London Overground
London Overground on paikallisjunajärjestelmä Suur-Lontoon alueella Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Järjestelmä koostuu viidestä linjasta, joiden yhteispituus on 167 kilometriä ja joiden varrella on yhteensä 81 asemaa. Vuonna 2016 Overgroundin matkustajat tekivät yhteensä 188 miljoonaa matkaa.[1] Järjestelmä on otettu käyttöön 12. marraskuuta 2007.[2]
| London Overground | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Sijainti | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Avattu | 2007 |
| Pituus | 167 km |
| Asemia | 81 |
| Linjoja | 5 |
| Liikennöitsijä(t) | Arriva Rail London |
Järjestelmä
muokkaaOverground-järjestelmän avaamisen yhteydessä vuonna 2007 käyttöön tuli neljä linjaa: North London Line, West London Line, Gospel Oak to Barking Line ja Watford DC Line. Vuonna 2010 avattiin East London Line, joka oli ennen uusimistaan osa Lontoon metroa. Rakenteilla oleva South London Line oli tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2012. Koko verkosto on sähköistetty.
-
Class 378 -sähköjuna Whitechapelin asemalla
-
Class 172 -dieseljuna lähellä Leytonstone High Roadia
-
Overgroundin logo Imperial Wharfin asemalla
Lähteet
muokkaa- ↑ London Overground Key Statistics - Table 2.14 Office of Rail and Road. 30.11.2017. Viitattu 18.3.2018.
- ↑ Silverlink lines under new management as Mayor launches London Overground Transport for London. 12.11.2007. Viitattu 18.3.2018.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta London Overground Wikimedia Commonsissa
- London Overground Lontoon liikennelaitoksen sivuilla (englanniksi)