Mäkelänkatu

Mäkelänkatu
Backasgatan
Kaupunki	Helsinki
Tieluokka	pääkatu
Alkupiste	Hämeentien ja Lautatarhankadun risteys, Vallila
Päätepiste	Tuusulanväylän alkupää, Käpylä
Kaistaluku	3+3
Katso myös	Mäkelänkatu Commonsissa
	Infobox OK

Mäkelänkatu (ruots. Backasgatan) on yksi Helsingin pääväylistä. Katu johtaa 3+3-kaistaisena Vallilasta Käpylään Pasilan ja Kumpulan rajaa pitkin. Se on koko pituudeltaan esplanadityyppinen puistokatu, jonka keskellä, vastakkaisten ajoratojen välissä on puurivien reunustama raitiovaunukaista. Kaistaa kulkevat raitiolinjat 1 ja 7. Mäkelänkadulla on pituutta noin kolme kilometriä, ja katualueen leveys vaihtelee noin 47,2–60,50 metrin välillä^[2]. Kadulla sijaitsee 251 lehmusta. Puustoinen katu on saanut myönteistä huomiota myös kansainvälisesti.^[3]

Mäkelänkadun keskiosan varrella, Mäkelänrinteen ja Koskelantien välillä, ei kadun varressa ole rakennuksia, vaan sen molemmilla puolilla on viheraluetta, tosin kadun ja Itä-Pasilan rakennettujen alueiden välissä on vain kapea vihervyöhyke. Itä-Pasilan ja Käpylän rakennettujen alueiden välissä Mäkelänkadun länsipuolella on Käpylän liikuntapuisto. Mäkelänkatu päättyy pohjoispäässä Käpylässä Pohjolankadun ja Vaakalinnuntien risteykseen, josta alkaa kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja edelleen Tuusulaan kulkeva Tuusulanväylä eli kantatie 45.

Mäkelänkatua Sturenkadun risteyksen kohdalla.

Urhea – National Olympic Training Center Helsinki Mäkelänkadun varrella.

Historia

Pohjoispäässään Mäkelänkatu oli aikoinaan nykyistä pidempi ja ulottui nykyisten Osmontien ja Panuntien risteykseen saakka lähelle Käpylän rautatieasemaa. Tuusulantie alkoi sen päättymiskohdasta ja ylitti rautatien nykyistä Panuntien siltaa pitkin.^[4] Kun Tuusulantie 1960-luvulla levennettiin moottoritieksi, sen alkupää siirrettiin nykyiselle paikalleen, jolloin Mäkelänkadun pohjoispää jäi kadun muusta osasta liikenteellisesti erilleen ja muutettiin nimeltään Osmontien jatkeeksi, lyhyt osa siitä kuitenkin sai erillisen nimen Osmonpolku.^[5]

Nimen alkuperä

Mäkelänkadun nimi johtuu alueella ennen sijainneen maatilan nimestä Backas. Kadun ruotsinkielinen nimi tuli käyttöön jo vuonna 1913 vahvistetussa Vallilan jaotuskaavassa. Suomeksi se oli aluksi Bakkaskatu, myöhemmin Pakaankatu, kunnes vuonna 1928 vahvistettiin kadun nykyinen suomenkielinen nimi Mäkelänkatu.^[6]

Peruskorjaus 2024

Mäkelänkatu remontoidaan peruskorjauksessa, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2024. Katu avataan noin kilometrin mittaiselta matkalta Hämeentien ja Kumpulantien välillä. Remontissa uusitaan vanhentunut tekniikka, ja yli 100 puuta raitiotiekiskojen reunustalta kaadetaan. Niiden tilalle istutetaan 78 uutta tainta.^[7]

Rakennuksia ja veistoksia

Kadun varrella sijaitsevat muun muassa Lääkäriliiton toimitalo, Vallilan kirjasto (sisäänkäynti Vääksyntieltä), vanha Mäkelän kansakoulu, sittemmin Mäkelän peruskoulu, jota hallinnoi Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu (tiloissa toimii nykyään Stadin ammattiopisto), urheilupainotteinen Mäkelänrinteen lukio, vuonna 1999 avattu Mäkelänrinteen uintikeskus joka on Suomen suurin uimahalli, Urhea-kampus^[8], Velodromi ja Yrjö Lindegrenin suunnittelema arkkitehtonisesti arvokas asuintalo, josta usein käytetään nimitystä Käärmetalo.

Sturenkadun pohjoispuolella Mäkelänkadun oikealla puolella sijaitsevat pienehkö Hattulan lehto -niminen puistikko ja Hollolan puisto, jossa sijaitsee Kai Noramiehen Nuorten leikki -niminen veistos.

Lääkäritalon eteläpäädyssä Mäkelänkadun varrella sijaitsee myös Jukka Tuomisen Hopeinen puu -niminen veistos, joka on arkkiatri Arvo Ylpön muistomerkki.

Poikkikadut etelästä pohjoiseen

Lautatarhankatu (itään) ja Hämeentie
Vääksyntie (lounaaseen)
Päijänteentie
Vallilantie
Lohjantie (koilliseen)
Keiteleentie (koilliseen)
Ähtärintie (koilliseen)
Suvannontie
Ouluntie (koilliseen)
Pernajantie (koilliseen)
Sturenkatu
Somerontie (koilliseen)
Hattulantie (koilliseen) ja Ensi-Kodin tie (lounaaseen)
Hollolantie (koilliseen)
Sysmänkuja (lounaaseen)
Nokiankuja (lounaaseen)
Rautalammintie (koilliseen)
Mäkelänrinne (koilliseen) ja Elimäenkatu (lounaaseen)
Kumpulantie (lounaaseen)
Radanrakentajantie (länteen)
Isonniitynkatu (itään)
Vähänkyröntie (itään)
Hakamäentie (länteen) ja Koskelantie (itään), jolle välittömästi ennen risteystä päättyy Sofianlehdonkatu
Turjantie (länteen)
Väinölänkatu (itään)
Kimmontie (länteen)
Vaakalinnuntie (länteen) ja Pohjolankatu (itään); samasta risteyksestä pohjoiseen jatkuu Tuusulanväylä.

Lähteet

↑ Pääkadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 11.6.2022.
↑ Mäkelankatu / katusuunnitelmaselostus kartta.hel.fi. 27.5.2022. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 11.6.2022. Viitattu 11.6.2022.
↑ Partonen, Anette: ”Onko tämä kuva New Orleansista?” Helsinkiläisille arkinen näkymä räjäytti somen Helsingin Sanomat. 10.6.2022. Viitattu 11.6.2022.
↑ Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 49. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
↑ Asemakaavan muutos, joka koskee Tuusulantietä lähiympäristöineen 25. kaupunginosassa (Käpylä) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.12.2011.
↑ Helsingin kadunnimet, s. 53, 123. (Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24) Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
↑ Valtanen, Milka: Helsinki kaataa Mäkelänkadulta yli sata vanhaa lehmusta – teoriassa puut voisi säästää, mutta edes puuasiantuntijan mielestä se ei kannata Helsingin Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 11.6.2022.
↑ Urhea-kampus valmistumassa kesällä 2021 www.eslu.fi. Viitattu 30.8.2022.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäkelänkatu Wikimedia Commonsissa

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, Suomen Kuvalehti, 22.02.1930, nro 8, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Liittymätaulukko

Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
Mäkelänkatu (3+3)
			Vääksyntie
			Päijänteentie
			Vallilantie
			Inarintie
			Lohjantie
			Keiteleentie
			Ähtärintie
			Suvannontie
			Ouluntie
			Pernajantie
			Sturenkatu
			Somerontie
			Hattulantie Ensi-kodin tie
			Hollolantie
			Sysmänkuja
			Nokiankuja
			Rautalammintie
			Mäkelänrinne Elimäenkatu
			Kumpulantie
			Radanrakentajantie
			Pyöräilystadion
			Isonniitynkatu
			Vähänkyröntie
			Koskelantie Koskelantie	Pasila, Hämeenlinna, Tampere Lahti, Kotka, Kouvola, Porvoo
			Turjantie
			Väinölänkatu
			Kimmontie
			Pohjolankatu Vaakalinnuntie
Tuusulanväylä (3+3), Jatkuu Tuusulaan asti

[1] Pääkadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 11.6.2022.

[2] Mäkelankatu / katusuunnitelmaselostus kartta.hel.fi. 27.5.2022. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 11.6.2022. Viitattu 11.6.2022.

[3] Partonen, Anette: ”Onko tämä kuva New Orleansista?” Helsinkiläisille arkinen näkymä räjäytti somen Helsingin Sanomat. 10.6.2022. Viitattu 11.6.2022.

[4] Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 49. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3

[5] Asemakaavan muutos, joka koskee Tuusulantietä lähiympäristöineen 25. kaupunginosassa (Käpylä) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.12.2011.

[6] Helsingin kadunnimet, s. 53, 123. (Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24) Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.

[7] Valtanen, Milka: Helsinki kaataa Mäkelänkadulta yli sata vanhaa lehmusta – teoriassa puut voisi säästää, mutta edes puuasiantuntijan mielestä se ei kannata Helsingin Sanomat. 2.6.2019. Viitattu 11.6.2022.

[8] Urhea-kampus valmistumassa kesällä 2021 www.eslu.fi. Viitattu 30.8.2022.

[2]

[3]

[1]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]