Jolanda (kuningatar)
Isabella II, hänestä on käytetty myös nimeä Jolanda[1] (1212 Andria, Sisilian kuningaskunta – 1. toukokuuta 1228 Palermo, Sisilian kuningaskunta) oli Jerusalemin kuningatar omalla oikeudellaan, suo jure vuosina 1212–1228. Avioliittonsa keisari Fredrik II:n kautta hän oli myös Sisilian ja Saksan kuningatar sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna.
| Isabella II | |
|---|---|
 Isabella II:n ja Fredrik II:n vihkiminen. Maalaus vuodelta 1350. | |
| Jerusalemin kuningatar | |
| Valtakausi | 1212–1228 |
| Edeltäjä | Maria de Monferranto |
| Seuraaja |
Fredrik II Konrad IV |
| Sijaishallitsija | Jean de Brienne |
| Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna | |
| Valtakausi | 1225–1228 |
| Syntynyt |
Isabelle de Brienne 1212 |
| Kuollut |
1. toukokuuta 1228 Palermo, Sisilian kuningaskunta |
| Puoliso | Fredrik II |
| Lapset | Konrad IV |
| Koko nimi | Yolande de Brienne |
| Suku | Brienne |
| Isä | Jean de Brienne |
| Äiti | Maria de Monferrato |
Suku
muokkaaHänen vanhempansa olivat Jerusalemin kuningatar Maria de Monferrato ja Jerusalemin kuningas Jean de Brienne.[2] Jolanda peri Jerusalemin kruunun äidiltään, joka kuoli Jolandan syntymässä vuonna 1212. Hänen isänsä toimi sijaishallitsijana.[3] Isä Jean johti ristiretkeä Egyptiin vuonna 1218, joka oli sotilaallinen tappio.[4]
Avioliitto ja perillinen
muokkaaSaksalaisen ritarikunnan suurmestari neuvoi Jeania naittamaan tyttärensä keisari Fredrik II:lle. Avioliitto solmittiin vuonna 1225.[4] Myös paavi Honorius III osallistui avioliiton järjestelyihin, tavoitteenaan saada keisari sitoutumaan ristiretkiin.[3]
Jean de Briennen, paavi Honorius III:n ja Fredrik II:n tapaamisessa Ferentinon kaupungissa vuonna 1223 päätettiin Isabellan kohtalo: Fredrik suostui vihdoin lähtemään ristiretkelle, mutta vain Jerusalemin laillisena kuninkaana, ja tämä oli vain mahdollista. jos hän suostuisi ottamaan puolisokseen nuoren kuningatar Isabella II:n, tuohon aikaan Frederik oli leski.[5]
Tämän suunnitteli paavi, joka toivoi tämän siteen avulla sitouttavansa keisarin lujasti kuudennen ristiretken toteuttamiseen. Kihlaus vahvistettiin, mutta keisari viivytti silti lähtöään elokuuhun 1225 asti, jolloin hän ja Isabella avioituivat välittäjä Pattin piispa Giacomon avulla, per procutionem, Akkon kaupungissa. Muutama päivä myöhemmin Isabella II kruunattiin Jerusalemin kuningattareksi.
Isabella saapui Italiaan kahdenkymmenen keittiön kanssa, jonka Fredrik II oli lähettänyt tuomaan hänet isänsä luo ja meni naimisiin henkilökohtaisesti Frederick II:n kanssa Brindisin katedraalissa 9. marraskuuta 1225.[6] Seremonian aikana Frederick julisti itsensä Jerusalemin kuninkaaksi ja huolehti välittömästi siitä, että hänen uusi appinsa John of Briennen, nykyinen Jerusalemin valtionhoitaja, syrjäytettiin ja hänen oikeutensa siirrettiin hänelle. Nykyaikaiset kronikat kuvailivat eksoottisia hääjuhlia, joita pidettiin Orian linnassa, ja hänen isänsä John of Briennen närkästynyttä reaktiota, jolla ei nyt ole kuninkaallista auktoriteettia.
Perintö
muokkaaJolanda kuoli 16-vuotiaana poikansa syntymän aiheuttamiin komplikaatioihin. Pojasta tuli Sisilian ja Jerusalemin kuningas Konrad IV.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Perry, G.: Isabella II or Yolanda? The Name of the Queen of Jerusalem and Spouse of the Emperor Frederick II. Medieval Prosopography, 2015, 30. vsk, s. 73–86. JSTOR (abstrakti ilmainen). Viitattu 9.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Yolande of Brienne (1212–1228) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ a b Isabella II queen of Jerusalem (Also known as: Yolande de Brienne) Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ a b Latin Kingdom of Jerusalem (1099-1291) Catholic Encyclopedia. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ Abulafia, David: Frederick II: A Medieval Emperor, Oxford University Press, 1988. S. 150