Johan Scharffenberg
Johan Scharffenberg (23. marraskuuta 1869 Moss – 1. helmikuuta 1965 Oslo) oli norjalainen psykiatri, vankilanjohtaja ja yhteiskunnallinen keskustelija. Hän kannatti raittiutta ja eugeniikkaa, mutta vastusti rotuoppia ja natsismia – hänen mukaansa Adolf Hitler oli psykopaatti. Vuonna 1945 Scharffenberg valittiin pitämään tervetuliaispuhe maanpaosta palanneelle Haakon VII:lle. Sodan jälkeen hän vastusti Norjan jäsenyyttä YK:ssa ja Natossa, sillä ei uskonut Norjan kaltaisella pienellä valtiolla olevan niissä sananvaltaa.[1]
| Johan Scharffenberg | |
|---|---|
 Scharffenberg vuonna 1959. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. marraskuuta 1869 Moss, Norja |
| Kuollut | 1. helmikuuta 1965 (95 vuotta) Oslo, Norja |
| Ammatti | psykiatri |
Teoksia
muokkaa- Reform av den medicinske undervisning (1899)
- Kampen mod tuberkulosen (1899)
- Bidrag til de norske lægestillingers historie før 1800 (1904–1905)
- Lægernes alkoholforordninger (1918)
- Minner fra 1905. Foredrag i Studentersamfundet i Oslo 21.9.1940 (1940)
- Fredstanken – forsvarstanken. Foredrag på forsvarsmøtet 2.3.1948 (1948)
- Norske aktstykker til okkupasjonens forhistorie (1950)
- Frihet og menneskeverd. Artikler i utvalg (1972)
Lähteet
muokkaa- ↑ Larsen, Øyvind & Skålevåg, Svein Atle: Johan Scharffenberg Store norske leksikon. 23.10.2023. Viitattu 9.2.2024. (norjaksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Scharffenberg Wikimedia Commonsissa