) |
Hallonbladin vanhemmat olivat Käkisalmen pohjoisen kihlakunnan kruununvouti, kollegiasessori Johan Hallonblad ja Katarina Fredrika Wegelius. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1843. Hallonblad suoritti tuomarintutkinnon 1849 ja hänestä tuli varatuomari 1852.
Hallonblad toimi Käkisalmen pormestarina 1852–1861 ja sen jälkeen hän oli tilanomistajana Sortavalan Myllykylässä. Hallonblad sai kollegiasessorin arvon 1861 ja valtioneuvoksen arvon 1888. Hallonbald toimi myös Yhdyspankin Sortavalan konttorin johtajana. Hallonblad omisti kolme maatilaa Karjalassa ja lisäksi vuosina 1869–1872 Laukon ja Tottijärven kartanot Vesilahdella.
Herman Hallonblad oli naimisissa vuodesta 1851 Elisabeth Siitoimen (Siitoinen) kanssa. Hänen isänsä oli kauppias Iivana Feodoroff Siitoin jolta Elisabeth peri suuren omaisuuden. Herman Hallonblad lahjoitti vaimonsa perintörahoja muun muassa Sortavalan opettajaseminaarin (Sortavalan seminaari). perustamiseen 1880.
Hallonbladit testamenttasivat varoja myös Helsingin yliopistolle ja Herman ja Elisabeth Hallonbladin rahastosta myönnetään nykyisin stipendejä eteville nuorille suomalaisille tiedemiehille. He testamenttasivat vuonna 1909 Suomen Taideyhdistykselle 13 taideteosta ja 200 000 markkaa rahaa. Rahalahjoituksen korkotuotoilla ostettiin 30 vuoden aikana suomalaista taidetta Herman ja Elisabeth Hallonbladin taidekokoelmaan joka sisältää nykyisin 185 taideteosta. Kokoelma kuuluu Ateneumin taidemuseon peruskokoelmiin. Hallonbladit tukivat myös Itä-Karjalan kansanopistoa. Herman Hallonblad perusti 1864 kansakoulun omistamalleen Kymölän tilalle lähellä Sortavalaa ja lisäksi hän oli mukana perustamassa kansakoulua Tottijärvelle 1870.
Hallonbladit on haudattu Sortavalan suomalaiselle hautausmaalle.
Lähteet
muokkaa- Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Herman Hallonblad. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=16097>. Viitattu 17.10.2021.
- Sukututkija Kari Niemi: Totta ja tarua Siitosen suvusta ja nimestä. Web Archive 2016. Viitattu 17.10.2021.
- Herman ja Elisabeth Hallonbladin kokoelmasta näyttelykirja[vanhentunut linkki]
- Taidelahjoittajat Herman ja Elisabeth Hallonblad. Ateneum. Viitattu 17.10.2021.