Lukumuisti
Lukumuisti eli ROM (lyhenne sanoista Read Only Memory[1]) on suoritinta käyttävän laitteen, esimerkiksi tietokoneen pysyväismuisti, johon ei voi tehdä muutoksia normaalikäytön aikana. Sen tiedot säilyvät silloinkin, kun koneesta kytketään virta pois. Varsinaisen, tehtaalla ohjelmoitavan, ROM:n tilalla on usein ohjelmoitava PROM, EPROM, EEPROM tai Flash-muisti, joista nykyään käytetään yleensä viimeksi mainittua.
Lukumuistia käytetään automaatiossa, tietokoneissa ja sulautetuissa järjestelmissä (esimerkiksi pesukoneet ja auton lukkiintumattomat jarrut).
ROM sisältää yleensä ohjelman, jolla laitteisto alustetaan ja mahdollinen käyttöjärjestelmä ladataan. Joissakin tietokoneissa ROM sisältää myös käyttöjärjestelmän, jolloin sitä ei tarvitse erikseen ladata massamuistilaitteelta.
Aidon ROM:n sisältöä ei pysty muuttamaan, mutta nykyisin käytetään tämän sijaan usein Flash-piirejä, joiden sisältöä pystyy vaihtamaan ohjelmallisesti. Tietokoneen laitteistoasetukset tallennetaan nykyisissä tietokoneissa yleensä paristovarmennettuun SRAM-muistiinlähde?.
Historia
muokkaaVarhaiset 1960-luvulla julkaistut ROM-muistit olivat hitaita valmistaa ja tilanne parantui kun käyttäjän ohjelmoimat PROM-muistit saapuivat.[2][3]
Ensimmäiset ROM-muistit vaativat kustomoidun maskin metallilinkkien naarmuttamiseksi tiettyihin diodeihin.[2] 1970-luvulla julkaistut PROM-muistit ohjelmoitiin ulkoisen ohjelmointilaitteen avulla, joka "poltti" linkit.[3] Vuonna 1971 julkaistiin useita kertoja käytettävät EPROM-muistit, jotka voitiin pyyhkiä ultraviolettivalolla.[3]
Lukumuistit IBM PC-koneissa
muokkaaIBM PC -yhteensopivien tietokoneiden ROM:ssa on BIOS-ohjelma (lyhenne sanoista Basic Input/Output System), joka sisältää määritykset siitä, kuinka esimerkiksi levyasemia, näyttöä ja virhetilanteita käsitellään. Tavallisesti ROM-BIOS sisältää myös Setup-ohjelman, jolla voidaan määritellä tietokoneen alku- ja laitteistoasetukset. Näitä asetuksia voi muuttaa Setup-ohjelmassa, joka täytyy käynnistää tietokoneen alustusvaiheessa. Monilla tietokoneiden lisäkorteilla on omat BIOS-piirinsä, joiden sisältämä ohjelmakoodi toimii varsinaisen BIOS-ohjelman jatkeena.
Lähteet
muokkaa- ↑ Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.11.2013.
- ↑ a b 1965: Semiconductor Read-Only-Memory Chips Appear computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c 1971: Reusable Programmable ROM Introduces Iterative Design Flexibility computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)